da tos generales sobre la traducciÓn de la …lenguas indígenas (aveli documento cuenta con las...
TRANSCRIPT
DATOS GENERALES SOBRE LA TRADUCCIÓN DE LA CONSTITUCIÓ N POLÍTICA DE LOS ESTADOS UNIDOS MEXICANOS AL
TLANEJNEUILYOTL TLEN SENTIKMASEUALMEJ
Traducción realizada con laLenguas Indígenas (AVELIdocumento cuenta con las reformas agosto del 2008. El equipo de traductores está conformado por AVELI. COORDINADORES: Lic. Lucía Tepole Ortega . Lenguas Indígenas.
Lic. Juventina Ortega. Subdirectora de Desarrollo
Antrop. Crescencio García Ramos.
Antrop. Rodolfo Hernández Osorio.
EQUIPO DE TRADUCCIÓN:
Ezequiel Jiménez Romero
Santos Carvajal García
Jorge Luis Hernández
Régulo Romero Domínguez
Albino González Hernández
Ramón Tepole González
TOS GENERALES SOBRE LA TRADUCCIÓN DE LA CONSTITUCIÓ N LOS ESTADOS UNIDOS MEXICANOS AL NÁHUATL CENTRAL
DE VERACRUZ
TLANEJNEUILYOTL TLEN SENTIKMASEUALMEJ .
Traducción realizada con la colaboración de la Academia Veracruzana de las AVELI) -Instituto Nacional de Lenguas Indígenas,
documento cuenta con las reformas a la CPEUM realizadas hasta
El equipo de traductores está conformado por personal y colaboradores
. Directora General de la Academia Veracruzana de las
Subdirectora de Desarrollo
Antrop. Crescencio García Ramos. Asesor Lingüista.
Antrop. Rodolfo Hernández Osorio. Asesor Lingüista
CIÓN:
Ezequiel Jiménez Romero
Régulo Romero Domínguez
Albino González Hernández
TOS GENERALES SOBRE LA TRADUCCIÓN DE LA CONSTITUCIÓ N NÁHUATL CENTRAL
Academia Veracruzana de las Instituto Nacional de Lenguas Indígenas, el
a la CPEUM realizadas hasta el mes de
colaboradores de la
de la Academia Veracruzana de las
1
WEYI TLANAWATILLI TLEN POWI ITECH TLALNANTLI
Inin Weyi Tlanawatilli okinextihkeh itech se amatlahkuilolxiniani tlen kinotzah Diario Oficial de la
Federación, Ipan makuilli tonalli, tlen metztli febrero wan xiwitl 1917.
TLAHKUILOLLI TLEN AXKANTIKAN IPATI
VENUSTIANO CARRANZA, Yawtlayekanki tlen kinnawatia nochtin yawtlakameh wan tlen
okitekitihkeh ma tlanawati nowiyan totlalnan tlen kitokayotiah Estados Unidos Mexicanos,
nimechmolwilia:
Yen tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah, tlen kinotzah Congreso Constituyente, omolochoh ipan
se tonalli tlen metztli diciembre wan xiwitl 1916, tla keh yomonotzkeh ipan metztli septiembre
wan yokipahpatlakeh inon tlanawatilli tlen okichihkeh itlamian xiwitl 1914, Itech inon altepetl
itokahkan Veracruz wan okisalilihkeh okse amatlahkuilolli tlen okitokayotihkeh Plan de
Guadalupe tlen okichihkeh ipan tonalli 26 tlen metztli marzo wan xiwitl 1913, okiwalnextih inin:
WEYI TLANAWATILLI TLEN KITOKAYOTIAH CONSTITUCION POLITICA DE LOS ESTADOS
UNIDOS MEXICANOS, TLEN KIPATLAS OKSE TLANAWATILLI TLEN OMOCHIHKA IPAN
MAKUILLI TONALLI, METZTLI FEBRERO WAN XIWITL 1857.
Semipan Tlahkuiloltokaitl
Tlahkuilolxelolli I
Tlen sehsen intech powi
2
Tlanawatiltzintli (Art. 1). - Nochtin altepetlakah tlen nentokeh itech inin tlalnantli itokahkan
Estados Unidos Mexicanos kiseliskeh tlahtolpalewilistli tlen ihkuilitok itech inin Weyi Tlanawatilli.
wan amo kipia tlen kinkotoniliskeh tlen intech powi tla keh amo ihkon machiohtok itech inin
tlahkuilolli.
Amo kipia tlen yetos tlahyowiltekiyotl itech inin tlalnantli tlen kitokayotiah Estados Unidos
Mexicanos. Nekateh tlahyowiltekitinih tlen okse intlalnan wan tla keh nikan ehkoskeh, ayakmo
kintlahyowiltekitiskeh. Wan noihki kiseliskeh tlahtolpalewilistli tlen ihkuilitok itech inin tlanawatilli.
Itech inin tlalnantli amo kipia tlen kinchichikoittaskeh toyolikniwah tla keh techan powih, tla keh
pinomeh noso masewaltin, tlalia kipiah okse intlayehyekol, tla keh yokokoxkatihkeh noso ok
telpochtin, tla keh teoneltokah noso amo, tla keh tominyohkeh noso amo, tla keh
yomonamiktihkeh noso inseltih chanchiwah; wan amo kipia tlen kitzahtzakuiliskeh innemilis noso
tlen intech powih nochtin siwameh wan tlakameh.
Tlanawatiltzintli (Art. 2).- Tlalnantli mosentlalihtok wan amo moxehxelowa. Tlalnantli kisentlaliah
nekateh masewalaltepemeh tlen achtopantika ochanchihtokah nikan anawaktlalli ihkuak ayakmo
topan okalakiayah inon tlakameh tlen wehka powih wan otechtlalkuilihkeh. Inon
masewalaltepemeh kitlakittah intlakaolocholwah tlen ipan oneskeh, wan axkan ok
motlahtolchikawah kanpa nochi mexikayotl amo ma poliwi.
Yen masewalpowilistli tlayekanas kanpa tikasikamatiskeh, akin melahkayopan itech powi inin
tlanawatilli tlen kiteixpantia kenemin monahnawatiskeh nochtin masewalaltepemeh.
Nekateh altepemeh tlen, sehsekan molochowah, monekuitlawiah, kintlakittah inteachkawah, wan
inixkoyanka monahnawatiah powih, masewalaltepeyohkan.
Intech powi masewalaltepemeh moyehyekoskeh kenemin monahnawatiskeh tla keh amo
kitzahtzakuiliskeh inin tlanawatilli kanpa mosentilihtoskeh nochtin altepemeh tlen chantihtokeh
nikan tlalnantli . Nowiyan itech tlalnankotonaltin, tlen kintokayotiah Entidades Federativas kipia
3
tlen kintlakittaskeh nochtin masewalaltepemeh wan inon tetlakittalistli noihki kipia tlen machiohtos
itech nochtin tlanawatiltin tlen kinchiwah itech oksekimeh tlalnankotonaltin. Inon tlanawatiltin,
kipia tlen mokitzkiskeh itech tlanawatiltzintli tlen nikan ihkuilitok wan noihki tlahpixtoskeh kox
melahkayopan masewalpan chanchiwah wan kitenewah inmasewaltlahtol.
A. Inin Weyi Tlanawatilli kahsikamati wan kitlakitta tlen intechpowi nekateh
masewalaltepemeh kanpa:
I. Inixkoyanka motlahtoltiskeh kenemin mosentiliskeh wan moyeknotzaskeh ihkuak
intekipankayo kimotekitiskeh.
II. Noihki welitis inixkoyanka motlayehyekoliskeh wan motlahtoltiskeh kenemin kinyektaliskeh
tlahtoltin tlen inmasewalpan ewah. Tla keh nochipan kimawisittaskeh inin Weyi Tlanawatilli tlen
kitokayotiah Constitucion, wan tla keh melahkayopan kitlakittaskeh tlen intechpowi sehsen tlakah
wan siwah. Inin Weyi Tlanawatilli kikualnextis katli yehwan tekiwahkeh intechpowi tepalewiskeh.
III. Kinpehpenaskeh intekiwahkawah wan intlayekankawah kemin yehwan inixkoyan
kichihtiwitzkeh wan itech inon tlakapehpenalli, kipia tlen kintlakittaskeh nochtin siwameh ihkon
kemin machiohtok itech Weyi Tlahtowankayotl.
IV. Kinmalwiskeh wan kiniskaltiskeh inmasewaltlahtol wan nochi inon ixtlamachilistli tlen
kinextihtok intekipankayo.
V. Kimalwiskeh wan kiyektlaliskeh intlal kanin chanchihtokeh ihkon kemin machiohtok itech
inin Weyi Tlanawatilli.
VI. Kimawisitaskeh tlatlamantli tlalaxkaitl wan tlalpihpialistli, ihkon kemin moihtowa itech inin
Weyi Tlanawatilli wan itech oksekintin tlanawatiltin kanin noihki machiohtok kenemin tlalli,
tlamalwilli. Noihki kinmawisittaskeh nekateh tlen omotlalkohkeh noso ika kualyotika
omotlalaxkatilihkeh. Noihki welitis achtopan kikuiliskeh nochi tlen tlalli kitemaka, nowiyanka kanin
masewaltin chanchihtokeh. Tla keh okse tlamantli okachi patiyoh konahsiskeh tlalihtik noso
tlalixko, kipia tlen kimawisittaskeh tlen itech inin Weyi Tlanawatilli machiohtok. Welitis
mosentiliskeh wan moyehyekoskeh tlenon kichiwaskeh kanpa kitlahtlaniskeh tlapalewilistli.
4
VII. Itech altepetlahtolkan tlen kintokayotiah municipios kanin okachi miaktin masewaltin
chanchiwah, kipia tlen kintokayotiskeh intlayekankawah kanpa tlanawatiskeh ompa tekiwahkapan
tlen kintokayotiah ayuntamientos.
Nekateh Weyi Tlanawatiltin tlen powih itech sehsen tlalnankotonaltin tlen kintokayotiah Entidades
Federativas, kipia tlen kiahsikamatiskeh tlen masewaltin intechpowi wan kipia tlen
kinnahnawatiskeh tekiwahkeh tlen tlanawatiah itech altepetlahtolkan tlen kintokayotiah
Municipios, ma kichikawaltikah inon tekitl kanin nochtin masewaltin mosentiliah ihkuak
kinpehpenah intlayekankawah.
VIII. Intechpowi motlahtoltiskeh innawak tekiwahkeh, ikinon ihkuak sehsen noso mimiaktin
motelwiskeh, kipia tlen kinkakiliskeh wan kiahsikamatiskeh innemilis, inneltokalis wan
intekipankayo. Ihkuak motelwiskeh masewaltin, intechpowi, motlahtolpalewiskeh inawak se
tepantlahtowani tlen kualli kixmatis intlahtol wan intekipankayo.
Nekateh tlanawatiltin tlen powih itech sensen tlalnankotonaltin tlen kintokayotiah Entidades
Federativas, kipia tlen motlahtoltiskeh kenemin kinneltokiliskeh wan kiahsikamatiskeh tlen
masewaltin intech powi wan tlenon intech monehneki. Noihki inon Weyi tlanawatiltin kipia tlen
kinyektlaliskeh okseki tlanawatiltin kanin kintlakittaskeh masewalaltepemeh.
B. Weyi olocholtekiwahkan tlen kintokayotiah Federación, Estados y Municipios,
kinsentlaliskeh tlatlamantli tlanawatihkapan kanin melahkayopan kintlakittaskeh masewaltin, tlen
intechpowi wan nochi tepalewilistli tlen ika tlayekapankisaskeh. Noihki yehwan masewaltin kipia
tlen motlahtoltiskeh kenemin mochiwaskeh wan kenemin monahnawatiskeh inon
tlanawatihkapan.
Kanpa welitis kitlahtlamiskeh nochi chihchikoittalistli wan tlasohtilistli tlen inpan wetzi
nekateh masewalaltepemeh, tekiwahkeh kipia tlen:
I. Kitohtopewaskeh tlatlamantli tekitl nowiyan masewalaltepeyohkan wan kichikawaltiskeh
5
tominchiwalistli kanpa moyektlalis masewalaltepemeh innemilis, inon tekitl kipia tlen kichiwaskeh
nochtin tekiwahkeh wan kipia tlen noihki mosepanpalewiskeh inwah masewalaltepemeh. Itech
inon altepetlahtolkan tlen kintokayotiah municipios, yehwan tekiwahkeh tlen ompa tlanawatiah,
motlahtoltiskeh kenemin kixehxeloskeh tekitl noso tomin wan okseki tepalewilistli tlen monehneki
itech altepemeh.
II. Kiyektlaliskeh tlatlamantli ixtlamachilistli tlen motemaka ompa temachtiloyan wan okachi
kichikawaltiskeh inon temachtilistli tlen kitlakitta masewalyehyekolli masewaltlahtolli wan
masewaltekipankayotl. Noihki kintopewaskeh nochtin tlakameh wan siwameh ma kitlamikah
inixtlamachilis tlen okachi monehneki kanpa kitzikoskeh itech intlayehyekol, kenemin okachi kualli
tekitiskeh. Moyehyekoskeh kenemin kinpalewiskeh nochtin masewalmomachtianeh ika seki tomin
tlen kitokayotiah becas kanpa amo kikahtewaskeh inixtlamachilis. Itech inon ixtlamachilistli,
tekiwahkeh motlahtolchikawaskeh, kanpa kinmelawiliskeh masewaltin, kanin ewa tekipankayotl,
kanin ewa masewaltlahtolli wan kenemin miak ipati tlen okitekawilihkeh tlen achtopan nikan
ochanchihtokah. Kipia tlen kinmawisitaskeh nochtin masewalaltepemeh tlen chantitokeh itech inin
tlalnantli.
III. Kitekawiliskeh melahkayopan ma kinpahmakakah ompa tepahtiloyan wan kinmiaktiliskeh inin
tekitl nowiyan itech tlalnantli. Noihki kiahsikamatiskeh masewalpahtli wan kinpalewiskeh
masewaltin kanpa kimoyektiliskeh kenemin motlakualtemoliskeh wan kenemin kinnekuitlawiskeh
inpilwah.
IV. Tlayektlaliskeh ompa intech altepemeh kanin masewaltin mopahpakiltiah mahmawiltiah noso
tlamawisowah. Noihki kiteittitiskeh kenemin welitis kanah kech kimotlanewiliskeh kanpa yehwan
masewaltin innewiyan mochantiskeh noso inchan tlayektlaliskeh.
V. Motlahtoltiskeh kanpa siwamasewaltin noihki welitis mokalakiskeh itech masewalaltepemeh
iniskaltilis. Tlapalewiskeh tla keh yehwan siwamasewaltin kipewitiskeh itlah tekitl tlen ik
motomintemoliskeh noso mopahtiskeh, noihki welitis kinpalewiskeh okachi ma momachtikah
kanpa ihkon tepalewiskeh ika tlamatilistli itech masewalaltepemeh.
VI. Nochtin masewalaltepemeh kipia tlen kinpahpalewiskeh ma mohwitikah noso ma
kinyektlalikah inohwi wan noihki ma kitilanakah tlatlamantli tlahtolxiniloneh tlen wehka ika
6
tenotzaskeh noso monotzaskeh kanpa mosentiliskeh. Noihki welitis motlahtoltiskeh
masewalaltepemeh, ma kinmaktilikah inon tlahtolxiniloneh kanpa yehwan innewiyan
kintekipanoltiskeh.
VII. Kinpalewiskeh masewaltin itech inteki kanin kinextiskeh tlatlamantli tekichiwalli.
Kinpalewiskeh ma tekipanokah kanpa welitis motomintemoliskeh. Noihki kinkawiliskeh oksekimeh
tlakatominyohkeh ma kiewitikah tlatlamantli intlayehyekol kanpa walnesis miak tekitl wan
tekichiwalli tlen welitis monemakas wan inkon noihki moskaltiskeh masewalaltepemeh.
VIII. Nekateh masewaltlakah wan masewalsiwah tlen yawih tekipanotiweh itech mexikatlalnatli
noso nepa tetlalnantli, noihki kipia tlen inpan tlahtoskeh wan kimawisittaskeh tlen intechpowi.
Noihki kintlakittaskeh siwameh kanpa inyolika ma yetokah. Kinpahpalewiskeh konemeh,
ichpokameh wan telpokameh tlen intahwah wehkan tekipanohtinemi, ma momachtikah katli yen
tlakualli okachi teyoliti wan noihki inpan tlahpixtoskeh ma kinmawisitilikah intekipankayo.
IX. Motetlahtlaniskeh inawak masewalaltepemeh ihkuak kimachiotiskeh intech amameh tlen
kintokayotiah Plan Nacional de Desarrollo y de los estatales y municipales. Inon kihtosneki tlen
tekitl kichiwaskeh nowiyan kanin monehnekis wan tla keh kualli moyehyekowah
masewalaltepemeh, welitis noihki kiihkuiloskeh intlayehyekol.
Weyi Tlanawatilchiwaloyan tlen kitokayotiah Congreso de la Union wan oksekimeh
tlanawatilchiwaloyan tlen powih itech tlalnankotonaltin tlen kinnotzah entidades federativas wan
noihki tekiwahkapan tlen kinnotzah ayuntamientos, kipia tlen moyehyekoskeh kenemin
kiyekxeloskeh inon tepalewilistli tlen kinmakaskeh masewalaltepemeh, tla keh yinelli kinekih ma
mochiwa tlen machiohtok itech inin amatlahkuilolli.
Okseki altepemeh kanin noihki monehneki ma kinpalewikah, welitis kinmahmakaskeh inon
tepalewilistli, maski amo masewaltin, ihkon kemin machiohtok itech inin Weyi Tlanawatilli. inon
amo kihtosneki kinkuihkuiliskeh masewaltin tlen intechpowi.
Tlanawatiltzintli (Art. 3). Nochtin tlaka wan siwa intechpowi kiseliskeh ixtlamachilistli. Weyi
Tlahtowankayotl tlen kinotzah estado, kanin powih nochtin tlalnankotonaltin tlen kinnotzah
entidades federativas, wan Distrito Federal, noihki altepetlahtolkan tlen kintokayotiah municipios,
7
kipia tlen kitemakas ixtlamachilistli tlen kitokayotiah; preescolar, primaria wan secundaria. Inon
ixtlamachilistli noihki kipia tlen kiseliskeh nochtin altepetlakameh, ikinon kinotzah educación
básica obligatoria.
Ixtlamachilistli tlen kitemakas weyi Tlahtowankayotl tlen kinotzah estado, motlahtoltis kanpa
nochtin tlakameh wan siwameh, sentetl intlakayo moskaltis kemin powi, noihki kiyolewas
intlayehyekol kanpa kitlasohtlaskeh itlalnan wan kiahsikamatiskeh tlekan monehneki
mosepanpalewiskeh nochtin tlakameh itech inin semanawaktli.
I. Inon ixtlamachilistli amo teotlahtoltokani, inon kihtosneki nowiyan temachtiloyan amitlah
teotlahtolli kitekakitiskeh. Ihkon machiohtok itech tlanawatiltzintli 24, kanin kihtowa sehsen tlakah
noso siwah inixkoyanka kimatih akin inawak kimomachtiskeh teotlahtolli.
II. Inon ixtlamachilistli kineltokas nochi tekichiwalli tlen melahkayopan kinpalewis nochtin
tlakameh wan siwameh ma moyektlali innemilis, motlahtolchikawas kanpa nochtin ma
ixtlamatikah wan amikah inpan ma tlaksa.
Noihki:
a) Inpan tlahtlachias nochtin altepemeh wan kiahsikamatis kenemin mosentiliah,
moyeknotzah wan sepantekipanowah. Wan kenemin okachi yektekipanoskeh kanpa
kiyektlaliskeh innemilis.
b) Kintlakawaltis kanpa amo ma momachtikah inon tlachiwalli tlen teowihtilih wan amo
kitekawilis ma kawilchiwakah tlaltzintli itlakilo, amo kitekawilis ma techyehyekolikah kenemin
timonahnawatiskeh, kenemin timotomintemoliskeh wan kenemin tikchikawaltiskeh totekipankayo.
c) Tepalewis kanpa nochtin momachtianeh moyekwikaskeh, wan kitemachitis ma
tetlakittakah, ma kinmawisittakah tetahmeh, nanameh, pipiltin wan nochtin senyelistin,
kitemachitis kualyotika ma moyehyekokah wan ma kitlakittakan nochtin tlakameh wan siwameh
tlen intechpowi, wan amo kipia tlen kinchihchikoittaskeh nekateh tlen okse inteotlahtol okse
intlachialis, okse inmasewalyo noso okse intlalnanyo.
8
III. Kanpa yinelli mochiwas tlen nikan machiohtok, Weyi Tlanawatiani tlen kitokayotiah
Ejecutivo Federal, tlanawatis kenemin mochiwaskeh amameh kanin machiohtos tlenon
kinmachtiskeh konemeh tlen yekin kalakih temachtiloyan, tlen tlahkotian yawih wan tlen
tlayakapankistokeh, inon tlen kitokayotiah preescolar, primaria, secundaria wan normal. Noihki
motlahtoltis innawak okseki Weyi tlanawatihkeh tlen tlanawatiah intech tlatlamantli
tlalnankotonaltin tlen kintokayotiah entidades federativas wan tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito
Federal, wan nochtin olocholtin kipia tlen moyehyekoskeh kenemin temachtiskeh.
IV. Nochi ixtlamachilistli tlen kitemakas Weyi Tlahtowankayotl tlen kinotzah Estado, amo kipia
tlen motlaxtlawas.
V. Weyi Tlahtowankayotl kitemaka ixtlamachilistli tlen kinotzah preescolar, primaria wan
secundaria. Noihki kipia tlen kiyekanas tlatlamantli ixtlamachilis tlen monehneki ipan totlalnan
kanpa melahkayopan mochikawaltis. Ikinon kipia tlen tlapalewis ma kiyektlalikah wan ma
kiskaltikah inon ixtlamachilistli tlen kitzintoka melahkayotl tlen okachi kipalewis tonemilis wan
totekipankayo.
VI. Oksekimeh tetlakah tlen kinnotzah particulares, welitis kitemakaskeh tlatlamantli
ixtlamachilistli ihkon kemin machiohtok itech Weyi Tlanawatilli. Weyi Tlahtowankayotl
kimomachiltis kox kintemakas amameh kanin machiohtos tetlakittalistli tla keh yinelli ipati inon
ixtlamachilistli tlen kitemakah ompa temachtiloyan tlen powih inmak inon tetlakah. Nekateh
tetlakah tlen inixkoyanka kitemakah inon ixtlamachilistli tlen kinotzah preescolar, primaria,
secundaria wan normal, kipia tlen:
a) Kitepanittaskeh nochi tlahtolli tlen machiohtok itech inin Weyi Tlanawatilli wan inon
temachtilistli kipia tlen yetos kemin ihkuilitok intech amochmeh tlen kintokayotiah: planes y
programas.
b) Motlahtoltiskeh innawak tlahtowaneh kanpa kinkawiliskeh ma temachtikah wan ma
kinmaktikah amameh kanin machiohtos ipatiyo inon ixtlamachilistli.
VII. Inon kaltemchtiloyan tlen kinnotzah universidades wan okseki tlanawatihkapan kanin
kitemakah ixtlamachilistli tlen okachi tlayakapankistok welitis inixkoyanka monahnawatiskeh, kipia
tlen kitzintokaskeh tlen kuahkualli ixtlamachilistli, inixkoyanka motlahtoltiskeh kenemin
9
temachtiskeh kenemin kinseliskeh chokomeh wan takomeh , akimeh temachtiskeh, kenemin
tominxehxeloskeh wan kenemin piltomeh motlamitiweh kuahkualli ixtlamatkeh. Temachtihkeh
noso okseki tekiwahtlakewaltin tlen ompa tekipanowah kipia tlen monahnawatiskeh itech okse
tlanawatilli tlen kitokayotiah Ley Federal del Trabajo tlen noihki machiohtok itech tlahkuilolxelolli
tlen kinotzah apartado A, itech inin Weyi Tlanawatilli.
VIII. Weyi Tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen kinotzah Congreso de la Unión kipia tlen
kinchiwas inon tlanawatiltin tlen monehnekis ipan tlalnankotonaltin tlen kintokayotiah Entidades
Federativas kanpa welitis kisentilis nochi ixtlamachilistli tlen kitemakah ipan tlanantli tlen
kitokayotiah Republica Mexicana. Noihki tlatopehtos kanpa nochtin tekiwahtlakewaltin kualli
kichiwaskeh inteki wan tlakeh amo tlawelkakiskeh, kipia tlen kintlaxtlawaltiskeh intlahtlakol.
Tlanawatiltzintli (Art. 4). Tlahkuilolkotanalli tlen achtopantikan ewa, okipopolohkeh.
Inin tlanawatilli kinsepanitta siwameh wan tlakameh, ikinon inpan tlahtos kanpa moskaltiskeh
inchanehkawah.
Nochtin tlakameh wan siwameh intech powi, inixkoyan motlahtoltiskeh kemanian wan keski
inkonewah kinpiaskeh.
Nochtin tlakameh wan siwameh intech powi inyolika nentoskeh, inin tlanawatilli kimihtoltis
kenemin kinpahmakaskeh wan kenemin Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, okseki
tlalnankotonaltin tlen kinnotzah entidades federativas wan okseki altepetlahtolkan tlen
kintokayotiah municipios, tlapalewiskeh kemin machiohtok ipan tlanawatiltzintli tlen kinotzah
Artículo 73 itech inin Weyi Tlanawatilli.
Nochtin tlakameh wan siwameh intech powi tlakualkanpa nenemiskeh kanpa inyolika
moskaltiskeh.
Nochtin chanehkameh intech powi kipiaskeh kuahkualli inkalwah, inin tlanawatilli kimihtoltis
kenemin tlapalewiskeh kanpa melahkayopan mochiwas inin asitilistli.
10
Nochtin konemeh intech powi kinyektlamakaskeh, kinpahmakaskeh, kinyekmachtiskeh wan
kinyeknenemitiskeh kanpa inyolika moskaltiskeh.
Tlakameh wan siwameh tlen kipiah inkonewah noso kiniskaltiah tekonewah, kipia tlen
kimawisittaskeh tlen intech powi. Weyi Tlahtowankayotl tlen kitokayotiah Estado kitemakas tlen
monehnekis kanpa kinmachtiskeh ma kinmawisittakah nochtin konemeh.
Weyi Tlahtowankayotl kinkawilis wan kinyolewas ixkoyankatlakameh ihkuak tepalewiskeh kanpa
kinmawisittaskeh konemeh tlen intech powi.
Tlanawatiltzintli (Art. 5). Nochtin tlakameh wan siwameh, welitis tekipanoskeh tlen ipan okachi
kinpaktis wan amikah kintlakawaltis ma tekichiwakah kanin kinekiskeh tla keh inon tekitl amo
teowihtili. Tekiwahkeh, welitis kintzahtzakuiliskeh inteki tla kinnextiliskeh amo kualyotika
tekipanohtokeh wan tla keh inon tekitl noihki kinowihtilia okseki tlakameh noso siwameh. Tlen
ipan tekitl kimotlaniliskeh, mach ikah welitis kinkuilis tla keh amo intlanawatil tekiwahkeh tlen
powih itech tlanawatihkapan tlen kinotzah Poder Judicial.
Tlanawatilli kimihtoltis itech sehsen tlalnakotonalli tlen kinotzah estado, katli inon tekitl kipia tlen
kikualnextihtos sen amatlahkuilolli tlen kitokayotiah titulo kanin machiohtos itokayo akin tekitis,
kenemin kahxilis inon amatl wan akin kitemaktis.
Amo welitis ikah kichiwaltiskeh ma tekipano tla keh amo ipakilis wan tla keh amitlah
kitlaxtlawiliskeh. Tekiwahkeh tlen powih itech tlanawatihkapan tlen kinotzah poder judicial, welitis
kintekipanoltiskeh nekateh tlakah tlen melahkayopan tlahtlakolehkeh. Noihki kipia tlen
kintlakittaskeh ihkon kemin machiohtok itech okse tlanawatiltzintli 123. Ompa kimihtoltia: Sen
tlakatl welitis tekipanos tlahkantika san chikueyi kawitl wan tlayowahkan tekipanos san chikome
kawitl.
11
Tlanawatihkapan tlen kinotzah servicios públicos welitis kintekipanoltiskeh tlen ompa
tekipanohtokeh wan amitlah itlaxtlawil kiseliskeh ihkuak kinnawatiskeh ma tlapalewikah ihkuak
sentel chanehkameh kinpowah noso ihkuak sentetl kichiwah tekiwapehpenalistli. Kintlaxtlawiskeh
nekateh tekiwahtlakewaltin tlen melahkayopan nochipan monehneki intekiyo wan intlaxtlawil
noihki kiyehyekoskeh kemin machiohtok itech inin Weyi Tlanawatilli.
Weyi Tlahtowankayotl tlen kinotzah Estado amo kualtis kitekawilis ma mochiwah itlah
amatlahkuilolli tlen kitokayotiah contrato noso convenio, kanin machiohtos kenemin welitis
kintzakuiliskeh innemilis tlakameh noso siwameh.
Noihki amo kitekawilis ma mochiwa itlah anatlahkuilolli tlen kinotzah contrato noso convenio
kanin machiohtos kenemin ikah tlakatl noso siwatl, kiewitiskeh, tla keh itech inin tlalnantli
chanchiwa, noso kichiwaltiskeh ma kikahtewa iteki.
Welitis mochiwas sen amatlahkuilolli tlen kitokayotiah contrato wan ompa machiohtos tlen achi
tekipanos sen tlakatl noso sen siwatl ihkon kemin machiohtok itech inin tlanawatilli wan amo
welitis kipanowis se xiwitl. Inon amatlahkuilolli amikah itech mokitzkis kanpa kitekuilis tekitl noso
kanpa ma tlakahtewakah tlen intech powi siwameh noso tlakameh.
Tlalia se, tekitini amo kiwelita noso amo kitlakitta inon amatlahkuilolli wan amo okitlamito iteki,
amo kipia tlen ipan tlaksaskeh, san kitlakawaltiskeh kanpa amo tetekipan ma motlakewa tla keh
amo ipakilis.
Tlanawatiltzintli (Art. 6). Tla keh tlatlamantli totlayehyekol, kipia tlen techmawisittaskeh wan
tlalia amo tikwelittah totlayekankawah intlayehyekol, welitis tikinixiliskeh tlen amo techpaktis ihkon
kemin kimihtoltia inin tlanawatilli. Amo techkawiliskeh tetlakah ma tikinkuehsokah noso ma
tikinkuahkualanikah wan ma tikowihtilikah sentetl tlakaolocholli. Noihki totech powi tikmatiskeh
nochi tlen nowiyan tlamochiwa wan inon powilistli kitemaktia yen Tlahtowankayotl tlen
kitokayotiah Estado.
12
Weyi Tekiwahkan tlen kinnotzah: La Federación, los Estados y el Distrito Federal, kanpa
kitepanittaskeh inon powilistli, kipia tlen moyektiliskeh ika inin tlanawatilewalli:
I. Nochi tlen nowiyan tlamochiwa wan momati ompa tekiwahkapan noso itech okseki
olocholtin tlen kinnotzah organismos federales, estatales y municipales, kipia tlen kinextiskeh
inawak weyi tlakaolocholli tlalia monehnekis. Wan tla keh tekiwahkeh tlanawatiskeh ma
kixkawikah inon tlamatilistli, welitis amo wehkawitl kixkawiskeh inkon kemin kimihtoltia inin
tlanawatilli.
II. Tlen sehsen tlakah inixkoyanka mochiwah noso innemilispowal, kipia tlen moixkawihtos
ompa
tekiwahkapan wan yehwan tekiwahkeh kihtoskeh kemanian monextis ihkon kemin machiohtok
itech tlanawatilli.
III. Nochtin tlakah intechpowi motlahtlaniskeh nowiyan tekiwahkan nochi tlen kimatisnekih
wan noihki ompa welitis kiyektlaliskeh innemilispowal, tla keh amihtok okimachiotihkeh.
IV. Tlayektlaliskeh ompa tlanawatihkapan kanpa okachi kualli kinkakiliskeh tlenon
kimatisnekih tlakameh noso siwameh. Inon tekitl kinmaktiskeh ma kichiwakah tlakaolocholtin
noso tetahmeh tlen melahkayopan ixtlamatkeh.
V. Nekateh tlakah tlen welika kipia tlen kinextiskeh intlachiwal, kinpixtoskeh inamawah, kanin
machiohtok nochi inteki, itech sen amanepantli tlen axkantikan ipati wan kinextiskeh nochi tlen
monehnekis. Noihki kinextiskeh kenemin okixehxelohkeh tominpixkaitl tlen inmak okipixtokah.
VI. Tlanawatiltin kimihtoltiskeh kenemin tlakameh tlen intechpowi, kinextiskeh inon tlahtolli
tlen kimelahkayotia kenemin okixehxelohkeh tominpixkaitl tlen inmak okatka.
VII. Tla keh amo kitlakamatiskeh inon tlahtolli tlen moneki nowiyan momatis, welitis inpan
wetzis tlanawatilli wan welika kintlaxtlawatiskeh intlahtlakol.
Tanawatiltzintli (Art. 7). Nochtin tlakameh wan siwameh kualtis tlen inpakilis tlahkuiloskeh wan
kinehnextiskeh nowiyan kanin kinekiskeh, kualtis tlahkuiloskeh san tlen kinpaktis wan amikah
welitis kinpihpinahtis, kintlaxtlawaltis noso kintzahtzakuilis inteki. San monekis akin tlahkuilos, ma
tetlakitta wan amo ma kinkuahkualani tetlakah. Amo kemanian kitzakuaskeh sen tlahkuiloloyan.
13
Yehwan tlanawatiltin kimihtoltiskeh wan amo kintekawiliskeh ma kinkaltzakuakah ompa
teilpiloyan nekateh tlakah tlen amochnemakah noso nekateh tlen amochihkuilowah maski
kintelwiskeh tla keh amo achtopantika kinahsiliskeh intlahtlakol.
Tlanawatiltzitli (Art. 8). Tlahtowaneh wan tekiwahtlakewaltin kinmawisittaskeh nochtin tlakameh
wan siwameh ihkuak kitlahtlaniskeh tlen intechpowi. Moneki motetlahtlaniskeh ika kualyotikah
wan ika sen amatlahkuilolli. Tlalia mokalakiskeh itech okseki tlakaolocholtin tlen kinnotzah
partidos políticos, ompa kemah san yehwan tlakah tlen oneskeh nikan altepenantli, welitis
motlahtoltiskeh.
Tlalia ikah motetlahtlanis ika sen amatlahkuilolli, tekiwahkeh kipiah tlen tlanakiliskeh noihki ika
okse amatlahkuilolli wan amokipia tlen mowehkawaskeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 9). Nochtin tlakah tlen powih altepenantli welitis molochoskeh kanpa
moyektlapowiskeh kenemin motekimakaskeh kanpa kiyektlaliskeh nochi tlahtolli tlen onkah itech
totlalnan. Amikah welitis itech sen olocholistli kinmamahtinemis tepostlatoponilli ihkuak
kinotzaskeh tehwan ma motlahtlapowi.
Amo welitis kixitiniskeh sen olocholistli kanin moyenotzah wan moyektlapowiah kenemin
motetlahtlaniskeh inawah sen tekiwah, tla keh amo kikneliskeh, kixkomakaskeh,
kitlaweltzahtziliskeh noso kikuehsoskeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 10). Nochtin tlakah tlen powih nikan altepenantli Mèxico welitis
kimopialiskeh ompa inchan, sehsen tepostlatoponilli kanpa amo motekawiliskeh inpan ma
kahkalakikah ixtekih, san moneki kitlahtlaniskeh inawak tekiwahkeh tlen tlanawatiah itech weyi
yawtlakaolocholli tlen kitokayotiah ejército kanpa kinkawiliskeh ma kipixtokah inon
tepostlatoponilli. Ompa noihki kiniliskeh katli yen tepostlatoponilli kipihpiaskeh wan amo yen tlen
kinmamahtinemih yawtlakameh.
14
Tlanawatiltzintli (Art. 11). Nochtin tlakah, intechpowi nenemiskeh itech tlalnantli tlen kitokayotiah
Republica Mexicana, wan mochanpahpatlaskeh ihkuak kinekiskeh noso san kanin kinekiskeh
wan amitlah amatl monekis. Inin powilistli welitis kitzakuiliskeh tekiwahkeh, tlalia sen tlakatl noso
sen siwatl itlah kitewikiliah noso inpan ahsi itlah kokolistli tlen amo pahtiloh. Noihki welitis
kintzakuiliskeh nekateh tetlalnantlakameh tlen xolopehkistokeh wan teowihtilihkeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 12). Nikan itech totlalnan tlen kinotzah Estados Unidos Mexicanos, amikah
kimaktiskeh weyi itokayo kemin oksekan tetlalnan yiwehkika okintokayotiayah intlayekankawah
tlen tominyohkeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 13). Amikah welitis kitlahtlakoltemoliskeh ika tlanawatiltin tlen oksekan
powih noso itech tlakaolocholtin tlen amo kitlakittah totlanawatilli tlen powi nikan totlalnan.
Amikah tlakah noso tlakaolocholli welitis moweyimatis wan tekiwahkeh amo kipia tlen okachi
kipahpalewiskeh tla keh amo kualnestok itech inin tlanawatilli. Itech yawtlakaolocholli tlen
kinotzah ejército, ompa keman motlahtlakolahxiliah inawak inyawtekiwah. Inon yawtekiwah amo
welitis mokahkalakis inpan okseki altepetlakameh tla keh motlahtolnamikih noso mowihtiliah.
Ihkuak sen teowihkayotl tlen kahki imak yawtlakaolocholli wan noihki mokalakis sen altepetlakatl
kipia tlen kiteixpantiskeh inawak altepetekiwah.
Tlanawatiltzintli (Art. 14). Amikah tlakatl, noso siwatl welitis kitlahtlakoltiskeh ika sen tlanawatilli
tlen amo okichihkeh ihkuak omowihtilih.
Amikah welitis kikaltzakuaskeh, kikuiliskeh tlen iaxka, noso kitzahtzakuiliskeh tlen itech powi, tla
keh amonkah sen teowihkayotzintokalistli kanin melahkayopan kualnestos kenemin kiyektiliskeh
inon teowihkayotl, ihkon kemin machiohtok itech tlanawatilli.
Itech se teowihkayotzintokalistli tlen kintzintoka nochtin temiktihkeh, amo welitis motlatlalwiskeh
kanpa ikah tlakatl noso siwatl kitlahtlakoltiskeh, tla keh amonkah sen tlanawatilli kanin
machiohtos kenemin kitlaxtlawaltiskeh itlahtlakol.
15
Itech se teowihkayotzintokalistli tlen kitzintoka nochi tlen tlatlamantli tlahtlakolehkeh, welitis se
tlakatl noso se siwatl kitlahtlakolahxiliskeh ihkon kemin machiohtok itech tlanawatilli noso kemin
tekiwahkeh melahkayopan tlaneltokah wan tlayehyekowah.
Tlanawatiltzintli (Art. 15). Amo powi kitekawiliskeh ma mochiwakah amameh kanin machiohtos
kox keh welitis techintitlaniliskeh tlakameh tlen tetlalnan kaltzaktokeh ompa teilpiloyan noso
tikintitlaniskeh tlen nikan teilpiloyan kaltzaktokeh. Noihki amitlah momachiotis kanpa nekateh
tlahyowiltekitineh kinehkotiskeh nikan itech totlanan wan amo kintzahtzakuiliskeh altepetlakameh
wan altepesiwameh tlen intechpowi.
Tlanawatiltzintli (Art. 16). Amikah welitis kinehnekiliskeh itech itlakayo, isenyelis, ichan,
iamawah noso iaxkayo, tla keh amonkah sen amatlahkuilolli tlen kititlani sen tekiwah tlen itech
powi wan tlalia kualnestok tlekan ikah kimonochiliah ma moteixpanti.
Amo welitis tlanawatiskeh, kanpa se tlakatl noso se siwatl, ma kikaltzakuakah noso ma kilpikah,
tla keh amo yen tekiwah tlen kitokayotiah judicial tlanawatis wan tla keh amonkah sen telwilistli
noso tekualanilistli tlen itech tlanawatilli moihtowa tepantlaksalistli. Noihki kipia tlen kinechikoskeh
nochtin amatlahkuiloltin kanin welmachiohtos nochi intlahtol akimeh motlahtoltiah kox yinelli noso
amo tlahtlakoleh se tetlaka noso se tesiwa.
Inon tekiwahtlakewalli akin tekaltzakuas noso teilpis tla keh yokinawatihkeh amo kipia tlen
mowehkahtinemis kanpa kiteixpantis inawak tlahtlakolahxiliani tlen kinotzah Juez wan tla keh
amo tlawelkakis, noihki welitis kitelwiskeh.
Tlalia sen tetlakah temiktia, tlaxteki noso tepantlaksa, welitis ikah altepetlakah kikaltzakuas noso
kilpis wan niman kinkakitis tekiwahkeh kanpa yehwan kimatiskeh tlen intekih. Noihki niman
kititlaniskeh inawak teilwiloyan. Inon tlachiwalli welika niman kimachiotiskeh.
San kemanian monekis tlalia welowih inon ixkisyotl noso temiktiyotl wan tla keh tlakaixkiski noso
temiktiani kicholilisneki tekiwahkayotl wan tlalia wehka mokawa tekiwahkapan, welitis tlanawatis
16
ma kitzahtzakuilikah noso ma kilpikah inon tlakaixkiski noso temiktiani ika sen amatlahkuilolli
kanin kihtohtos tlekan ihkon otlanawatih.
Tlalia melahkayopan welmonekis ikah ma kikaltzakuakah noso ma kilpikah, inon
tlahtlakolahxiliani tlen kitokayotiah Juez ihkuak kiselis tlakailpilli, niman kimihtoltis kox keh
teilpiloyan kikaltzakuaskeh noso amitlah kitlahtlakoltiskeh, ihkon machiohtok itech tlanawatilli.
Tekiwahkayotl tlen kinotzah poder judicial welitis tlanawatis ma kinkaltzakuakah nekateh tetlakah
tlen molochowah kanpa tepantlaksaskeh temiktiskeh noso tlaxtekiskeh wan nochi inon tlen
tiknotzah sepanixkiskayotl, tla keh teilwiloyan tlen kitokayotiah ministerio público kimotlahtlanilis
inawak, inon kaltzakualistli amo kipia tlen kipanowis ompowalli tonalli wan tlalia yinelli welmoneki
kanpa kiyektiliskeh se teowihkayotzintokalistli, noso tlalia kittaskeh inon tetlakah kicholilisnekih
tekiwahkayotl. Welitis okachi mowehkawas inon kaltzakualistli tlalia ihkon kimoyehyekolis
tekiwah, kualtis kahxitis sawel nawpowalli tonalli.
Moahsikamati delincuencia organizada, inon sepanixkiskayotl, tlen itech nentokeh kanah eyi
noso okachi miakeh tetlakah tlen molochowah wan sepantemiktiah, sepantlaxtekih noso
sepantepantlaksah, nochipan noso wewehkika, ihkon machiohtok itech tlanawatilli.
Amikah tetlaka noso tesiwa welitis kikaltzakuaskeh imak teilwiloyan. Tlalia yokipanowih
ompowalli wan chikueyi kawitl, kipia tlen kikahkawaskeh tlalia tlahtlakoleh noso kititlaniskeh
tlahtlakolahxiloyan. Welitis okachi mowehkawas inin kaltzakualistli tlalia inon tlakatlahtlakoleh
sepantepantlaksatinemi, sepantemiktihtinemi noso sepantlaxtektinemi wan nochi inon tlen
kinotzah sepanixkiskayotl. Akin amo kitlakittas inin tlanawatilli noihki welitis kitelwiskeh wan
kitlaxtlawaltiskeh itlahtlakol.
Nochi tlahkuilolnawatilli tlen kitemaktis tekiwahkayotl tlen kinotzah judicial, tlalia tlanawatihtok
techan ma tlahtlatemokah noso tetlakah ma kinkitzkikah wan tla keh yokimotlahtlanilih yen , kipia
tlen kimachiotis ipan inon tlahkuilolnawatilli akin ichan tlahtlatemoskeh noso akin kikitzkiskeh wan
tlenon kahsisnekih, amo san tlen kahsiskeh kimowikiliskeh, wan ihkuak yotlanki otlahtlatemokeh
17
wan oteilpihkeh, kipia tlen amatlahkuiloskeh kanin kualnestos kenemin omotekitihkeh
tekiwahtlakewaltin, kimachiotiskeh intoka ome altepetlakah tlen kintokayotis akin chanchiwa
kanin okahkalakeh wan inixpan otekichihkeh. Niman kitlilanaskeh inon amatl wan tla keh amo
ompa yetos noso amo kinekis ikah ma kimachiotikah, yen tekiwahtlakewalli kintokayotis akimeh
kitlilanaskeh inon amatl tlen kichiwas.
Ixkoyanka tenotzaltin amo kipia tlen kintzahtzakuiliskeh noso kinistlakoskeh. Tlanawatilli
kixkomakas akin amo kitlakittas inin powilistli. Welitis kinnextis inon tenotzaloleh tlen ixkoynaka
monahnawatiah tlalia melahkayopan monehnekis wan tlalia akin otenotzki noso otlatlahkuiloh,
kitekawilis ma monexti tlen tewan omotlahtlapowih. Tlahtlakolahxiliani kimihtoltis kox keh inon
tenotzaloneh tlen inixkoyanka monahnawatiah welitis tlapalewis itech tlahtlakoltzintokalistli.
Tekiwahkeh amo kiseliskeh inon tenotzaloni tlen ixkoyan monahnawatia tla keh teowitilih noso
kiowihtilis tlanawatilli.
Amikah okachi, san yeh weyi tekiwahkayotl tlen kinotzah judicial federal tlalia kimotlatlaniliskeh
okseki tekiwahkeh tlen tlanawatiah itech teilwiloyan tlen kitokayotiah ministerio publico tlen powi
itech tlalnankotonaltin tlen kinnotzah entidades federativas, welitis kitekawilis ma kinistlakokah,
ma kintzahtzakuilikah, noso ma kinachiwakah tlatlamantli tenotzaloneh tlen inixkoyanka
monahnawatiah. Yehwan tekiwahkeh tlen intech powi kimachiotiskeh tleka ihkon kinekih ma
mochiwa. Noihki kimihtoltiskeh kenemin tekichiwaskeh, akimeh kintzahtzakuiliskeh wan
kemanian kinkawiliskeh oksepan inixkoyanka ma motlahtlapowikah. Tekiwahkayotl tlen kinotzah
judicial federal amo welitis kitzahtzakuilis tekiwapehpenalistli, tekinamakalistli, tekitlaistlakolistli,
tekipanolistli noso tlalia sen tlakailpilli moixkoyannotzah iwan itepantlatowani.
Tekiwahkan tlen kinotzah poder judicial kipias tlahtlakolahxilianeh tlen kinnotzah jueces kanpa
saniman kitenankiliskeh tla keh okseki tekiwahkeh kitlahtlanih ma kinpalewikah ihkuah
kinehnekiskeh kanpa kualli tekichiwaskeh. Noihki kipia tlen kimawisittaskeh tlen intech powi
nekateh tetlakah tlen kintlahtlakolmamaltiah wan tlen inpan otlahtlaksakeh. Itech inin tekichiwalli
nochi momachiotis tlen motlahtlapowiah nochtin tekiwahkeh.
18
Nochtin tzahtzakuilistli noso tlaistlakolistli tlen tekiwah yokimihtoltih ma mochiwakah, intech
tlatlamantli tenotzaloneh tlen inixkoyanka monahnawatiah, amo kipia tlen kinpanowis
tlanawatiltin. Tlalia itech inin tekichiwalli tekiwahtlakewaltin okinpahpanowihkeh tlanawatiltin,
nochi tlen kinextiskeh amo kipia tlen kineltokaskeh tekiwahkeh.
Altepetekiwah welitis techan ahsiti kanpa tlaistlakos kox yinelli kiwelkakih tlen tekiwah
kinnahnawatia, kanpa tlachipahyan mayetokah wan, kintlahtlanilis nochtin amameh kanin
machiohtos kox keh yinelli kitlaxtlahtokeh tlen powi inawah tominpixkaloyan. Inin tekichiwalli
noihki kipia tlen tetlakittas wan moneki kinchiwaskeh amameh kanin machiohtos tlekan
altepetekiwah techan otlaistlakoto.
Amameh noso tlatlamantli tlatitlanilli, tla keh kualli kimilitok wan tlalia ikah kititlaniliskeh amo kipia
tlen kixitiniskeh noso kixtakapowaskeh. Akin amo kiwelkakis inin tlanawatilli kualtis kitelwiskeh
inawak tekiwahkeh.
Ihkuak amitlah yawtewilistli yetos, yawtlakameh amo welitis techan mokahkalotiskeh tla keh
chanehkeh amo inpakilis. Ihkuak yetos yawtewilistli, yawtlakameh welitis kitetlahtlaniskeh ma
kinkalotikah, ma kintlamakakah wan okseki tlatlamantli tlen kinehnekiskeh, maski chanehkeh
amo inpakilis. Yawtlakameh amo kipia tlen kipahpanowiskeh intlanawatil.
Tlanawatiltzintli (Art. 17). Amikah tetlakah welitis ixkoyanka momakopas tla keh yomotelwi
inawak tekiwah wan amo ixkistinemis tlalia kinekis ma kitlakittakah tlen itechpowi.
Nochtin tetlakah intech powi ma kintenkakilikah nekateh teowihkayoyektlalianeh tlen kinnotzah
tribunales ihkuak motelwisnekih ihkon kemin machiohtok itech tlanawatiltin. Amo kipia tlen
mowehkawaskeh noso kichihkoltiskeh intlahtol ihkuak kinnankiliskeh tlakameh noso siwameh tlen
motelwiah. Intekiyo nekateh teowikayoyektlalianeh amo kipia tlen kitlaxtlawas akin kitlahtlani ma
kipalewikah itech iowihkayo.
19
Tlanawatiltin kiyehyekoskeh kenemin kualtis moyektlaliskeh nekateh tetlakah tlen
mokuahkualaniah, motlahtolchikawaskeh kanpa kitlaxtlawas akin itlah kitewikiliah wan
kimihtoltiskeh kemanian amo welmonehnekis intekiyo okseki tekiwahkeh tlen powih Tekiwahkan
tlen kinotzah poder judicial.
Tlalia sen tekiwah kimihtoltis kox tlahtlakoleh noso amo tlahtlakoleh sen tlakatl noso sen siwatl
kipia tlen kinnotzas akin omotelwih wan akin okitelwihkeh kanpa inixpan motlahtoltis.
Tlanawatiltin tlen kinnotzah federales wan tlen kinnotzah locales kimihtoltiskeh kenemin
kitekawiliskeh kualli ma tekichiwakah teowihkayoyektlalianeh tlen kinnotzah tribunales wan ma
mowelkaki intlahtol.
Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlalnakotonaltin tlen kinnotzah Estados wan
tlalnanyolotl tlen kiliah Distrito Federal kitlaliskeh sen kaltekiloyan kanin kinpalewiskeh nochtin
altepetlakameh, kinehnekiskeh wan tlahpixtoskeh kanpa melahkayopan ma tepantlahtokah
nochtin tlen ompa tekipanoskeh. Noihki tlahpixtoskeh ma kitlantokah intlaxtlawil kemin kitlanih
tlen tekipanowah itech teilwiloyan.
Amikah welitis kikitzkiskeh noso kikaltzakuaskeh tlalia itlah kitewikilia inawak okse altepetlakatl tla
keh inon tewikilistli amo okachi teowitilih.
Tlanawatiltzintli (Art. 18). Ihkuak sen tlakatl noso sen siwatl kitlahtlakoltiah, welitis kanah keski
tonal kikaltzakuaskeh ompa teilpiloyan tzikitzin, sekan kinkaltzakuaskeh tlakameh wan oksekan
siwameh. Wan nekateh tlen temiktihkeh, sepantlaxtektinemih noso sepanixkistinemih oksekan
weyi teipiloyan kinkaltzakuaskeh.
Itech tlahtlakoltlaxtlawilkan kanin kintlaxtlawaltiah nochtin tlahtlakolehkeh, kinmachtiah ma
tekipanokah, ma mawiltikah, ma tlahkuilokah ma amoxpowakah, wan tlatlamantli tekichiwalli,
kanpa inon tetlakah tlen achtopan ixkiskeh noso temiktihkeh okatkah, moyehyekoskeh wan
moyektlaliskeh itech innemilis wan ihkon, oksepan kintlasohtlaskeh itech weyi tlakaolocholli.
20
Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlalnakotonaltin tlen kinnotzah Estados wan
tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal welitis motlahtlapowiskeh wan kintlilanaskeh amameh
kanin kualnestos kanin welitis kinkaltzakuaskeh nekateh tetlakah tlen tlahtlakolehkeh.
Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlalnakotonaltin tlen kinnotzah Estados wan
tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal kimotekitiskeh wan kiyehyekoskeh kenemin
kintlaxtlawaltiskeh nekateh telpochmeh noso ichpokameh tlen yekin kipiah mahtlaktli wan ome
noso ayakmo kipanowiah kaxtolli wan eyi xiwitl, tlalia yokipewitihkeh inchikonemilis.
Kintlaxtlawaltiskeh intlahtlakol wan kintlakawaltiskeh kemin machiohtok itech inin Weyi
Tlanawatilli kanpa amo ipan tlaksaskeh tlen intech powi. Nekateh piltomeh tlen ayamo kahxitiah
mahtlaktli wan ome xiwitl wan ixkistinemih, tekiwahkeh kipia tlen kintlakawaltiskeh wan
kinyektiliskeh innemilis.
Kanpa inon tlahtlakoltlaxtlawilkan kualli tekichiwas, kipia tlen mokawas inmak tlanawatihkapan
wan tekiwahkeh tlen melahkayopan kixmatih kenemin kinyektiliskeh wan kintlakawaltiskeh inon
chokohtin noso takohtin tlen pewah ixkistinemih. Welitis kinnahnawatiskeh, kinyeknotzaskeh wan
kitlahtlaniskeh kenemin kinpaktis motlamitiweh ihkuak moskaltiskeh.
Nochtin teowihkayotzintokalistin tlen kinewaltiskeh ipanpa chokohtin noso takohtin tlen
ixkistinemih noso tepantlaksatinemih, tekiwahkeh kipia tlen kimawisittaskeh nochi tlen
machiohtiwitz itech tlanawatiltin. Noihki kipia tlen motlakittaskeh tekiwahkeh tlen sehsekan
tlanawatiah. Amo motzahtzakuiliskeh itech intekiyo tlen teilwiloyan tekichiwah wan tlen
tlahtlakolahxiloyan tekitih. Amo welitis kintlahtlakolmamaltiskeh takohtin noso chokohtin tlen amo
powi wan tlalia kintlaxtlawaltiskeh intlahtlakol, noihki kualyotika kipia tlen kintlakawaltiskeh
kinnahnawatiskeh wan kinpalewiskeh ma kiyektilikah innemmilis. Tlalia inon piltomeh,
melahkayopan tlahtlakolehkeh wan tlalia welmonehnekis kinkaltzakuaskeh, inon kaltzakualistli
amo wehkawas wan kihyowiskeh nekateh piltomeh tlen yokipanowihkeh mahtlaktli wan nawi
xiwitl.
21
Nekateh tlahtlakolehkeh tlen powih nikan totlalnan, tlalia kaltzaktokeh oksekan tetlalnan, welitis
kinwalikaskeh kanpa nikan ma kitlaxtlawakah intlahtlakol wan nekateh tlahtlakolehkeh tlen
oksekan tetlalnan powih, tlalia kaltzaktokeh nikan, welitis kinpanoltiskeh intlalnan kanin powih tla
keh ihkon machiohtok itech amameh tlen intoka Tratados Internacionales, wan tla keh yehwan
tlahtlakolehkeh inpakilis wan tla kitlahtlaniskeh ika se amatlahkuilolli.
Nekateh tlahtlakolehkeh welitis kintlaxtlawaltiskeh intlahtlakol ompa teilpiloyan tlen amo wehka
mokawah kanin yehwan chanchiwah kanpa amo kinelkawaskeh inchanehkawah, inyolikniwah
wan okseki tetlakah tlen ialtepechan kateh ihkon kemin machiohtok itech inin tlanawatilli. Nekateh
tlahtlakolehkeh tlen sepanixkiskayotl inpakilis wan nekateh tlen intlahtlakol sentetl teowihtilih
welika wehka kinkaltzakuatiweh wan kinixkawiskeh.
Kanpa kintlahtlakolahxiliskeh wan kinkaltzakuaskeh nekateh tetlakah tlen sepanixkiskayotl
inpakilis tekiwahkeh kinixkawiskeh kanin sawel inixkoyanka yetoskeh. Noihki tekiwahkeh welitis
kintzahtzakuiliskeh tenotzaloneh tlen ixkoyanka monahnawatiah wan nochipan kinistlakoskeh
akin inwan motlahtlapowiah. San kin kawiliskeh inwan ma motlahtlapowi intepantlahtowani. Inin
tekichiwalli tlalia welmonekis, noihki kihyowiskeh oksekimeh tetlakah tlen ompa tzaktokeh ihkon
kemin kualnestok itech tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 19). Amikah welitis kikaltzakuaskeh teilpiloyan wan kipanowiltiskeh
expowalli wan mahtlaktli wan ome kawitl noso kemin moihtowa, eyi tonalli wan eyi yowalli, tla keh
yehwan tekiwahkeh amo kinextiliskeh kox melahkayopan tlahtlakoleh. Nochi tlen kimihtoltiskeh
tekiwahkeh, welika machiohtos itech sen amatlahkuilolli kanin kualnestos kenemin wan kemanian
oteowihtilih inon tlakatl noso inon siwatl, akin testlakawia wan akin kistlakawiah.
Welitis kitlahtlanis ma kikaltzakuakah ompa teilpiloyan sen tlakatl noso sen siwatl ihkuak kimatis
inon tetlakah amo tlawelkakiskeh ihkuak kinnotzaskeh ma moteixpantikah innawak okseki
tekiwahkeh, noso kikmatis inon tetlakah welitis momakopaskeh ipan akin okintestlakawih noso
ihkuak kimatis inon tetlakah, achtopan yokintelwihkeh wan ayimo kitlaxtlawah intlahtlakol.
Tlatlakolahxiliani tlen kinotzah Juez, tlanawatis ma kinkaltzakuakah nekateh tetlakah tlen
22
sepanixkistinemih tepantlaksatinemih noso sepantlaxtektinemih wan kiwikatinemih
tepostlatoponiltin noso kinamakah tlatlamantli pahtli tlen techkuatlapololtia wan tikoliskuih. Noihki
welitis kinkaltzakuaskeh nekateh tlen kiowihtiliah nochi totlalnan.
Itechtlanawatilli machiohtok kemanian yen tlahtlakoahxiliani tlen kinotzah Juez welitis tlanawatis
ma kinkahkawakah nekateh tetlakah tlen otlapalewihkeh itech se teowihtilistli wan tla keh amo
wel miak tlahtlakolehkeh.
Tekiwah tlen tlanawatia ompa teilpiloyan kanin kaltzaktok sen teistlakawiloh, kipia tlen
motlahtoltis inawak tlahtlakolaxiliani tla keh yokipanowih tonalli kaltzaktok inon teistlakawiloh,
kemin machiohtok itech tlanawatilli. Tla keh amo kiselis sen amatlahkuilolli tlen kititlanilis yen
tlahtlakolahxiliani tlen kinotzah Juez, kanin kualnestos kox yinelli inon teistlakawiloh otlapalewih
itech se teowihtilistli, ipan eyi kawitl kipia tlen kikahkawas. Tlamo ihkon kichiwas, welitis yeh
kitelwiskeh wan kikaltakuaskeh kemin machiohtok itech tlanawatilli. Noihki moihtowa itech
tlanawatilli, tlalia inon tetlaka kinekis oktepitzin kaltzaktos, welitis kimotlahtlanis ompa ma
kipixtokah.
Itech nochi tlahtlakoltemolistli, welika kiwelkakiskeh itlanawatil tlahtlakolahxiliani kanin kualnestos
kox keh yinelli ikah otlapalewih itech se teowihtilistli. Tlalia itech sen tlahtlakoltemolistli monextis
itlah okse teowihtilistli, amo kisehsepanoskeh tlahtolli, kipia tlen kipewaltiskeh ixkoyanka okse
tlatzintokalistli wan amo kimamaltiskeh inon teistlakawiloh tlen amo powi.
Tlalia yokimihtoltihkeh yinelli se testlakawilo sepanixkistinemi wan satepan inon teistlakawiloh
kicholilis tekiwahkayotl noso okse tlahtlakolahxiliani tlen tetlalnan powi, kineki imak ma
kipanoltikah tla keh itech powi, ompa ihkon mokawas inon tlahtlakoltemolistli.
Nochi tlatewilistli ihkuak kikitzkiskeh sen tlakaistlawiloh noso ihkuak teipiloyan kaltzaktok, wan
nochi tlaiknekilistli noso tominkuililistli amo powi kalihtik teilpiloyan. Inon tepantlaksalistli
machiohtok itech tlanawatilli kenemin kitlakawaltis wan kenemin tekiwahkeh noihki amo kipia tlen
kitekawiliskeh ma tepantlaksakah.
23
Tlanawatiltzintli (Art. 20). Tlahtlakoltemolistli kipia tlen tlatestlakawis ika tlahtolli. Tekiwahkeh
monahnawatiskeh wan motekitiskeh ma moixmati intekiyo, inawak miaktin altepetlakah, ma
kitekakitikah nowiyan altepemeh kenemin tekichiwah wan kenemin amo kinkotontewah
tlahtlakoltemolistli tlen yokipewitihkeh.
A. Sentetl tlanawatilewaltin:
I. Tlahtlakoltemolistli kipia tlen kikualnextis kenemin omochih se teowihtilistli, ipantlahtos
wan ipan tlahpixtos akin amo tlahtlakoleh wan welika kitlaxtlawaltis akin melahkayopan
tlahtlakoleh.
II. Nochi tlakakilistli mochiwas ixpan tlahtlakoahxiliani tlen kinotzah Juez wan amikah okachi
kitekawiliskeh ma kikaki wan ma kiyektili nochi tlen kihtoskeh nekateh tlen motelwihtokeh.
III. Kanpa yen tlahtlakolahxiliani kimihtoltis kenemin kitlaxtlawas itlahtlakol sen tetlaka,
kiahsikamatis nochi tlen kimokakitiskeh itech sen teowihkayotzintokalistli. Itech tlanawatilli
machiohtok tlenon monehnekis kanpa okseki neskayotilli achtopan kimokakiltis wan kiyektilis yen
tlahtlakolahxiliani itech inon teowihkayotzintokalistli.
IV. Inon teowihkayotzintokalistli mochiwas ixpan sen tlahtlakolahxiliani tlen amo achtopan
kixmatis inon teowihkayotl. Nochi teistlakawilistli wan telwilistli kipia tlen moteixpantis inawak
altepetlakameh tlen tenotzaltin.
V. Achtopan motlahtoltis yen teistlawini kanpa kitemakas nochtin neskayotiltin kanin
kualnestos kox melahkayopan sen tlakatl noso sen siwatl tlahtlakoleh. Akin kiteistlakawiah, noihki
welitis motlahtoltis kenemin omowihtilih noso tlalia san kitlahtlakolmamaltiah. Nochtin ome kipia
tlen kinkakiliskeh intlahtol.
VI. Amikah tlahtlakolahxiliani welitis motlahtlapowis sehsekan inwan tetlakah tlen
motelwihtokeh tla keh yokipewitihkeh sen teowikayotzintokalistli. Kipia tlen kitlakittaskeh tlen
machiohtok itech inin tlanawatilli.
VII. Ihkuak yokipewitihkeh tlahtlakoltemolistli, tlalia sen teistlakawiloh kitekawilis, welitis ompa
tlamis inon tlahtlakoltemolistli kemin ihkuilitok itech tlanawatilli. Tla keh inon teistlakawiloh inawak
tekiwah judicial kimihtoltis yinelli ixkoyanka omowihtilih wan amikah okitopeh ma kichiwa tlen
24
okichih wan tla keh tlahtlakolahxiliani kinpias miaktin nekayotiltin kanpa kitlahtlakoltiskeh inon
teistlakawiloh, saniman kinnotzas altepetlakah tlen intech powi wan inixpan motlahtoltis kenemin
kitlaxtlawas itlahtlakol inon tetlaka. Noihki ihkuilitok itech tlanawatilli kenemin welitis kipalewiskeh
inon tlahtlakoleh ihkuak yokahsikama itlahtlakol.
VIII. Tlahtolahxiliani tetlahyowilmakas ihkuak sen tlakaistlakawiloh kiahsikamatis itlahtlakol.
IX. Itlah okse neskayotilli, tlalia ika tepantlaksalistli kiteixpantiskeh amo kipia tlen
kineltokaskeh tekiwahkeh wan.
X. Nochi tlen nikan ihkuilitok noihki kipia tle kitlakittaskeh itech oksekintin tekakiliskan tlen
achtopan mochiwah itech sen tlahtlakoltemolistli.
B. Tlen itech powi se teistlakawiloh.
I. Welitis kihtos amo tlahtlakoleh, tlalia yeh tlahtlakolahxiliani tlen monotza juez ayakmo
kimihtoltia kox yinelli tlahtlakoleh.
II. Ma tlatlahto noso ma mihyokawa. Ihkuak kikitzkiskeh kipia tlen kiliskeh tlekan ihkon
kikitzkiah wan tlen itechpowi, amo kipia tlen ipan tlaktzaskeh, kimahmawtiskeh noso
kitzahtzakuiliskeh tlalia kinekis kanah tenotzas. Amitlah ipati tlen kihtos inawak tekiwah tla keh
amo ixpan itepantlahtowani.
III. Ma kinextilikah ihkuak kikitzkiskeh wan ihkuak kiteixpantiskeh inawak noso inawak
tlahtlakolahxiliani tlen owihkayotl ikokitestlakawihkeh wan tlen itechpowi. Tlalia sepanixkiskayotl
ipan nentinemi, tekiwah judicial welitis tlanawatis ma moixkawihto itokayo akin okitestlakawih.
Itech tlanawatilli machiohtok kenemin kipalewiskeh inon teistlakawiloh tlalia kinpalewis
tekiwahkeh kanpa kitzintokaskeh se teowihtilistli tlen noihki kinotzah sepanixkiskayotl.
IV. Kiseliliskeh tetlakah tlen inixpan otlamochih wan nochi neskayotiltin tlen kinteixpantis
ihkuak kinotzaskeh, ihkon kemin ihkuilitok itech tlanawatilli. Tekiwahkeh kipalewiskeh ma
monotzakah inon tetlakah tlen inixpan otlamochih kanpa motlahtoltiskeh inawak noso inawak
tlahtlakolahxiliani.
25
V. Kipia tlen kitlahtlakolahxilis sen tlahtlakolahxiliani noso sen tlakaolocholli tlen
teowihkayoyektlaliani, inixpan oksekintin altepetlakah tlen tenotzaltin. Welitis amo teixpan
tekichiwaskeh tlalia tekiwahkeh ihkon tlanawatiskeh kanpa tlahpixtoskeh inpan tetlakah tlen
omotelwihkeh, tetlakah tlen inixpan otlamochih, konemeh tlen teistlakawiah noso ihkuak sentetl
techowihtilis itech totlalnan.
Tlen tekichiwalli achtopan ewa itech sepanixkiskayotl itzintokalis, tekiwah welitis kineltokas tlalia
nekateh tlen inpan otlahtlaksakeh noso tetlakah tlen inixpan otlamochih mahmawih wan amo
kinextisnekih nochi tlen kimatih, itech inon teowikayotzintokalistli. Teistlakawiloh itechpowi
motlahtoltis wan kinextis okseki neskayotiltin kanpa motlahtolpalewis wan kinixnamikis
tekiwahkeh intlahtol.
VI. Kimaktiskeh nochi tlen powi kitlahtlanis kanpa motlahtolpalewis wan nochi kimachiotiskeh
itech tlahtlakoltemolistli.
Teistlakawiloh wan itepantlahtowani welitis kipowaskeh tlen otlamachiotihkeh itech
tlatzintokalistli, ihkuak teistlakawiloh kaltzaktok wan tekiwahkeh kinekiskeh iwan
motlahtlapowiskeh. Noihki ihkuak yekin semipan moteixpantis inawak tlahtlakolahxiliani welitis
kipowaskeh inon tlamachiotiltin kampa kiyehyekoskeh kenemin ipantlahtos itepantlahtowani.
Ompa pewas ayakmo kixkawiskeh nochi tekichiwalli tlen moneki itech inon tlatzintokalistli san
tlen ihkuilitok itech tlanawatilli tlalia welmonekis kanpa tekiwahkeh kitlayekapankixtiskeh intekiyo
wan tla keh amo kitzahtzakuiliskeh teistlakwiloh itepantlahtolis.
VII. Amo kipanowis nawi metztli kanpa kitlahtlakolahxiliskeh tlalia inon teowihtilistli ipati san
kanah ome xiwitl kaltzaktos teilpiloyan wan tlalia inon teowihtilistli welika kipanowis ome xiwitl
kaltzaktos, welitis amo kahxitiskeh sen xiwitl kanpa kitlahtlakolahxiliskeh. Tlalia yen teistlakawiloh
kinekis welitis kimotlahtlanis inawak tekiwah, oktepitzin ma mowehkawa kanpa kiyektlalis
itepantlahtolis.
VIII. Itechpowi, ipantlahtos sen tepantlahtowani tlen ixkoyanka kimotemolis ihkuak kikitzkiskeh
wan tla keh amo kinekis noso amo welitis inewiyan kitlakewas, yen tlahtlakolaxiliani kitekitis sen
26
tepantlahtowani tlen nochtin teistlakawilohkeh inpan tlatlahtowa. Noihki itechpowi,
itepantlahtowani nochipan ihkuak kinotzaskeh ipanpa ma tlakakiti wan ipanpa ma tlahtoti.
IX. Amo wekawitl kaltzaktos teilpiloyan, tla keh amo kipias tomin kanpa kintlaxtlawis
tepantlahtowaneh noso itlah okse tomitlahtlanilistli tlen amo powi noso tlalia oksekan tetlawikilia.
Tlalia sen teowitilistli amo wel tekualanis wan tekiwahkeh kihtoskeh amo miak tonalli kaltzaktos
wan tlalia ihkon machiotok itech tlanawatilli, amo kaltzaktos wehkawitl ompa teilpiloyan wan amo
kipanoltiskeh ome xiwitl. Tlalia yokipanowih inon kawitl wan ayakmo kitlahtlakolahxiliah kipia tlen
saniman kikahkawaskeh inon teistlakawiloh, wan amo ikinon kikotonaskeh tlahtlakoltemolistli.
Noihki welitis tekiwahkeh moyehyekoskeh kenemin kinchiwaltiskeh nekateh tlen motelwihtokeh,
ma tlapalewikah kemin powi, itech inon teowihkayotzintokalistli.
Tlalia sen teistlakawiloh kitlahtlakolahxiliskeh wan tekiwah tlanawatis ma kaltzakto ompa
teipiloyan, kipia tlen kinpowas nochtin tonalli wan pewitis inon powalli ihkuak okikitzkihkeh.
C. Tlen itech powi akin okiknelihkeh noso ipan otlahtlaksakeh.
I. Kipia tlen kinahnawatiskeh kenemin motlahtolpalewis itech sen teowihkayotzintokalistli;
kipia tlen kimachitiskeh tlen itech powi, kanin machiohtok itech inin tlanawatilli wan kenik
mochihtok inon tlahtlakoltemolistli.
II. Tepalewis ompa Telwiliskakiloyan kanpa kiseliliskeh neskayotiltin wan nochi tlen powi
kanpa motlahtolpalewis kanin ewa tlatzintokalistli noso itech tlahtlakoltemolistli, tepalewis noihki
kualli ma motlahtoltikah ompa telwiliskakiloyan. Welitis noihki mokahkalakis itech inon
teowihkayotzintokalistli kanpa kinnextis neskayotiltin tlen ik motenpalewis tla keh itech powi.
Ihkuak yeh telwiliskakini kimihtoltis amo wel monekis sen telwilistli ma kimotekiki yen
tlahtlakolahxiliani, kipia tlen kimachiotis itlahtol wan motlahtolpalewis itech tlanawatiltin.
III. Tlalia kanah okipachilihkeh noso okikokoltihkeh, saniman kipia tlen kipahtiskeh noso
kipahmakaskeh wan kiyolosewiskeh.
27
IV. Welika kitlaxtlawiskeh tlen ipan otlahtlaksakeh. Walewa yen kipia tlen kitetlahtlanis ma
motlaxtlawi akin tepan otlaksak, walewa yen tlen ipan otlaksakeh, welitis kitetlahtlanis inewiyan
ma kitlaxtlawi yen tlahistlakawiloh. Wan yen tlahtlakolahxiliani amo welitis kitlapohpolwis inon
teistlakawiloh tla keh yotlanawatih ma kaltzakto ompa teilpiloyan.
Tekiwahkeh kihtoskeh kenemin sen teistlakawiloh, tla keh yokitlahtlakolahxilihkeh saniman
kitetlaxtlawas tlen ik omowihtilih.
V. Kipia tlen kixkawiskeh nochi tlen ixkoyanka powi wan amo kipia tlen tlahtolxihxiniskeh,
ihkuak akin ipan otlaksakeh ok piltontli noso ihkuak sawel tepinati tlen okitoktihkeh. Noihki
kixkawiskeh tlatlamantli tlahtolli tlen kinextiah nekateh tlen inixpan itlah otlamochih, tla keh
nekateh teistlakawilohkeh sepanixkiskayotl inpakilis. wan nochi tlen monehnekis kanpa amo
kitzahtzakuiliskeh tepantlahtolistli.
Tlen tekitih ompa Telwiliskakiloyan, kipia tlen inpan tlahpixtoskeh akimeh inpan otlahtlaksakeh,
akimeh inixpan otlamochih wan nochtin tlen omokalakihkeh noso okinkalakihkeh itech inon
teowihtilistli. Nekateh tlahtlakolahxilianeh tlen kinnotzah jueces kipia tlen tlaistlakohtoskeh kanpa
welika mochiwas inin tekitl.
VI. Itech powi akin omotelwi, kitetlahtlanis inawak tekiwah nochi tlen monehnekis kanpa
kimaktiskeh tlen itech powi wan amo oksepan ipan ma tlaksakah.
VII. Kitlahtolmelahkayotis tekiwah tlen kinotzah judicial tlalia sen Telwiliskakini amo nochi
otlamachiotih noso amo nochi okihtoh wan inon tlahtlakoltemolistli amo kualyotika motlamitih wan
amo kualli motlaxtlawas inon teowihtilistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 21). Tlen tekitih ompa Telwiliskakiloyan, intech powi kitzintokaskeh nochi
teowihtilistli wan tepantlahpixkeh tlen kintokayotiah policias amo inixkoyanka monawatiskeh, kipia
tlen kiwelkakiskeh akin tlanawatihtok ompa Telwiliskakiloyan.
28
Intech powi yehwan tlen tekitih ompa Telwiliskakiloyan wan tepantlahpixkeh tlen kinnotzah
policias, motekitiskeh itech sen teowihtilistli kanpa ma kintlaxtlawaltikah akimeh tlahtlakolehkeh.
Tlanawatilli kimihtoltis kemanian yehwan altepetlakameh, welitis kitelwiskeh tekiwah tlen kiliah
judicial, tlalia noihki tlahtlakoleh.
Yen tekiwah tlen kiliah judicial itech powi kitlalis, kipatlas noso kimihtoltis tlen achi wehkawas
tlahtlakolihyowilistli tlen kitetlaxtlawaskeh nekateh tlen melahkayopan tlahtlakolehkeh.
Yen tekiwah tekixehxelowani itech powi, kitlalis kenemin welika motetlaxtlawis akin ixpetokkisas
wan amo kintlakittas tlanawatiltin tlen powih tekiwahkapan noso tepantlahpixkan. Welitis
kikaltzakuaskeh, kitekipanoltiskeh noso san kanah kech tomin kitlaxtlawaltiskeh. Tla keh inon
ixpetokkisani amo kinekis tekipanos noso tomin kitlaxtlawas, kikaltzakuaskeh teilpiloyan se tonalli
wan tlahko wan amo kipanoltiskeh senpowalli wan kaxtoli wan se kawitl.
Tlalia inon ixpetokkisani tlen amo kintlakitta tlanawatiltin tlen powih tekiwahkapan noso
tepantlahpixkan wan tekipanowa tetekipan, amo welitis kitlaxtlawaltiskeh okachi miak tomin tlen
tlen itech sen tonalli kitlani.
Nekateh tlen amo tetekipan tekipanowah, tla keh amo kintlakitta tlanawatiltin tlen powih
tekiwahkapan noso tepantlahpixkan, amo welitis kintlaxtlawaltiskeh okachi miak tomin tlen itech
sen tonalli kitlani.
Yen telwiliskakini welitis kimoyehyekoltis wan kimihtoltis kemanian yeh ipan powi ikah
kikaltzakuas teilpiloyan noso kitlaxtlawaltis kemin machiohtok itech tlanawatilli.
Weyi tlahtowani tlen kitokayotiah Ejecutivo Federal itech powi motlahtlanis innawak oksekimeh
tlahtowaneh tlen kinnotzah Senado, kanpa kimihtoltiskeh kox kitekawiliskeh ma mochantlaliki
okse tlahtlakolahxiloyan tlen kinnahnawatia okseki tetlalnantin tlen powih itech semanawak.
29
Tepantlahpixkalistli tlen kiliah seguridad pública kahki imak Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah
Federación, tlalnanyolotl tlen kiliah Distrito Federal, tlalnankotonaltin tlen kinnotzah Estados wan
altepetlahtolkan tlen kintokayotiah Municipios. Inon tepantlahpixkalistli kipia tlen kinnahnawatis
nochtin tetlakah kanpa amo mowihtiliskeh. Kipia tlen kitzintokas nochi teowihtilistli kanpa
melahkayopan mochiwas inon tepantlahpixkalistli. Wan noihki kintetlaxtlawaltiskeh akimeh amo
tekitlakittah, kemin inin Weyi Tlanawatilli kineskayotia. Nochtin tlanawatihkapan kanin powih
tepantlahpixkeh, kipia tlen kichiwaskeh inteki, ika kualyotika, ika pakilistli, ika melahkayotl wan
kimawisittaskeh tlen totech powi, kemin mopowa itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tlanawatihkapan kanin powih tepantlahpixkeh, kipia tlen moyeknawatiskeh, kiyekchiwaskeh
intekiyo ika miak ixtlamachilistli wan tlen ompa tekipanoskeh kipia tlen motlakamatiskeh. Yen
telwiliskakiloyan wan oksekimeh tlanawatihkapantin kanin powih tepantlahpixkeh kipia tlen
mosepannotzaskeh kanpa moyekchiwas inon tepantlahpixkalistli tlen kiliah seguridad pública
wan noihki inon tlanawatihkapantin powih itech okse Weyi tlakaolocholli tlen kinotzah Sistema
Nacional de Seguridad Pública, tlen itech totlalnan sentetl tlanawatia. Inon Weyi tlakaolocholli
kipia tlen kintlakittas ininteh tlanawatilewaltin:
a) Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlalnanyolotl tlen kiliah Distrito Federal,
tlalnankotonaltin tlen kinotzah Estados wan altepetlahtolkan tlen kintokayotiah Municipios, intech
powi kinpehpenaskeh, kinseliskeh kinmahmachtiskeh, wan kimihtoltiskeh kox keh nochtin
altepetlakah tlen ompa tekitih, melahkayopan powi ma yetokah itech inon tlanawatihkapan kanin
motemaka tepantlahpixkalistli.
b) Nochtin tlanawatihkapan kanin motemaka tepantlahpixkalistli, amo kitekawiliskeh ikah
tetlakah ma kalaki, tla keh amo ixmachtli wan tla keh amo achtopan kitlatemoliskeh itech inemilis.
Kipia tlen kimachiotiskeh nochi tlen tlamochiwa, tlen moixmati wan tlen monehneki itech inon
tlanawatihkapan.
c) Noihki kipia tlen motekitiskeh tlatlamantli tekichiwalli kanpa nochtin altepetlakah kualli
moyehyekoskeh wan amo okachi mowihtiliskeh.
d) Altepetlakameh welitis kimihtoltiskeh kox yompa noso amihtok tepantlahpixkeh intekiyo
kanpa altepetlakah amo okachi mowihtiliskeh. Noihki welitis kihtoskeh kox yompa noso amo
30
kualli kahki tlen kimotekitiah tlanawatihkapan kanin motemaka tepantlahpixkalistli. Ihkon ik
tlapalewiskeh altepetlakameh.
e) Tomintlaxelolli tlen ik kipalewiah tlanawatihkapan kanin motemaka tepantlahpixkalistli,
tlalia kititlanis Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, welika kintitlanilis inmak
tlalnankotonaltin tlen kinnotzah Estados wan altepetlahtolkan tlen kintokayotiah Municipios, inon
tomin kinehnekiskeh kanpa kualli ma motemaka tepantlahpixkalistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 22). Tekiwahkayotl amo powi kitekawilis ikah teistlakawiloh noso
tlahtlakoleh, ma kitlahyowiltikah, ma kitominkuilikah, ma kikuawtemakah, ma kineskayotikah itech
itlakayo, ma kitlalkuilikah, ma kitzohtzontekikah noso ma kimiktikah. Nochi tlahtlakolihyowilistli
tlen kitlalis tlahtlakolahxiliani tlen kiihliah juez, kanpa ma motlaxtlawas se teowihtilistli, kipia tlen
yetos sawel ipatka inon teowihtilistli.
Amo moihtos tlakuililistli tlalia sen tekiwah motlahtolchikawas wan tlanawatis ikah ma motlaxtlawi
kanin tetlawikilia noso tlen ikomowihtilih, maski ika kualankayotl kitemakas nochi tlen kipixtok.
Noihki amo tlakuililistli tlalia sen tekiwah tlanawatis ma kitemaka noso ma kikuilikah nochi tomin
tlen amo ika kualyotika okimoaxkatilih. Ihkon machiohtok itech tlanawatiltzintli 109. Intech powi
tekiwahkeh, kimihtoltiskeh kemanian wan kenemin inon tomin tlen kinkuiliah noso kikahtewah
nekateh tominixtekih, mokawas imak Weyi Tlahtowankayotl wan kipia tlen kintlakittas okseki
tlanawatiltin ihkuak itlah tomin kiselis:
I. Inon tekichiwalli kipia tlen kixkoyantiskeh wan kineskayotiskeh kanin ewa wan kanin
tlamis, amo kipia tlen kisepanoskeh itech okse teowihtilistli.
II. Inon tekichiwalli mochiwas tlalia ikah sepanixkistinemi noso kinnamaka noso
kixehxelohtinemi tlatlamantli pahtli tlen tekuatlapololtia noso tekokoliskui. Noihki tlalia ikah
tekaltzakua noso kinixtektinemi nenkaltin tlen kiniliah vehículos wan tlalia ikah kinextiliskeh,
siwameh noso tlakameh kintetekiwiltia noso kinnamakatinemi. Nochi inon teowihtilistli kipia tlen
kitzintokaskeh tekiwahkeh, welitis kitekuiliskeh:
31
a) Inon tlatlamantli tlen ik omowihtilihkeh, welitis yetos se tlamantli tlen okinehnekih noso tlen
okipixkakeh ihkuak omowihtilihkeh. Tekiwah welitis tlanawatis ma kintlatemolikah wan tlalia
kintlahtlakolahxiliskeh welitis kintlakuiliskeh wan tlakalotiskeh ompa tekiwahkapan, maski
tlahtlakolahxiliani tlen kiliah juez satepan tlanawatis tlen achi intlahtlakol.
b) Inon tlatlamantli tlen ika omopalewihkeh akimeh omowihtilihkeh noso tlen ik
motlapachiliskeh, tla keh yinelli kinahxiltiskeh tlahtlakolli itech se teowihtilistli.
c) Inon tlatlamantli tlen kimotlanewiskeh kanpa kichiwaskeh se teowihtilistli. Tekiwah welitis
tlanawatis ma kintekuilikah wan ma kinkalotikah tekiwahkapan tla keh akin imak okatkah amo
okinawatih tekiwah noso amo okintlakawaltih nekateh tlakahixpetoktin.
d) Inon tlatlamantli tlen amo kinextiah akin melahkayopan inaxka. Tla keh okse tokayotl
kimoaxkatilia wan tlalia yomonextih inon tlatlamantli nelitok itech se teowihtilistli, tekiwah welitis
tlanawatis ma kinkalotikah tekiwahkapan.
III. Nochi altepetlakah tlen moihnomatis kitlahtlakolmamaltiah, welitis kiteixpantis tlatlamantli
neskayotl kanin kualnestos nochi tlen kipihpia, melahkayopan iaxka, noihki kinextis kox inemilis
chipawak wan tla keh yinelli amo okimatiaya kox keh, tlen okitetlanetih otlapalewih itech se
teowihtilistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 23). Itech se teowihkayotzintokalistli, amikah welitis ohpatian
kitlahtlakoltemoliskeh, tla keh semi yokitlahtlakolahxilikeh wan yokitlaxtlawaltihkeh noso
okitlapohpolwihkeh. Amo welitis ikah kitlapohpolwiskeh ompa tlanawatihkan kanin
okitlahtlakolaxilihkeh wan kanin yotlanawatihkeh ma motlahtlakoltlaxtlawi.
Tlanawatiltzintli (Art. 24). Nochtin tlakameh wan siwameh, welitis kineltokaskeh tlen teotlahtolli
inpakilis wan nochi tlachiwalli tlen kinpaktis kanpa moteochiwaskeh noso kilwitiliskeh inteko, tla
keh amo kinowihtiliskeh oksekimeh tetlakah wan amo kitlahtolnamikiskeh tlanawatilli.
Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa tlen kinotzah Congreso, amo welitis tlanawatis ma
kiewaltikah noso ma kitzahtzakuilikah sen teoneltokalistli.
32
Nochi teoneltokalistli welika kalihtik teopantli kipia tlen mochiwas wan tlakeh monekis kalan
molwitiliskeh, kipia tlen kintlakittaskeh wan kiwelkakiskeh nochtin tlanawatiltin.
Tlanawatiltzintli (Art. 25). Weyi Tlahtowankayotl itechpowi kiyektilis tlalnantli itlayakapankisalis
kanpa melahkayopan moyektlalis isentilis, inemilis wan itekiwahkayo, ihkon kemin nochtin
altepetlakah kinekih. Moyehyekoltis wan motekitis kenemin nochtin kipiaskeh tekitl, kenemin amo
kinpolos tomin tlen monehneki wan kenik mosepanxehxelos nochi tominpixkaitl tlen onkah itech
tlalnantli, kipia tlen kitekawilis nochtin inyolika nowiyan ma nentokah wan amo kanah
kintzahtzakuiliskeh. Ihkon powi wan ihkon machiohtok itech inin weyi Tlanawatilli.
Weyi Tlahtowankayotl kiyehyekos, kiyekanas wan kiyektilis nochi tekitl kanin tlalnatli welitis
tominpixkas wan tlahpixtos kenemin moyekxelos nowiyan kanin monehnekis kemin powi wan
kemin mopowa itech inin Weyi Tlanawatilli.
Itech tlalnantli itominyakapankisalis tlapalewiskeh ika tetlakittalistli, tlen ixkoyanka tekipanowah,
tlen tekiwahtlakewaltin wan nochtin altepetlakah tlen nikan chantihtokeh, wan noihki welitis okseki
tlatlamantli tekitl mochiwas kanpa tlalnantli tlayakapankisas.
Nekateh tlen kiyekanah tekiwahkayotl kipia tlen inmak mokawas inon tekitl kanin okachi
monehneki ma tlahpixtokah tlakameh wan siwameh tlen okachi tlayehyekolehkeh wan tlen okachi
ixtlamatkeh kemin machiohtok itech Tlanawatiltzintli 28º. Ipan nawi tlahkuilolkotonalli tlen
mopowa itech inin Weyi Tlanawatilli. Weyi tlahtowani amo kitekawilis oksekimeh tetlakah ma
kimoaxkatilikah wan nochipan tlahpixtos wan kinyektilihtos intekiyo, nekateh tlen tekipanowah
ompa tlanawatihkan.
Noihki welitis ixkoyanka noso inwan oksekimeh tlakaolocholtin tlen mosepanpalewiah, kiyekanas
inon tekitl tlen okachi miak tomin kitemaka, ihkon kemin moihtowa itech tlanawatilli.
Kualli moyehyekos kenemin kinpalewis nekateh tlakaolocholtin tlen kitekipanoltiah intomin wan
motlahtoltis kenemin yehwan noihki tlapalewiskeh. Noihki kimihtoltis kenemin nochtin
33
altepetlakah kiseliskeh inon tekichiwalli wan kenemin kimalwiskeh inchan kanpa amo ihtlakawis
nochi tlen techyawalowa.
Tlanawatilli kimihtoltis kenemin mosentiliskeh nekateh tlakaolocholtin tlen mosepanpalewiah wan
kenemin kiweyiliskeh intekiyo tlen monehneki itech weyi tlakaolocholli, kenemin tominpixkaskeh
wan kanin kinamakaskeh intekichiwal.
Tlanawatilli kinyolewas wan inpan tlahpixtos nekateh tlen inixkoyan kitekipanoltiah intomin wan
kimihtoltis kenemin noihki tlapalewiskeh kanpa moyektlalis wan tlayakapankisas tlalnantli kemin
moihtowa itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 26).
A. Weyi Tlahtowankayotl tlen kiliah Estado kiyektlalis nochi tekitl tlen onkah itech tlalnantli
wan tlahpixtos kanpa nochtin altepetlakah kipiaskeh tekitl wan kipalewiskeh tlalnantli ma
tlayakapankisa itech tlatlamantli ixtlamachilistli tlen nowiyan monehneki. Ihkon amo okse tetlalnan
topan tlanawatihtos.
Tlalnantekiyehyekolli tlen kiliah proyecto nacional, tlen machiohtok itech inin weyi Tlanawatilli tlen
kinotzah Constitución, kiyektilihtos nochi tekitl tlen kualnestos itech amatekichiwalli tlen kinotzah
planeación. Inon amatekichiwalli mochiwas ika inpalewilis wan intlayehyekol okseki
tlakaolocholtin tlen kinnotzah sectores sociales. Itech inon amatekichiwalli kipia tlen machiohtos
nochi tlen monehneki itech altepemeh wan itech weyi tlakaolocholli tlen kiliah sociedad. Kipia tlen
yetos okse amatekichiwalli tlen kinotzah Plan Nacional de Desarrollo, kanin machiohtos kenemin
tlawelkakiskeh okseki amatekichiwaltin tlen kinnotzah programas wan powih itech tekixelolkan
tlen kiliah Administracion Publica Federal.
Tlanawatilli kichikawaltis tlakaolocholli tlen kinotzah Ejecutivo Federal kanpa yektlanawatis
kenemin mochiwas tekitl tlen motlalis itech okse tekipankan tlen kiliah Sistema Nacional de
Planeación Democrática, nikan ihkuilos nochi tlen altepetlakah kinekiskeh ma mochiwa, noihki
34
kitenewaskeh tlahtolnawatilli kanin machiohtos tlen monehnekis ihkuak kichiwaskeh tekitl, noso
kox yinelli ipati noso amo, ichin tekiyehyekolli wan itech amatekichiwaltin. Noihki machiohtos
kenemin wan akimeh kiyektiliskeh inin tekitl tlen kiliah Planeacion kanpa yen tlakaolocholli
Ejecutivo Federal mopalewis inwan tlalnankotonaltin tlen kinnotzah Entidades Federativas wan
kintlahtlanilis nochtin altepetlakah ika inteki ma tlapalewikah.
Itech inon tekipankan tlen kinotzah Sistema Nacional de Planeación Democrática, tlakaolocholli
tlen kitokayotia Congreso de la Unión tekitlahtos kemin machiohtok itech tlanawatilli.
B. Tlahtowankayotl kipias se tekipankan tlen kinotzah Sistema Nacional de Información
Estadística y Geográfica, wan nochi tepowalli tlen ompa tlamachiotiskeh kipia tlen kineltokaskeh
nochtin altepetlakah. Weyi Tekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlalnankotonaltin tlen
kintokayotiah Estados, tlalnanyolotl tlen kiliah Distrito Federal, wan okseki Tekiwahkan tlen
kinnotzah municipios, kipia tlen kinneltokaskeh wan kinnehnekiskeh inon tepowaltin tlen
kinnotzah datos, kemin machiohtok itech tlanawatilli.
Se tlakaolocholli tlen kitokayotia organismo kintlalis tlahtolnawatiltin wan kiyekanas nochi tekitl
tlen moixkoyantis, kipias itlanawatil wan noihki nochi tlen kinehnekis ihkuak tekipanos, kipia tlen
kololos tlahtolli, kiyektilis wan kixpantis nowiyan nochi tlen kimattis wan tlahtlachias ma
kiwelkakikah tlanawatilli.
Inon tlakolocholli tlen kinotzah organismo kipias itlayekanka tlen kinotzah Junta de Gobierno
kanin yetoskeh makuilli tlakameh, se tlakatl yetos tlanawatiani tlen kinotzaskeh Presidente. yeh
tlanawatis itech inon tlakaolocholli tlen kinotzah Junta de Gobierno wan kintekimakas weyi
tlahtowani tlen powi itech tlalnantli . Noihki motlahtoltiskeh, Weyi Tlanawatilchiwaloyan tlen
kinotzah Cámara de Senadores noso yen okse tlakaolocholli tlen kinotzah Comisión Permanente
del Congreso de la Unión.
Tlanawatilli kimihtoltis kenemin tekipanos wan moyekchiwas inon tekipankan tlen kinotzah
Sistema Nacional de la Información Estadística y Geográfica, ihkon kemin kihtowah
35
tlanawatilewaltin tlen kinnotzah principios kanin machiohtok kenemin moyekchiwas inon tekitl.
Tlakameh tlen yetoskeh itech Junta de Gobierno kipia tlen kiwelkakiskeh wan kitemaktiskeh
nochi tlen monehneki kanpa kiyekchiwaskeh inteki.
Tlakameh tlen tekipanowah itech tlakaolocholli tlen kiliah Junta de Gobierno welitis
kintekikuiliskeh tlalia mowihtiliskeh wan amo oksekan kintekimakaskeh. Welitis tekipanoskeh
kanin amo kintlaxtlawiskeh, noso kanin tepelewiah wan amitlah tomin kiseliah. Noihki kipia tlen
kiwelkakiskeh tlen machiohtok itech nawi tokaitl, tlen kahki itech inin Weyi Tlanawatilli
Constitución.
Tlanawatiltzintli (Art. 27). Nochi tlalmanalli wan amanalli tlen kateh itech tlalnantli, itech powih
tlalnantli wan yeh itech powi kox welitis kinaxkatilis okseki ixkoyantlakameh. Ihkon walnesi
teaxkayotl tlen kinotzah propiedad privada.
Welitis ikah kitlalkuiliskeh tlalia itech inon tlalli okse tekitl mochiwas kanpa miaktin tlakah
kiseliskeh tepalewilistli wan akin kitlalkuiliskeh welika kitlaxtlawiliskeh itlal.
Tlalnanyotl kualtis tlalxehxelos tlalia monehnekis itlah tekitl, ihkuak kinpalewis altepetlakah, noihki
kiyekittas kenik mochiwa palewilistli tlen mokixtia itech tlalli, kinahsitilis tlalli nochtin altepetlakah
tlen kateh tlalnantli, ihkon nochi palewilistli moxehxelos ihkon okachi kualli chanchiwaskeh
altepemayomeh, wan altepemeh. Ikinon moyektlaliskeh tlahtolnawatilmeh kanin kihtos kenik
motzintlaliskeh altepemayomeh, altepemeh; kenemin kinehnekiskeh tlalli, atl, kuawtlantin, ihkon
mottas kenemin mochiwas tekitl tlen kinpalewia altepetlakah; moyeknawatis ken moyankuiliskeh
altepemayomeh, noihki kipiaskeh palewilistli wan iskaltilistli; amo kihtlakoskeh kuawyoh yon
ameyaltin noso aweyatl; moxehxelos tlalli; tlanawatilli kihtowa kenemin kitekitiskeh tlalli
altepetlakah tlen kateh itech tlalxexelolli tlen kinnotzah Ejidos wan altepemayomeh; kualtis kiselis
palewilistli akin kimakaskeh achitzin tlalli; motemakas palewilistli akin kitekitis tlatokalistli,
tlanemitilpixkiyotl, kuawtokalistli, wan nochi tekitl tlen mochiwa itech altepemayomeh, wan
amo mo kiihtlakoskeh tlalokan, yon teachkayotl wan kiihyowitis itlah amo kualli nikan
altepetlakayotl.
36
Tlalnanyotl moixkoyantis wan kimoaxkatilis nochi tlatlamantli tlen onka tlalokan, itech tlen
kinotzah plataforma continental, wan tlalwaktin tlen kinotzah zócalos submarinos de las islas;
nochi teyoh noso minerales, ayotlatlamantli tlen kateh ipan manalistli, minahtitlan, tlen mantokeh
ipan tlalli wan tlalia kikixtiskeh monehnekis okse tekitl, kemin teposmanalistli, tlahtlaxtepostli, tlen
monehneki itech tekitl tlen kinotzah industria; noihki kanin mantok tepatiyoh, istamanalistli,
tepetlaniltitlan wan istatl tlen molochowa itech weyatl; nochi tlatlamantli tlen kisa ihkuak kixitinia
tetl, tlalia tekitl kichiwa tlalihtik; tlatlamantli minerales noso tlen kiliah orgánicos tlen kualtis
monehnekis kemin ipahiskaltilistli tlatoktli; nochi tlen tlaxotlaltia; petroleo wan tlatlamantli tlen
kinotzah carburos de hidrogeno tlen tetik, atik, wan ihyotik; nochi semanawaktli tlen kahki
tlalnanyotl monawatia kemin machiohtok itech tlanawatilli tlen kitokayotiah Derecho Internacional.
Tlalnantli kimoaxkatilis nochi atl tlen ipan kahki, kemin machiohtok itech tlanawatilli tlen kiliah
Derecho Internacional; atl tlen kahki ihtik tlalnantli; amanalko, chiawatlan tlen ahsiti ipan weyatl;
amanalco tlen momana ihtik tlalnantli tlalia motlalowa miek atl itech atoyatl; nochtin atoyameh
tlen pankisatiwih itech weyatl, atl tlen pewas itech sen ameyalli, xopantla wan kikiawi, nochi kisati
weyatl amanalko, chiawatlan iaxka tlalnantli; nochi atl tlen papanowa wan tlen kikiawi atl tlen
monechikowa ihkuak motlalowa itech atoyameh, tlalia inon weyatl apanotok wan kixehxelowa
tlalnantli noso ome tlalnankotonaltin kinxehxelowah, noihki tlalia papanowa itlahkotian
tlalnankotonaltin, noihki tlalia kipanowia tlalnantli; amanalko, chiawatlan, atoyameh tlen
itlalnamikkan ome tlalnankotonaltin noso okse tlalnantli; nochtin atoyameh tlen nesi itech
weyatlihtikan, itenpan atoyatl itenpan amanalko, nochi iaxka tlalnantli, wan nochi tlen kikixtiah
kanin tlalmina; nochi atoyatl, amanalko, wan atl tlen motlalowah itlanpa tlalli kemin kihtowa
tlanawatilamatl. Nochi amanalli kualtis motlawis ika tekitl wan teachkani moixkoyantis kenemin
kinehnekis, wan tlalia nochi altepetl kinehnekis inon tlalli kimoaxkatilis tlalnantli; Weyi tlanawatiani
kualtis kiyekchiwas tlahtolnawatilli kanin kihtos tlen mokixtis, monehnekis noso amo, noihki
okseki atl tlen iaxka tlalnantli. Tlen amo motenewa nikan, noihki iaxka tlanantli nochi tlen kahki
tetlalpan kanin motlalowa atl noso momana, maski yetos inpan ome tetlalan monenehkis tlalia
Weyi tlahtowankayotl kinnehnekis.
37
Tlatlamantli tlen machiohtok nikan intech ome tlahkuilolkotonaltin, kihtowa tlen tlalnantli iaxkayo,
amo kualtis motemakas noso monamakas, wan nochi tlen altepetlakah kinehnekiskeh, moneki
achtopan kiwelkakiskeh tlanawatilli, wan san Weyi Tlanawatiani kualtis kichiwas sen temakalislti,
wan yeh noihki kittas tlen kihtowah tlanawatiltin. Tlanawatiltin tlen kihtowa kenemin mochiwas
tekitl kanin kikixtiah petlaktetl tlen kinotzah minerales wan tlen kintokayotiah substancias ihkon
kemin machiohtok itech nawi tlahkuilolkotonalli, tlanawatiskeh kenik mochiwas wan kenemin
mottas kox omochih noso amo nochi tekitl kemin kahki ihluilitok, maski amo motenewas tlen
tonalli omotemakak, tlalia amo mowelkakis Weyi Tlanawatiani kitekuilis inon palewilistli. Weyi
Tlanawatiani tle kinotzah Gobierno Federal kualtis tlanawatis kanin mochiwas tekitl noso kinkuilis
akin amo kiyekchiwa iteki. Weyi Tlanawatiani ixkoyanka kihtos akin tekipanos kemin kahki
machiohtok itech tlanawatilli. Tlalia tlen motemakas yen chiapopotl tlen kiliah petroleo noso
carburos tlen kikixtiliah hidrógeno tlen kahki tlakuawak, ayoh, noso pokyoh, noihki petlakmeh tlen
tlixitinia, amo motemakas amatekitl, yon amo mochiwaskeh maski yomotemakak wan Tlalnanyotl
kitekuilis nochi tlen kikixtiskeh kemin kihtowa tlanawatilli. Ixkoyan tlalnanyotl kichiwas, kixehxelos,
wan kitemakas tliyotl tlen kinotzah electricidad tlen kinehnekiskeh nochtin altepemeh,
altepemayomeh. Amo motekawilis ma kitekitikah altepetlakah inon tlatlamantin, wan Tlalnanyotl
kinehnekis nochi tlen monekis ihkuak inon tekitl monekis.
Noihki Tlalnanyotl moixkoyantis wan kimoaxkatilis tlatlamantli tlen mochiwa ihkuak mokixtia tlitl
tlen kitokayotiah energía nuclear, wan kihtos kanin monehnekis. Inin tlitl amo monehnekis ika
kualankayotl.
Tlalnanyotl tenawatia tlalkotonalli kanin motomintemoliah tlen kinotzah zona económica, wan
amo kahki inawak weyatl iyaxka totlalnan, tlen itech powi tlalnanyotl wan kanin tlanawatia
moyektilis itech Weyi Tlanawatilchiwaloyan tlen kitokayotiah Cámara de Diputados. Tlalkotonalli
kanin motomintemowah yetos kanin tlamiti mahtlaktli powalli millas náuticas, wan
motomachiwaskeh kanin tlami weyatl tlen iyaxka totlalnan. Kanin yetoskeh ome tlalkotonaltin
kanin motomintemowah tlen iaxka oksekimeh Tlanankotonaltin, motlahtlapowiskeh kenemin
moxehxelos inon tlalkotonaltin kanin motomintemoliah.
38
Tlalnantli kimoaxkatilis nochi tlalli wan atl, ikinon kiwelkakis ininteh tlahtolnawatiltin:
I. San tlakameh wan siwameh tlen oneskih Tlalnantli, noso akin nikan omochantlaliko itech
powi, kualtis kipias tlalli, atl, wan nochi tlen kinehnekiskeh ihkuak kitekitiskeh tlatlamantli tlen
nikan kahki. Weyi Tlahtowankayotl tlen kiliah Estado, kualtis iaxkatilis powilistli tetlalnantlakatl,
tlalia moteixpantiskeh Secretaría de Relaciones wan kihtoskeh kemah nikan chantiskeh, wan
amo kihtoskeh intekiwah kinpalewis ihkuak moaxkatia tlen tlalnantli iaxka; tlalia ihkon kihtoskeh,
palewilistli tlen kitemakah tlalnantli kinkuilis wan kimoaxkatilis, noihki nochi tlatlamantli tlen nikan
otekichihkeh. Tetlalnantlakah amo kualtis kimoaxkatiskeh tlalli wan atl tlen tlamiti makuili powalli
kilómetros tlalnamikan, wan ome powalli wan mahtlaktli kilometros tenweyatl.
Weyi Tlahtowankayotl achtopan kittas tlen kimoaxkatilis tlalnantli, wan Secretaria de Relaciones
kihtos kenemin moyekxehxelos tlalli, wan kox ikah Tetlaltoltiankayotl kualtis mochantiki nika,
kanin kateh Tlanawatihkan tlen kintokayotia Poderes Federales, kipias kanin walehkos
mexkotlalpan itech chanti kanin kinnotzah embajadas noso legaciones.
II. Tlakaolocholtin teotlahtoltokaneh tlen monechikowah kemin kihtowah tlanawatiltzintli 130
wan itlanawatil kihtowah kema kualtis kipias, moaxkatis noso kitekipanos, san yeh, nochi
tlatlamantli tlen kinehnekis ihkuak motekitis, kiwelkakis tlen machiohtok itech tlanawatilli tlen
kinotzah ley reglamentaria;
III. Tlakaolocholtin tepalewianeh, tlen kitemakah tekiwah noso ixkoyankatlakah, tlen
tepalewia akin amitlah kipia, tlatzintokalyotl, tlen kitenewah temachtili, tlakapalewilistli noso okse
kualli tekitl, amo kualtis kipiaskeh miak tlatlamantli san tlen kinehnekiskeh ihkuak kichiwaskeh
itekih, kemin kihtowah itech tlanawatilli.
IV. Tlakaolocholtin tlanamakaneh tlen mopalewia ika amatl tlen tomin ipati wan kitokayotia
acciones kualtis kimoaxkatiskeh tetlalan san tlen kinehnekiskeh ihkuak kichiwaskeh iteki.
Tlakaolocholtin amo kualtis kipiaskeh miek tlalli kanin monehneki tlalaxkayotl, tlanemitilpixkayotl,
noso kuawtekiyotl san kanah sen powalli wan makuilpan tetemilistli, kemin kihtowa itech
tlanawatilxelolli noso fraccion XV kemin kihtowah itech inin tlanawatiltzintli. Tlanawatilli tlen
39
kiyektilia kenemin mochiwas tekitl, tlanawatis kanah keski tomin motemakas wan keski tlakameh
tekipanoskeh itech inon tlakaolocholtin, ihkon sehsen amo kipiaskeh miek tlalli, san tlen kiliah
pequeña propiedad. Ikinon nochi tetlalan tlen kahki san tlalkawalli, kualtis monechikos wan
mopowas keski omochih. Noihki, tlanawatilli kitenewas kenemin kualtis tekipanoskeh
tetlalnantlakah.
Tlanawatilli kihtowa kenemin mochiwas wan momachiotis nochi tlen monawatia itech inin
tlahtolxelolistli.
V. Tominpialoyantin tlen kema kualtis kitlatiskeh tomin, noihki tlalaltepetl wan tlalkawalli
kemin kihtowa itech tlanawatiltin, amo kualtis kipiaskeh noso kitekitiskeh miak tlalli noso yetoskeh
okachi kalehkeh, maski san tlen yehwan kinnehnekih.
VI. Tlalnankotonaltin noso Estados wan Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, kualtis
kipiaskeh nochi tlatlamantli tlalli wan kalli tlen kinehnekiskeh ihkuak kiyekchiwaskeh iteki kanin
tlapalewiah noso kitemakah palewilistli.
Intlanawatil Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación wan Tlalnankotonaltin itech
intlalnawatihkan, kihtoskeh kox tlalli tlen teaxka monehnekis itech altepetlakayohkan noso amo,
tekiwahkapan tlen tlanawatia itlalnawatihkan kiteixpantis tlen kihtowa tlanawatilli. Tlamantli tlen
motekuilia kipias ipatilistli, wan itlaxtlawil yetos tlen machiohtok itech tlanawatihkapan tlen
tominololowah kinotzah oficinas catastrales o recaudadoras, teteko kualtis kitlahtlanis itlaxtlawil
kemin yeh kittas itlalan, noso kemin yokitlaxtla kanin tominololowah. Tlalli sapanowa miak ipati
tlalia itlah okiyektlalihkeh, wan amo miak motetlaxtlawis tlalia amitlah okichihkeh ihkuak ompa
chanchiwayah wan tekiwahkeh okimachiotihkeh ipatilistli tlen kinotzah valor fiscal, san inin
tlamantli mochiwas tlalia mottas kanah kech ipati tetlallan wan tekiwahkeh kichiwaskeh
teowihkayotzintokalistli tlen kinotzah juicio pericial noso mowelkakis tlanawatilixpantilyotl tlen
kitokayotiah resolucion judicial. Noihki mochiwas inin tlanawatilli tlalia kateh okseki tlatlamantli
tlen amo kipia ipatilistli itech tekitlahtolkan kanin kinotzah oficinas rentísticas.
40
Itlachiwalis Tlalnantli, tlen kahki machiohtok itech inin tlanawatiltzintli mochiwas kemin sen
tlanawatilixpantilyotl noso procedimiento judicial; Tlakaolocholtin tekiyektlalianeh tlen kinotzah
tribunales tlanawatiskeh yipanowa se mestli, kenik motemakas, motekitis, monamakas tetlalan
noso ateskatl ika nochi tlen ipan kipia, tekiwahkapan amo kualtis kihtlakos tlanawatilli tlen
yomochih tlalia ayimo moyektemaka tlanawatiltzintlalilistli tlen kiliah sentencia ejecutoriada.
VII. Monextia tlanawatilli kanin kihtowa momalwia itlallan altepetlakah tlen kateh itech
tlaltekiolocholistli tlen kinotzah ejido noso núcleos comunales, wan noihki momalwia tlalia ompa
chanchiwah noso ompa kahki intlatekipanol.
Tlanawatilli kimalwis nochi tlalli kanin kateh masewalaltepemeh.
Tlanawatilli, kimawisittas wan kichikawaltis inemilis tlaltekiolocholistli tlen monotza ejido wan
altepemayomeh, kimalwis tlalli kanin kichiwaskeh inchan wan kihtos kenemin kitekitiskeh wan
ahachitzin kinehnekiskeh ihkuak kitekipanoskeh tlalli, kuawyoh, atl tlen nochi kinehneki wan nochi
tekitl tlen moneki kichiwaskeh ihkon kipiaskeh tlatlamantli tlen ika monewitlawiskeh
altepetlakameh.
Tlanawatilli, kimawisittas tlen kihtoskeh tlaltekiolocholistli tlen monotza ejido wan altepetlakameh
tlen motokayotiah comuneros tlen yehwah kinekiskeh kichiwaskeh ihkuak kitekitiskeh tlalli,
ahachitzin kintemaktias palewilistli tlen intech powi comuneros wan tlaltekitlakatl ejidatario italla.
Noihki kintemakas tlanawatiltin kanin kihtos kenemin tlaltekitlakah ejidatarios wan altepetlakameh
comuneros kualtiskeh san yehwah molochoskeh, noso ika Weyi Tlahtowankayotl noso ikah okse
altepetlakatl wan kitemakas itlal ma kitekipanoltikah; tlalia tlaltekitlakatl, kualtis kitemakas itlal
itech altepetl; noihki kihtos yeknawatilistli kanin olocholistli asamblea ejidal kitemakas itlal. Tlalia
ikah kitemakas itlal mowelkakis tlen machiohtok itech tlanawatilli ompa kihtowah tlen itech powi.
Itech altepetl, nochi tlalli tlen kipias tlaltekiolocholli ejido. amikah tlaltekitlakatl ejidatario amo
kualtis kipias tlalli tlen panos 5% noihki oksekimeh kipiaskeh inon tlalli. Tlalia se tlaltekitlakatl
41
kipias okachi miak tlalli moneki kiwelkakis tlen machiohtok itech tlahkuilolxelolli tlen kinotzah
fraccion XV.
Weyi olocholistli tlen altepetlakameh noso tlaltekiolocholistli kichiwah ikmonawatiah, ika
tlakaolocholli wan tekitl kemin machiohtok itech tlanawatilli. Tlayekanki tlen kinotzah comisariado
ejidal tlen ompa tlanawatia noso noihki itech altepetl, tlen okipehpenkeh itech inon tlakaolocholli
kemin kihtowa itech tlanawatilli, yetos tepantlahtowani wan imak kahki kiyekchiwas tekitl tlen
motlahtlapowiah itech weyi olocholistli.
Tlalli, kuawyoh wan atl tlen kikopaltiskeh altepetlakameh mochiwas kemin machiohtok itech
tlanawatilli
VIII. Okipopolohkeh:
a) Nochi tlalli tlen omotekuili, atl wan kuawyoh tlen iaxkah altepemeh, altepemayomeh, tlen
noihki kinnotza rancherias noso congregaciones, tlen okitemakakeh tlayekankeh, intlahtowani
Tlalnankotonaltin tlen kinotzah Gobernadores de los Estados, noso ikah okse altepetekiwah tlen
amo okiwelkak tlen machiohtok itech tlanawatilli tlen omochih 25 mestli julio xiwitl 1856 wan
oksekimeh tlanawatiltin tlen kitenewah inin tlamantli;
b) Nochi tlen omotemakak: tlayektlalilistli noso tlalnemakalistli, atl wan kuawyo, tlen
okitemakakeh tlanawatihkan tlen kinnotzah Secretarias de Fomento, Hacienda noso okse weyi
tekiwa tlen itoka autoridad federal, noso tlen omochih kipewaltia se tonalli mestli diciembre xiwitl
1876, wan okkahki, ika inin tlahtolli omoaxkatihkeh tlalli wan amo okitlaxtlahkeh tlalaxkayotl ejido,
tetlallan tlen yomoxehxelohka noso okse tlatlamantli, tlen iaxkah altepemeh, altepemayomeh tlen
kitokayotiah rancherias, congregaciones, noso comunidades, wan núcleos de población.
c) Nochi tlalkotonalli, tlalnamakalistli, tekuililistli noso tenamakalistli tlen yiwehkawitl
okichihkeh tlen machiohtok itech tlahkuilolxelolli tlen kinotzah fraccion tlen otikpanowihkeh,
olocholtekitiloyantin, tlahtlakolahxilianiltin wan oksekimeh intlahtowaneh Tlalnakotonaltin noso
Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación, tlen otepalewihkeh ihkuak otekuilihkeh tlalli, atl,
42
wan kuawyoh tlen itech powi tlalaxkayotl, tetlallan tlen sepanxehxelitok noso okse tlamantli, tlen
iaxka altepemeh.
Amo kixitinia tlahtolli, kanin kihtowa omotemakak tlalli itech Tlanawatilli tlen omochih tonalli 25
mestli junio xiwitl 1856 wan okimoaxkatihkeh yokipanowihka mahtlaktli xiwitl wan tlalia inon tlalli
amo kipanowilia ome powalli wan mahtlaktli tlalkotonaltin tlen kinotzah hectáreas.
IX. Tlalli tlen okimoxehxelohkeh altepetlakah wan motta kualli maski amo nelli okiyekchihkeh
wan sawel amo kualli kahki itech inon altepemayotl, kualtis moxitinis inon tlalolocholli tlalia amo
nochti chanchihkeh moyolchikawah wan kipia amo itlahko nochi tlalli, wan yehwa okachi miakeh
kipanowiliah tlahko altepetlakameh tlen ompa chanchiwah, wan kinekih kixehxeloskeh tlalli,
noihki tlalia amo miakeh altepetlakah moaxkatilihtokeh wan kipanowilia tlahko tlalli.
X. (Okipopolohkeh)
XI. (Okipopolohkeh)
XII. (Okipopolohkeh)
XIII. (Okipopolohkeh)
XIV. (Okipopolohkeh)
XV. Itech tlalnanyotl tlen itoka Estados Unidos Mexicanos amo kualtis san se tlakatl moaxkatis
miak tlalli.
Kualtis kimoaxkatiskeh sen achitzin tlalaxkayotl tlen kinotzah pequeña propiedad tlen amo
kipanowis makuil powalli tlalkotonalli tlen itoka hectarea tlen amimiloh noso ameyaloh noihki
okseki tlatlamantli tlalli tlen noihki kipia inin itlalmayoh.
Nikan mottas kenemin sen tlalkotonalli hectarea tlen amimiloh mochiwa ome tlalkotonaltin tlen
xopankiawilohkeh, nawi tlen kuahkualtin tlanemitilpixkeh noso agostadero, chikueyi tlen kuawyoh,
akawaloh noso tlen tlanemitilpixkeh wan san tlawaktok amonka miak atl.
Yetos achitzin tlalaxkayotl tlen kinotzah pequeña propiedad, tlalli tlen kipias sen tlakatl san
chikome powalli wan mahtlaktli tlalkotonalli hectarea tlalia ompa kitoka ichkakuawitl, tla kiselia
43
amimilolli; wan kaxtolli powalli, ihkuak itech inon tlalli kitokah tzapotl, owatl, kahwen,nohpalli,
kakawatl, soyatl, ixtli noso henequen, tziktli noso hule, vid, olivo, quina, vainilla, agave, noso
okseki tlatlamantli tlakilotl.
Yetos achitzin tlalaxkayotl tlen kinotzah pequeña propiedad, kanin tlanemitilpixkeh tlen amo
momiaktilis san kinnekuitlawis se tzontli wan makuili powalli tzontekontlanemitiltin tlen wehweyih,
noso tlen kahxiltia tlanemitilkonemeh kemin machiohtok itech tlanawatilli, noihki moyekittas kox
kipiah tlen kikuaskeh tlanemitiltin.
Tlalia itech tlalan kitlaliskeh amimilolli, apankuitlatl noso drenaje wan okse tekitl tlen okachi
kiyektlalis achitzin tlalaxkayotl tlen kinotzah pequeña propiedad, itlal ok yetos pequeña
propiedad, maski, tekiyektlalilistli tlen omochih, kipanowia tlen kahki machiohtok itech inin
tlahtolxelolli fraccion, noihki moneki kiwelkakis tlen kihtowa tlanawatilli.
Tlalia tlalaxkayotl tlen kinotzah pequeña propiedad, kanin tlanemitilpixkeh okiyektlalihkeh tlalli,
wan ompa kitlaltekitia, amo kualtis kipanowiliskeh tlen kihtohtok itech ome wan eyi
tlahkuilolkotonalli tlen kahki itech tlanawatilxelolli fraccion kanin kihtowa kenemin moyektlalis inon
tlalli wan kenemin achtopan okatka.
XVI. (Okipopolohkeh)
XVII. Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen kinotzah Congreso de la Unión, wan Weyi
Tlanawatilchiwaloyan tlen kateh tlalnankotonaltin, kualtis kichiwaskeh itech itlanawatihkan, wan
kinextiskeh tlanawatiltin kanin kihtos kenemin moxehxelos wan motekuilis tlalli tlen amo
kiwelkakih wan kipanowiliah tlen kihtowa tlanawatilxelolistin fracciones IV wan XV kemin kahki
itech inin tlanawatiltzintli.
Tlalli tlen okachi weyi moneki moxehxelos wan tlakatl tlen kipia okachi miak tlalli kitemakas wan
amo kipanowis sen xiwitl ihkuak kiselis amatlanawatilli. Tlalia yopanok kawitl tlen kihtowa
tlanawatilli wan ayimo kitemaka tlalli, tlalnamakalistli mochiwas kanin kateh altepemeh. Nochtin
44
kualtis kikowaskeh tlalli, wan mowelkakis tlen kihtowa tlanawatilli tla keh se tlakatl okachi kualtis
kikowas tlen monemaka.
Tlanawatiltin tlen kateh tlalnankotonaltin kiyektlaliskeh tlen chanehkeh inaxkah, kihtoskeh tlen
kualtis kipiaskeh noso amo, wan amo kualtis kinkuiliskeh noso kinnamakiltiskeh amo
kitlaxtlawaskeh tominxochiotilistli tlen kiliah impuesto.
XVIII. Kualtis moyekittaskeh tlalamameh tlen okinchihkeh okseki tekiwahkeh tlen yopanokeh
yiwehkika itech xiwitl 1876, wan san se tlakatl noso tlakaolocholli okinechikohkeh miak tlalli, atl
wan tlatlamantli tlen kiyolchikawa tlalnantli, wan tlanawatiani kualtis kinxitinis tlalia amo
kinpahpalewia altepetlakameh noso itlah amo kualli kinpanoltilia.
XIX. Weyi Tlanawatilli motlahtolchikawa, Tlahtowankayotl moixkoyantis wan kitemakas tlalli ika
tlalamameh tlen kualyotika kinpalewis altepetlakameh kimoaxkatiskeh tlalli tlen kiselia tlalaxkayotl
tlen kinotzah pequeña propiedad, wan kinmelawilis tlaltekitlakameh kenemin mopahpalewiskeh.
Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación kipias itlanawatihkan, ihkon kittas nochi
chichikoittalistli tlen pankisa ihkuak amo moyekxehxelia tlalli ihtik tlalaxkayotl, kinyektlalis tlen
yowehkahkeh noso tlen kateh itech ome eyi altepemayomeh; noihki tlen amo kualli omoxehxelo
ompa tlaltekiyohtin ikinon motlaliskeh teowihkayoyektlaliani tlen kinotzah tribunales wan yehwan
moixkoyantiskeh wan kipiaskeh itlanawatihkan kan yetoskeh tlanawatilyektlalianeh tlen intokah
magistrados tlen kintokayoltis Weyi Tlahtowani Ejecutivo Federal wan kiyekittas Weyi
Tlanawatilyehyekolkan Camara de Senadores noso, kintemaktilis Tlakaolocholli tlen nochipan
tekitlahtowa tlen kitokayotlia Comisión Permanente tlalia oksekimeh mosewihtokeh.
Tlanawatilli kinextis kenik moyektlalis sen tlakaolocholli kanin moyekittas tlen intech powi
tlaltekitlakameh, wan
XX. Weyi Tlahtowankayotl kitekitis tlamantli kanin kinyolchikawas altepemayomeh, ikinon
kinahsitilis tekitl wan ihkon tlaltekitlakameh kipiaskeh kualli inemilis wan ihkon noihki kipalewiskeh
tlalnantli wan okachi mochikawaltis, wan kinchikawaltis iteki kanin yetos tlatoktli, tlanemitiltin, wan
45
kuawyoh ihkon okachi kualli moyeknehnekis tlalli, kitemakas palewilistli, tlatlamantli tlen
monehneki, tomintlanetilistli, tekitemachtilistli wan tekipalewiloni. Noihki kinextiskeh tlanawatilli
kanin yetos, kenik moyektlalis wan moyektekitis nochi tlen kichiwa altepemayomeh, tlen kitoka,
kiyektekitia, wan kinamaka, tlalia intech powi altepetlakameh.
Tlanawatiltzintli (Art. 28). Itech itokahkan Estados Unidos Mexicanos amo kualtis kichiwaskeh
se tlamanawilistli tlen kiliah monopolio, inon tlachiwalli amo ipati, noihki amo mochiwas tlen
sansekan se tlamantli monamaka wan tlen tominxochitilistli tlen kitlaxtlawas kemin machiohtok
intech tlanawatiltin. Noihki ihkon mochiwas kanin amo kitekawiliah ma kixitinikah yektekilistli.
Ihkon, tlanawatilli sapanowa kintlahyowiltis, wan tekiwahkeh yinelli kintokatinemis, akin imak
kolochos sen noso miak tlatlamantli tlen okachi monehneki wan kineki kitlehkoltilis ipati;
mochiwas olocholistli, noso kineneloskeh tekichiwalli, tlanamakakeh noso tlanamakayekankeh
tlen tepalewia, kichiwaskeh tlatlamantli, wan ihkon amo motlatlaniskeh wan nochi tlakowaltin amo
miak ipati kitlaliliskeh, ihkon akimeh tlakowah amo kitlaxtlawaskeh sapanowa patiyo
intlakohkowal, wan nochi, oksekintin palewilistli tlen kiyolchikawah sen tlakatl noso tlakaolocholli
wan amo kittaskeh kox amo kintlakittah nochtin altepetlakath noso tlakaolocholtekiyotl tlen
kinotzah clase social.
Tlanawatiltin kitzintlaliskeh kech ipati nochtin tlakowaltin, tlatlamantli tlen monehneki itech
tlalnanyotl itominaxkayo tlen itoka economia noso tlatlamantli tlen kitlamia altepetlakah, noihki
amo kualtis molochoskeh wan kixehxeloskeh tlakowaltin san kemeh yehwan kinekiskeh,
tlatlamantli noso tlakohkowalli, ihkon akimeh tlanamakaneh amo san kintlehkoltiskeh nochi
tlakowaltin ikinon amo kahxilis tlen altepetlakah kinekiskeh, yon amo kintlehkotiliskeh ipatiyo
tlakowaltin. Tlanawatilli kinpalewis tlakowani noso consumidores wan kinolochos ihkon
moyolchikawaskeh wan kitlahtlaniskeh tlen intech powi wan moneki.
Tlamanawilistli tlen kiliah monopolio amo kualtis tekichiwaskeh kemin tlahtowankayotl intech
ininteh yektekitih: topilnehnenkih noso correos, telégrafos wan radiotelegrafia; chiapopotl noihki
itoka petroleo wan oksekimeh chiapopotl ikoneyoh noso hidrocarburos; achtopan chiapopopahtli
46
noso petroquimica basica; tlawiltemeh tlen kiliah minerales radiactivos wan tekichiwalli kanin
monextia tliyotl tlen kinotzah energia nuclear; tlawilli tlen kahki itech tlimekatl wan nochi tekitl tlen
kahki machiohtok intech tlanawatiltin tlen kitemaka Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen
kiliah Congreso de la Unión. Tlapowalisti tlen mochiwah ika tlahtoltitlaniloni tlen itoka satélite wan
ferrocarriles okachi achtopan monehnekiskeh itech iyolchikawalis tlalnanyotl kemin kihtowah
tlanawatiltzintli 25 tlen kahki itech inin Weyi Tlanawatilli; Weyi Tlahtowankayotl tekiyekanas,
kimalwis wan kittas iyolilis Tlalnantli, wan tlalia kitekawilis ma monehnekikah ohnemilistin tlen
kiniliah vias de comunicación achtopan moaxkayotis tlalnantli niman motemakas kemin kihtowah
tlanawatiltin tlen inon tlamantli kitenewa.
Weyi Tlahtowankayotl kipias tlakaolocholtin wan tominolocholtekiyotl tlen noihki tikiniliah
empresas ikinon kitekitis tlen kiliah areas estrategicas wan san yeh kipixtos yehyekolli kanin
kahki tlen moyekchiwas, tlanawatiltin kihtoskeh kenemin mochiwas tomintemaktilistli tlen
kikixtiskeh altepetlakameh wan tlen tlakatominyohkeh tlen moixkoyantiah wan kinotzah sector
privado.
Weyi Tlahtowankayotl kipias achtopan tomintlatiloyan noso banco central tlen moixkoyantis itech
itekichiwal. Kittas amo ma kitlehkoltikah ipatiyotl tlakowalli, inon yetos iahsitilis, ikinon tomin amo
kipolos ipatiyotl, kichiwaltis iteki Weyi Tlahtowankayotl. Okse tekiwa amo kualtis tlanawatis ma
motemaka tomin tlen kahki itech tomintlatiloyan banco central.
Iteki Weyi Tlahtowankayotl amo kitekawilis ma mochiwa tlamanawilistli noso monopolio, inon
tlamantli kipia tlen kichiwas, itech tomintlatiloyan noso banco central tominchiwas wan amatomin.
Tomintlatiloyan kiwelkakis tlanawatiltin wan mopalewis inwan tekiwahkeh ihkuak kichiwas iteki,
kiyekchiwas nochi tekitl kanin monehnekis tomintekilistli noihki tikiliskeh servicio financiero,
kipalewis tekiwahkeh wan ihkon tominchiwah noso noihki kiliah emision de billetes.
Tomintlatiloyan kiyekanas tlakaolocholli tlen kitlalis Weyi Tlanawatiani tlen kahki wan kinotzah
Presidente de la Republica wan kiyektilis Weyi Tlanawatilyehyekolkan Cámara de Senadores
noso, kintemaktilis Tlakaolocholli tlen nochipan tekitlahtowa tlen kitokayotlia Comisión
Permanente, noso; wehkawaskeh itech inteki se ome eyi wehkawitl noso periodo de tiempo tlalia
47
mottas kualli kichihtokeh tlen yehwan okinnawatihkeh wan amo mowihtiliah; tlalia amo kualli
okichihkeh inteki noso omowihtilihkeh kintlatzintokiliskeh tleka amo kualli otekipanohkeh wan
ayakmo kualtis oksekan tekipanoskeh, san kanin kiyekanaskeh tomintlatiloyan banco central wan
kanin amo kintlaxtlawiskeh. Temachtiskeh, tlayehyekoltzintokaskeh, tekipanoskeh itech
tlatekpankayotl, tepalewiskeh wan tetlakittaskeh. Tlakameh tlen tekipanoskeh itech
tomintlatiloyan banco central, kinchiwiliskeh teowihkayotzintokalistli tlen kiliah juicio politico tlen
amo kualli okichihkeh kemin kihtowa itech tlanawatiltzintli 110 tlen itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tekipanowaneh kualtis molochoskeh wan mopahpalewiskeh tlalia kinehnekih itlah kichiwaskeh,
noso okachi kinekih tomintlaniskeh inon tlakaolocholtin tlen kintokayotiah asociaciones noso
sociedades cooperativas ihkon moyolchikawaltiskeh san yehwan noso noihki intech
altepemayomeh, kualtis tlanamakaskeh tetlalnan tiankisko mercado extranjero nochi tlachiwalistli
tlen yehwan kimotekitiah wan okachi tomintlaniskeh ompa itech inaltepetl maski inon tlamantli
amikah ik monekuitlawia, tlalia kichiwaskeh inon tlakaolocholli, moneki kiteixpantiskeh
tekiwahkapan wan kiniliskeh kox kema noso amo molochoskeh. Yeh Tlalnannawatihkayotl
Gobierno Federal wan itlanawatihkan Tlalnankotonaltin Gobiernos de los Estados, wan
intlanawatilchiwaloyantin legislaturas. Weyi Tlanawatiani tlen kahki wan kinotzah
Ejecutivo kiyektilis wan kinnawatis Tlanawatilchiwaloyantin tlen kateh Tlalnankotonaltin ma
kinachiwakan tlanawatiltin tlalia amo kualli moyektlakittah tlakaolocholtin, wan ma kinkuilikah
ixkoyantli inon olocholtin.
Noihki amo yetos olocholtekiwayotl wan kinyolchikawaltiskeh ika palewilistli nochtin tlakameh tlen
tlapalwiah tlahkuilowah wan kichiwah tlatlamantli tlen tlakuika noso tlalia ikah kichiwa noso
kiyektlalia sen tekipalewiloni máquina, kinmakaskeh palewilistli.
Tlahtowankayotl, kinwelkakis tlanawatiltin, wan ihkon kualtis kitekawilis ma tekichiwakah kanin
moneki, wan tlalia inon tekitl kinehnekiskeh Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación
kintemaktilis okseki altepetlakah ma kichiwakah inon tlamantli, amo kualtis kichiwaskeh inon tekitl
tlalia tlanawatilli amo kitekawilia. Tlanawatiltin kitzintlaliskeh kenemin motemakas inon tekitl wan
48
kennemin kinehnekiskeh tlatlamantli tlen altepetl iaxka, amikah kualtis, san yeh kipixtos miak
tlatlamantli tlalia ika inon tekitih nochtin altepemeh moaxkayotia wan ik mopahpalewiah.
Nochtin tekiwahtlakewalpalewianeh sevidores publicos kiwelkakiskeh Weyi Tlanawatilli ihkon
mochiwas nochi tekitl ika iyektilis tlanawatilli.
Kualtis motemakas palewilistli kanin okachi achtopan monehnekis, tlalia sanenkan moneki, nochi
tekitl mochiwas wan moyektekitis nochi tomin wan amo san kikuilis tlalnanyotl. Tlahtowankayotl
kittas amo san malwilchiwas tomin wan tlahtlachis kox yinelli itlah yankuik tlamantli
okixpantihkeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 29). Tlalia ikah Tetlalnantlakatl kinekis san kalakis nikan tlalnantli, noso
kinekis kuahkualanis, tzahtzatzis, noso okse kualankayotl tlen kihtlakos sanenkan yehyetolistli
itech tlalnantli, san Weyi tlahtowanih Presidente tlen tlanawatia Estados Unidos Mexicanos wan
mopalewis inwan tlayakankeh tlen kateh tekiwahkapantin Secretarias de Estado wan Weyi
tekiwatzintokalistli Procuraduria General de la Republica wan kipalewis Weyi tlakaolocholli kanin
tlanawatilchiwah Congreso de la Union wan, tlalia yehwan mosewihtokeh, tlakaolocholli tlen
nochipan tekitlahtowa wan kinotzah Comisión permanente, kualtis kachiwas nochi tlen intech
powi altepetlakameh itech nowiyan tlalnantli noso san se tlalkotonalli tlalia tzahtzawilihtok iteki
wan amo kualti kichiwa san nimantzi noso kiwehkawa tlen mochihtok; san moneki kichiwaskeh
san nimantzin amo wehkawas inon tlamantli, noihki tlanawatis tlen kiihyowiskeh akimeh amo
kiwelkakiskeh tlanawatilli wan amo kimahmaktiskeh san se tlakatl. Tlalia inin teowihkayotl
mochiwa wan kahki Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la Union, wan
kikawilis Weyi tlahtowani ma tlanawati tlen mochiwas ihkuak moyektlalis inin kuatotonilistli; tlalia
mosewihtok Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la Union, san nimantzin
kinotzaskeh.
Tlahkuilolxelolli II
Mexikotlakameh
49
Tlanawatiltzintli (Art. 30). Tlalnanyotl kualtis moselis tlalia nikan nesis tlakatl noso nikan
motzintlalis tlalia Tetlalnantlakatl.
A. Yetoskeh Mexikotlakah Mexicanos tlalia nikan nesih.
I. Akimeh nesih tlalnantli, maski intahwah yetoskeh tetlalnantlakatl noso tetlalnansiwatl.
II. Akinmeh nesih tetlalnantli, wan intahwah yetoskeh Mexikoewaneh noso oneski , intah
oneski , noso san innan oneski .
III. Akimeh nesih tetlalnantli, wan intahwah yetoskeh Mexikochanehkeh tlalia nikan
omotzintlalikoh, intah oneski tetlalnan wan omotzintlaliko, noso inan oneski tlalnantli wan
omotzintlalikoh wan
IV. Akimeh nesih intech akaltin noso itech patlanilonih, tlen moyawtekitia noso tlanamakah.
B. Mexikochanehkeh akinmeh:
I. Akimeh kiselia Mexikochanehkayotl nacionalidad Mexicana tlen kitemakah Tlanawatihkan
Secretaria de Relaciones Exteriores iamatzintlalilistli tlen kiliah carta de naturalización.
II. Siwameh noso tlakameh tlen tetlalnan ewah, monamiktiskeh nikan tlalnantli México noso
nikan chanchiwakiwih kipias tlen kiwelkakiskeh tlen kihtowa tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 31). Mexikotlakah kipia tlen kichiwaskeh:
I. Kinnawatiskeh inpipilwah, inchokowah wan intakowah tlen yawi tlamachtiloyan kanin
tetlaxtlawia noso Tlahtowankayotl iaxka, kanin kitlamiskeh tlamachtilistli preescolar, primaria wan
secundaria, wan kiselikeh yaotemachtilistli, kemin kihtowa tlanawatilli.
II. Yaski momachtitiwih yawtemachtilistli kemin tlanawatia altepetlahtolkan municipio, kanin
kimatiskeh kenemin mochiwa tekitl tlen intech powi, kimatiskeh kenik monehneki tepostlatoponilli,
wan tleka kiwelkakis tlen kiliah disciplina militar.
50
III. Moyekmanas wan kiwelkakis yawlocholli Guardia Nacional, kemin kihtowa tlanawatilli,
ihkon kualtis amo tiktekawiliskeh ma kitlaksakah mexikotlalnantli, ichikawalis wan inemilis, tlen
itech powi tlalnanyotl, noihki tlalia ikah kihtlakos sanenka yehyetolistli itech tlalnantli; wan
IV. Tepalewis ika tomin tlalia Tlalnantli kinehnekis, noihki Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah
federación, Tlalnanyolotl kinotzah Distrito Federal, Tlalnankotonaltin noso Altepetlahtolkan kanin
chanchiwa, nochtin moxehxeloskeh ika mawisolli kemin kihtowah tlanawatiltin.
Tlanawatiltzintli (Art. 32). Tlanawatilli kiyeknawatis kualli ma kinmawisittakah tlen intech powi
mexikotlakah tlalia omotzintlalihkeh itech okse tetlalnan wan kinchiwas tlanawatiltin kanin kihtos
kenemin moyewikaskeh tlalia kipia ome itlalnantin.
Tlalia ikah tlakatl noso siwatl kinekis yetos tekiwah nos tekipanos itech okseki tlanawatihkapantin
kemin kihtowa itech Weyi tlanawatilli Constitucion, moneki nesis mexikotlalpan wan noihki amo
kipias okse tlalnanyotl tlen kiliah nacionalidad. Inin tlamantli noihki mochiwas tlalia ihkon kihtowa
okseki tlanawatiltin tlen kiyekana Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la
Union.
Ihkuak amonka yawyotl, amika tetlalnantlakatl kualtis tekitis itech yawtlakaolocholli ejercito, yon
tekiwatlakewaloyan noso altepetlapixkiloyan seguridad publica. Sen tlakatl kualtis yetos
yawtlakatl ihkuak amonka yawyotl, wan itech Armada, noihki nochipan itech Fuerza Aerea, noso
okse tekitl tlen ompa moneki, moneki nesis itech mexikotlalnan.
Noihki monekis nesis mexikotlalnantli akimeh kinekiskeh yetoskeh capitanes, pilotos, patrones,
maquinistas, mecánicos wan nochtin tlakameh tlen kinekiskeh itlah tekipalewiloni tlen yawi itech
atl noso tlen yetok patlaniloni tlen kipixtos mexikopantli bandera mexicana. Noihki akin kinekis
yetos tlayekanki noso capitan de puerto wan nochtin tlen kiyekanaskeh aeródromo.
Tlalia sen tlamantli noso palewilistli motemakas wan kinekiskeh mexikotlakah noso
tetlalnantlakah, achtopan kinmakaskeh mexikotlakah nochi tekipanolistli wan palewilistli,
51
tekiwahkayotl noso tekitl tlen kahki Weyi Tlahtowankayotl kanin amo monehnekis
mexikotlalnanyotl noso yetos altepetlakah tlen oneskih.
Tlahkuilolxelolli III
Tlen Tetlalnantlakah wan Tetlalnansiwah
Tlanawatiltzintli (Art. 33). Kateh tetlalnantkah noso tetlalnansiwah akimeh amo kipiah tlamantli
tlen kihtowa itech tlanawatiltzintli 30. Intech powi tlen kihtowah Tlahkuilolxelolli I, Semipan
Tlahkuiloltokaitl, tlen kahki itech inin weyi Tlanawatilli tlen kitokayotiah Constitucion; yen Weyi
Tlahtowatiani tlen kiliah Ejecutivo de la Union tlen tlanawatia Mexikotlalnantli, welitis kihtos akin
kualtis nikan nentos noso akin kiewitis, maski amo kitlahtlakoltemolis, tlalia inon tetlalnantlakatl
satekitl tekualanih inemilis.
Tetlalnantlakah amo kualtis mokahkalakiskeh kanin amo inteki, noso kanin tlanawatiah
tekiwahkeh.
Tlahkuilolxelolli VI
Tlen altepetlakah tlen chanteh México
Tlanawatiltzintli (Art. 34). Kateh altepetlakah noso altepesiwah tlen chanteh México tlen, kipia
itlalnanyo, wan tlalia kipiaskeh okseki yeknawatiltin requisitos:
I. Kipias mahtlaktli wan eyi xiwitl, wan
II. Kualli chanchiwas wan moyekwikas inwan iyolikniwah.
Tlanawatiltzintli (Art. 35). Altepetlakameh intech powi:
I. Tekiwapehpenas ihkuak monekis
II. Kualtis kitekiwapehpenaski wan tekiwatekipanos, wan kitlaliskeh kemeh tlayekanki noso
okse tekitl, tlalia kipia tlakittalistli kemin kihtowa tlanawatiltin.
52
III. Molochos ika inyolikniwah tlalia kinekiskeh kitlaliskeh sen tekiwah noso
motekiwapehpenaskeh.
IV. Kikitzkiskeh tlatoponilli wan yetoskeh itech yawtlakaolocholli noso Guardia Nacional, ihkon
kimalwiskeh wan kichikawaltiskeh Tlalnanyotl wan tekiwahkapantin kemin kihtowah tlanawatiltin
tlen kiyekana Mexikotlalnantli; wan
V. Kualtis kitetlahtlanis tepalewilistli tlalia kinehnekis.
Tlanawatiltzintli (Art. 36). Altepetlakah tlen chanchiwah Mexikotlalnantli kipias tlen kichiwaskeh:
I. Momachiotiskeh itech tlanawatihkapan kanin kimachiotia tlalamameh kanin kiliah catastro
municipal tlen kahki altepetlahtolkan municipio, ompa kihtos tlen axkayotl kipia, industria,
tekichiwani noso tekitl tlen ika moyolitia; noihki momachiotis itech Registro Nacional de
Ciudadanos, kemin kihtowah tlanawatiltin.
Tlakaolocholli tlen itoka Registro Nacional de Ciudadanos nochipan tekipanohtos, wan amatl
kanin kihtowa kema itlalnanyo México. Weyi Tlahtowankayotl kiyekanas tlen monehnekis ihkuak
kitemakas kemin kihtowa tlanawatiltin,
II. Moyekmanas itech yawtlakaolocholli Guardia Nacional;
III. Tekiwapehpenas kemin kihtowa tlanawatiltin.
IV. Kualli tekichiwas tlalia kipehpena ma tekiti kemin Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah
federación, noso Tlalnankotonaltin, kitlaxtlawiliskeh itech inon tekitl; wan
V. Kualli kiyekchiwas iteki tlalia kipehpena itech ialtepetlaltokan, tekiwapehpenki wan kemin
olocholtlachixkeh tlen kiliah, jurado.
Tlanawatiltzintli (Art. 37).
A) Amikah tlakatl tlen oneski Mexikotlalnantli, welitis kikuiliskeh itlalnanyo.
B) Kualtis kipolos imexikotlalnanyo inon tlakatl noso inon siwatl tlen itech ahsis inin
tlatlamantli tlahtolli:
53
I. Akin moixkoyantis wan mochiwas tetlalnantlakatl, noso tlalia kipixtos sen amatl kanin
kihtowa yeh, tetlalnantlakatl maski amo nelli, kipias amatetlalnanyotl pasaporte, noso tlalia kiselis
weyi tokayotl titulo nobiliario kanin kihtosneki, yeh kiwelkaki okse Weyi Tlahtowankayotl tlen powi
okse tetlalnan, wan
II. Tlalia yokipanowih makuili xiwitl chanchihtok tetlalnan.
C) Mexikotlalnanyotl mopopolowa tlalia:
I. Ikah kiselis weyi tokayotl titulo nobiliario tlen kitemaka okseki Tlanawatihkayotin tlen kateh
tetlalnantin.
II. Ikah kichiwa tekitl tlen kipalewia tetlalnan wan Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah
Congreso Federal noso tlakaolocholli tlen nochipan tekitlahtowa tlen kiliah Comision Permante
amo okitekawilihkeh;
III. Tlalia kiselis Weyi yawtokayotl noso condecoraciones tlen okimakak tetlanan wan Weyi
tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso Federal noso tlakaolocholli tlen nochipan
tekitlahtowa tlen kiliah Comision Permante amo okitekawilihkeh;
IV. Ikah kiselis weyi tokayotl titulos wan noihki kichiwas tekitl tlen kitemaka okseki
Tlanawatihkayotin tlen kateh tetlalnantin, wan weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah
Congreso Federal noso tlakaolocholli tlen nochipan tekitlahtowa tlen kiliah Comision Permanente
amo okitekawilihkeh, kema kualtis kiseliskeh tlalia kitliokoliskeh itlah akin tlakuika, xochiihkuilowa,
yehyekoltzintoka noso ciencia, wan tlakeh semanawak kimelawa kualli tlahtolli.
V. Tlalia ikah kipalewis se tetlalnantlakatl noso okse Tlahtowankayotl tlen tetlalnan powi
kanpa ma kahkalakikah wan ma tepantlaksakah nikan México tlalnantli, noso itech tzintokalistli
tlen mochiwa kanin kahki okseki tetlalnantin tlen kiliah reclamacion diplomatica kanin kahki
tlakaolocholli teowihkayoyektlaliani tlen kiniliahliah tribunal internacional, wan
VI. Okseki tlamantli kemin kihtowah tlanawatiltin.
Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso Federal, kinchiwas tlanawatiltin wan ihkon
kualtis moyekchiwas tlen kihtowa tlanawatilxeloltin II wan IV kenemin kihtowa itech inin
54
tlahkuilolxiloli, kanin kema motekawilis noso motemakas permisos wan licencias mochiwas kemin
kahki machiohtok itech tlanawatiltin, tlakatl san kiteixpantis sen amatlahtlanilistli solicitud tlalia
kinehnekis. 38
Tlanawatiltzintli (Art. 38). Altepetlakah ayakmo kipiaskeh mexikotlalnanyotl tlalia:
I. Tlalia amo kichiwas iteki kemin kihtowa tlanawatitzintli 36, wan amo kihtos tleka amo
okichi. Akin ayikmo kikawiliskeh ma tekipano, wehkawas se xiwitl wan noihki kitlaliliskeh okse
tlahyowilistlli kemin kihtowa tlanawatilli;
II. Noihki amo kipiaskeh mexikotlalnanyotl tlalia kiteilwitokeh wan moteixpantia tekiwahkapan
noso tlahtlakoleh wan kikalakiah teilpiloyan;
III. Ihkuak otlanki ihyowilisktli;
IV. Tlalia ikah san nemi noso tlawana wan kichiwa tlen kiliah ebriedad consuetudinaria, kemin
kihtowa tlanawatiltin;
V. Noihki amo kipiaskeh mexikotlalnanyotl tlalia kiteilwitokeh wan tekiwahkapan kieki ma
moteixpanti, monekis tlamis tlahtlakoleh ihkuak kikalakiskeh teilpiloyan.
VI. Tlalia ikah tlanawatilli okitzintlalli wan tzaktos teilpiloyan welitis noihki kipolos tlen itech
powi.
Tlanawatilli kitzintlalis tlahtolli kanin kihtohtos kenemin wan kemanian altepetlakameh kipoloskeh
tlen intech powi wan kenemin oksepa intech ahsis wan ihkon moyolchikawaskeh.
Omipan tokaitl
Tlen tlalnanyotl itech powi wan tlen itech powi tlanawatihkayotl.
Tlanawatiltzintli (Art. 39). Yen tlalnantli itech powi kimalwis itlalnanyo nochi tlanawatihkayotl
ewa itech altepetlakayotl wan akin nikan yetos kipia tlen tlapalewis kanpa moyektlaliskeh nochtin
55
altepemeh. Altepetlakah sentetl intech powi welitis kipahpatlaskeh intlanawatihkayo kanpa
kiyektiliskeh inemilis.
Tlanawatiltzintli (Art. 40). Tlalia Mexikotlakah kinekiskeh moyekmanaskeh kemin se
Tlahtowankayotl Republica kanin nochtin monawatiskeh wan kitokayotiskeh democràtica federal,
kipixtos Tlalnankotonaltin tlen yehwan moixkoyantiskeh wan kihtoskeh kenemin
moyeknawatiskeh; yehwan amo moxehxeloskeh kipia tlen kiwelkakiskeh Weyi Tekiwahkan tlen
kitokayotiah federación kemin kahki itech tlanawatilewaltin noso principios rectores.
Tlanawatiltzintli (Art. 41). Mexikotlakah welitis monawatiskeh wan mopalewiskeh itech eyi
tlatlamantli tlanawatihkayotl tlen kintokayotiah Poderes de la Union, kanin wan ihkuak
monehnekis, noihki inin tekitl welitis mochiwas ihkuak monehnekis itech intlanawatihkayo
Tlalnankotonaltin, inin tekitl mochiwa kemin monawatia itech Weyi Tlanawatilli tlen powi itech
tlalnantli itokahkan México .Tlen kiliah Constitucion Federal wan weyi tlanawatiltin tlen intech
powi Tlalnankotonaltin, yehwan amo moixkoyantiskeh, kipia tlen kiwelkakiskeh tlen kitokayotiah
Pacto Federal.
Ihkuak mopatlas Tlanwatihkayotl, Weyi Tlanawatilchiwaloyan Camara de Diputados wan Weyi
Tlanawatilyektiloyan Camara de Senadores wan Weyi Tlanawatiani tlen kiliah Ejecutivo, ihkuak
mochiwas tekiwapehpenalistli, mowelkakiskeh inin tlanawatiltin:
I. Tlakalolcholtin tlen kiniliah Partidos Políticos, mochiwah ika nochtin altepetlakameh tlen
powih itech se altepenantli; itech Weyi tlanawatilli kualnestok tlen monehnekis ihkuak
momachiotiskeh inawak tlanawatihkapan wan kenemin motekitis ihkuak mopehpenas ikah se
tekiwah. Tlakalolcholtin tlen kiniliah Partidos Políticos wan tlen mochiwah itech tlalnantli México
intech powi motekitiskeh ihkuak kinpehpenaskeh intekiwahkawah tlen powih
Tlalnankotonaltin,tlen kinnotzah Estados altepetlahtolkan noso Municipios wan tlalnanyolotl tlen
kiliah Distrito Federal.
56
Tlakalolocholtin tlen kiniliah Partidos Políticos kinyolchikawas altepetlakah kenemin kualtis
kinpehpenaskeh intekiwahkawah, tlekan moneki tlanawatihkayotl wan tlakaolocholtin tlen
mochiwah itech altepetl techyolchikawas wan welitis yetoskeh tekiwahkeh noso tlanawatihkeh.
Yehwan Partidos Políticos kinpiah tlahkuiloltin kanin machiotokeh tekiyehyekoltin noso
programas, tlanawatilewaltin principios wan intlayehyekol kanin kualnestok kenemin
kinpehpenaskeh intlayekankawah. Inon pehpenalistli mochiwas ixkoyankan wan amikah kualtis
kichiwaltiskeh ma kipehpena akin amo ipakilis. San yehwan altepetlakah kualtis molochoskeh,
motlahtlapowiskeh wan kinewaltiskeh tlakaolocholtin tlen kiniliah partidos políticos wan amo okse
tlakaolocholli tlen amo itech powi welitis mokahkalakis.
Yehwan tekiwapehpenaltin kualtis kihtoskeh kenemin motekitiskeh tlakalolcholtin tlen tlen kiniliah
Partidos Políticos kemin kihtowa Weyi Tlanawatilli tlen kinotzah Constitucion, wan tlanawatilli.
II. Tlanawatilli kitzintlalis tlakalolcholtin tlen kiteixpantiah akin kualtis yetos tekiwah tlen kiliah
Partidos Políticos wan kateh tlalnanyotl, kipiaskeh tepalewilistli wan kiteixpantiskeh akin
kipehpenaskeh wan yetos tekiwah tlalia altepetlakah kinekih, tlanawatilli kihtowa nochi tomin tlen
kinehnekih Partidos Políticos okachi miak yetos tlen kitemaka tlanawatihkapan wan amo tlen
tlakixtiah ixkoyanka altepetlakah particulares noso privado.
Tomintekilistli tlen kitemaka tlanawatihkayotl noihki kiliah financiamiento publico tlen kimakah
tlakalolcholtin tlen kiteixpantiah akin kualtis yetos tekiwah tlen kiliah Partidos Políticos tlalia
okmachiohtokeh ihkuak opanok tekiwapehpenalistli, ahxilis itech tekitl tlen nochipan
monekuitlawiskeh, ihkuak nowiyan kiteixpantiskeh iyolikni akin kineki ma yeto tekiwah noso
tlahtowani tlalia kipehpenaski. Tomin motemakas kemin kihtowa tlanawatilli:
a) Tomintekilistli tlen kitemaka tlanawatihkayotl noihki kiliah financiamiento publico tlen itech
tekitl tlen nochipan monekuitlawiskeh kinmakaskeh sehsen xiwitl, wan achtopan mottas kanah
keski altepetlakah kateh machiohtokeh itech tokayopehpenaltin noso padron electoral, wan
momiaktilis kanah eyi powalli wan makuili noso sesenta y cinco por ciento tlen itlaxtlawil
tekipanowani tlen kateh tlalnanyolotl Distrito Federal. Sen powalli wan mahtlaktli noso treinta por
57
ciento tlen kisas ihkuak mochiwas tlen nikan kihtowa kinxehxeloskeh tlakalolcholtin tlen
kiteixpantiah akin kualtis yetos tekiwah tlen kiliah Partidos Políticos wan okse eyi powalli wan
mahtlaktli setenta por ciento motemakas tlalia kanah keski amapehpenaltin okipixkeh ihkuak tlen
yikin okipehpenki tlanawatilchiwaneh noso diputados.
b) Tomintekilistli tlen kitemaka tlanawatihkayotl noihki kiliah financiamiento publico ihkuak
nowiyan kiteixpantiskeh akin kineki mayeto Weyi tlahtowani Presidente de la Republica,
tlanawatilyehyekowani noso senadores, tlanawatilchiwaneh diputados, tlakalolcholli tlen tlen
kiliah Partido Politico kipiaskeh oktlahko tomin kemin okichiwaskia iteki; tlalia mopehpenas san
tlanawatilchiwaneh tlen kateh weyi olocholkan wan kintokayotiah diputados federales, tomin tlen
yetos kahsiti senpowalli wan mahtlaktli noso treinta por ciento tlen kiselia ihkuak kichiwa iteki.
c) Tomintekilistli tlen kitemaka tlanawatihkayotl noihki kiliah financiamiento publico tlen
kinehneki Partidos políticos ihkuak kichiwa iteki, tlalia tlamachtia, tekitemachtia,
tlayehyekoltzintokah kenemin kahki tlalnantli kanah onka tomin tlen tlapolowa wan kenemin
mopehpenas tlanawatihkeh, noihki tlalia kikixtiskeh amoxmeh, yetos kanah eyi tres por ciento
tlen nochi tomin tlen kiselia se xiwitl tlen ika monekuitlawia. Sen powalli wan mahtlaktli treinta por
ciento tlen kisa kemin achtopan machiohtok, moxehxelos intech tlakaolocholtin tlen kixpantia akin
yetos tekiwah noso partidos políticos nochtin kiseliskeh san se tomin wan eyi powalli wan
mahtlaktli setenta por ciento tlen mokawas moxehxelos wan achtopan mottas kanah keski
amapehpenaltin okipixkeh ihkuak tlen yikin okipehpenki tlanawatilchiwaneh noso diputados.
Tlanawatilli kiyeknawatis kenemin motemakas tomin ihkuak tlakaolocholtin tlen kiixpantia akin
yetos tekiwah noso partidos políticos, kipehpenaskeh san yehwa akin kiteixpantiskeh mayeto
tekiwa. Tlanawatilli kitzintlalis kanah kech tomin kitemakaskeh inwanpowah, inon tomin amo
yetos okachi miak tlen kinmaka ihkuak motekitia se xiwitl, sehsen partido, kiselis mahtlaktli diez
por ciento tomin ton okinehneki itech pehpenalistli kanin okitlalihki Weyi Tlanawatiani; noihki
kitlalis tlanawatiltin kanin kualtis kikixtiskeh tomin ihkuak amo kinmakas tlanawatihkayotl wan
tlalia amo kiwelkakiskeh tlen nikan machiohtok kihyowiskeh tlen tlanawatilli okitzintlali.
Noihki tlanawatilli kitzintlalis tekichiwalli kanin kihtos kemin mochiwas tlalia se tlakaolocholli tlen
kiixpantia akin yetos tekiwah noso partido politico ayimo kiselis tomin ihkuak ayakmo yetos
58
machiohtok tlalia amo miak pehpenkayotl kahxitis, wan nochi tlatlamantli tlen kipias noso
omoaxkatilihkeh kitemakaskeh Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación.
III. Tlakaolocholtin tlen kixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, kualtis
kinehnekiskeh tlahtolxiniloni noso medios de comunicación.
Tlahkuilolkotontli A. Tlanawatihkan tlen kinotzah Instituto Federal Electoral tlanawatis kenemin
motemakas kawitl tlen kintemakah tlahtolxinilonintin radio wan televisión, wan Tlahtowankayotl
kinehneki itech iteki noso, tlakaolocholtin tlen kiixpantia akin yetos tekiwah noso partidos
políticos, ihkuak mochiwa pehpenalistli, kemin kihtowa itech tlanawatiltin.
a) Ihkuak pewa sanenkanixpantilistli kanin motekiwapehpenas noso campaña electoral wan
ahsiti tonallia kanin mochiwas pehpenalistli yen Instituto Federal Electoral tlanawatis ma
motemakah mohmostlatika ome powalli wan chikueyi minuto, wan moxehxelos ohomeh noso
eheyi minuto itech sen kawitl kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan
ixkpinkaxiniloni televisión, ipan kawixehxelolli horario kenin kihtowa ipan inciso d) tlen kahki itech
inin tlahkuilolkotontli:
b) Tlalia achtopan pewas sanenkanixpantilistli kanin motekiwapehpenas wan kiliah
precampaña tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, kiseliskeh
se minuto itech sen kawitl kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan ixkopinkaxiniloni
televisión; kawitl tlen amo tlamis yen tlanawatilli kihtos kenemin monehnekis;
c) Itech sanenkanixpantilistli kanin motekiwapehpenas wan kiliah campaña, tlakaolocholtin
tlen kiixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, kiseliskeh nawi powalli wan makuilli
ochenta y cinco por ciento tlen monehnekis kawitl kanin moxixinia tlahtolli kemin kihtowa inciso a)
tlen kahki itech inin tlahkuilolkotontli;
d) Tlahtolxiniani tlen mochiwas itech tlahtolxiniloni radio wan ixkopinkaxiniloni televisión
moxehxelos itech kawixehxelolli tlen papanowa chikuase kawitl wan sempowalli wan nawi;
e) Kawitl tlen intech powi tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos
políticos, ihkon moxehxelos: moxehxelos sempowalli wan mahtlaktli treinta por ciento wan eyi
59
powalli wan setenta por ciento moxehxelos wan achtopan mottas kanah keski amapehpenaltin
okipixkeh ihkuak yikin okipehpenki tlanawatilchiwaneh noso diputados.
f) Nochtin tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, tlen
amo kipias sen diputado itech Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah wan kiliah Congreso de
la Union, kimaktiliskeh kawitl kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan
ixkopinkaxiniloni televisión san tlen kihtowa inciso tlen yopanok, wan
g) Tlanawatihkapan tlen kiyekana tekiwapehpenalistli Instituto Federal Electoral kimaktiliskeh
mahtlaktli wan ome doce por ciento kawitl kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan
ixkopinkaxiniloni televisión, wan amo mochiwas kemin kihtowa tlahkuilolkotontin apartado A wan
B kanin kihtowa kenemin motemaka ihkuak pewa nowiyankanixpantilistli kanin
motekiwapehpenas wan kiliah campaña, kemin kihtowa okseki tlanawatiltin; kawitl tlen kipias
Tlanawatihkapan Instituto kixehxelos tlahko cincuenta por ciento kawitl ik nochtin tlakaolocholtin
tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, okse tlahko kawitl kinehnekis itech
iteki noso oksekintin tekiwahkapantin tlen tekiwahpehpena, tlen tekiti tlananyotl wan
tlalnankotonaltin. Nochtin tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos
políticos kiseliskeh kanah makuilli kawtzitzin minuto sehsen mehmestlitikah wan okse kawitl
kinehnekiskeh itech tlahtolxinilli tlen wehkawas sen powalli pilkawtzitzin segundos. Yen
tekiwapehpenalistli Instituto tlanawatis ma mochiwa inin tlahtolxiniani wan motlahtolxixinis itech
kawixehxelolli tlen kitzintlalis kemin kihtowa inciso d) tlen kahki itech inin tlahkuilolkotontin
Apartado. Tlalia Instituto yinelli kinehnekis kawitl kualtis kikiskis ihkuak se Partido kiyolchikawas
ma kipalewikah itech inowiyankanixpantili.
Tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, amo kualtis
kikowaskeh kawitl noso okse iyolikni kinawatiskeh ma kikowa kanin moxixinia tlahtolli itech
tlahtolxiniloni radio noso noihki ixkopinkaxiniloni televisión.
Yon se tlakayekantli persona moral noso san tlen kahki iselti persona fisica kualtis kitlaxtlawas
kawitl noso kilis okse ma kichiwa tlalia yeh amo kineki moixkoyantis onpa kanin moxixinia tlahtolli
itech tlahtolxiniloni radio wan ixkopinkaxiniloni televisión wan ihkon kinekis ma kipehpenakah
iyolikni tlen kiteixpantia ma yeto tekiwa, yon amo san tlahtlapowas tlen oksekintin partidos
60
políticos kichihchitokeh ihkuak mopehpenas tlen moteixpantia mayeto tekiwa. Amo
motlahtolxixinis nikan tlalnanyotl tlahtolli tlen witz tetlalnan nowiyankanixpantilistli kanin
motekiwapehpenas wan kiliah campaña.
Tlen machiohtokeh intech tlahkuilolxelolli tlen yopanokeh mowelkakis intech tlalnankotonaltin wan
tlananyolotl Distrito Federal kemin kihtowah tlanawatiltin tlen yomochihkeh.
Tlahkuilolkotontli B. Ihkuak mochiwas tekiwapehpenalistli intech tlalnankotonaltin,
tlanawatihkapan tlen kiyekana tekiwapehpenalistli Instituto Federal Electoral kixehxelos kawitl
tlen iaxka onpa kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan ixkopinkaxiniloni televisión
wan noihki kateh intech itlalaxkayotl territorio kemin kihtowa itech tlanawatilyekantli wan tlen
nikan tlani machiohtok:
a) Tlalia tekiwapehpenalistli tlen mochiwa tlalnakotonaltin wan nepanitokeh tlen ika mochiwa
Weyi Tekiwahkan tlen kitokayotiah federación, kawitl tlen motemaka wan tlen tlalnankotonaltin
kipixtoskeh tlen kihtowa itech incisos a), b) wan c) tlen kateh itech tlahkuilolkotontli A itech inin
tlanawatilewalli;
b) Nochtin okseki tekiwapehpenalistin, temakalistli mochiwas kemin kihtowa itech tlanawatilli,
mowelkakis tlen kihtowa weyi Tlanawatilli tlen kiliah constitucionalidad, wan
c) Kawitl tlen kinxehxeliliskeh nowiyankanixpantilistli kanin motekiwapehpenas wan kiliah
campaña, wan akimeh amo machiohtokeh itech tekiwahkapan tlen tlanawatia Tlalnanyotl,
mochiwas kemin kihtowa tlanawatiltin tlen kateh itech tlahkuilolkotontli A itech inin
tlanawatilewalli.
Tlalia tlanawatihkapan tlen kiyekana tekiwapehpenalistli Instituto Federal Electoral kittas amo
kahxilia kawitl tlen kahki onpa kanin moxixinia tlahtolli itech tlahtolxiniloni radio wan
ixkopinkaxinloni televisión noso noihki okseki tlanawatihkapantin amo kinahxilia, kihtos tlen
mochiwas wan ihkon okachi kawitl kahsitis kemin kihtowa itech tlanawatiltin.
61
Tlahkuilolkotontli C. Tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos
amo motlahtlahtolwiskeh wan kihtoskeh tlen amo kualli ika tlen kitekitih nowiyankan ixpantilistli
kanin motekiwapehpenas wan kiliah propaganda, noso san tlakuikaltiskeh.
Itech tekitl kanin pewa nowiyankanixpantilistli kanin motekiwapehpenas wan kiliah campaña
electoral wan ihkuak kahsiti tekiwapehpenalistli, amo kualtis tlahtolxiniskeh itech tlahtolxiniloni
radio wan ixkopinkaxinloni televisión akimeh tlanawatiah Tlahtolatiankayotl, yon akimeh
tlanawatiah Tlalnankotonaltin, altepetlahtolkan municipios, tlanawatihkapantin tlen kateh
tlalnanyolotl Distrito Federal imayotekiwahtin delegaciones yon okse tlanawatihkapan. San
tlanawatihkapan tlen kiyekana tekiwapehpenalistli kualtis tlahtolxixinis tlalia monekis itlah
kiteixpantis, tlatlamantli tlen kihtowa kemin temachtiskeh wan tepahtiskeh, noso tlen moneki
ihkuak panowa itlah tlen amo kualli.
Tlahkuilolkotontli D. Akin amo kiwelkakis tlen nikan machiohtok kihyowis ixkomakalistli wan
inon tetlahyowilistli kiyektlalis san nimantzin kitzintlalis tlanawatihkapan tlen kiyekana Weyi
tlakaolocholli tekiwapehpenani tlen kiliah Instituto Federal Electoral, kualtis tlanawatis amo ma
tlahtolxinikah itech tlahtolxiniloni radio wan ixkopinkaxiniloni televisión, akimeh moaxkatilia wan
kitetlanetia inon tlamantli, tlalia amo kiwelkakih tlanawatilli.
IV. Tlanawatilli kitzintlalis wehwekawitl kanin tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos
tekiwah noso partidos políticos wan kemanian kipehpenaskeh iyolikni tlen kiteixpantiskeh
altepatlakayotl, noihki kintemakas tlanawatiltin kanin machiohtos kenemin mochiwaskeh
nowiyankanixpantilistli kanin motekiwapehpenas wan kiliah campaña electoral, wan tlen
achtopan kichiwaskeh.
Nowiyankan ixpantilistli tlen mochiwas ihkuak mopehpenaskeh Weyi Tlanawatiani
Presidente de la republica, tlanawatilyehyekowanih, tlanawatilchiwanih wehkawas nawpowalli
wan mahtlaktli tonalli; xiwitl kanin mopehpenaskeh tlanawatilchiwaneh san wehkawas eyi powalli.
Nowiyankan ixpantilistli tlen noso campaña tlen achtopan mochiwa amo kipanowis tlahko kawitl
tlen kitemaka ihkuak mochiwa yinelli nowiyankan ixpantilistli.
62
Tlalia tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos noso se
tlakayekantli persona moral wan noihki san tlen kahki iselti persona física amo kiwelkakiskeh inin
tlanawatilli welika kihyowis tetlahyowilistli kemin kihtowa tlanawatilli.
V. Tekiwapehpenaloyan kiyekana Tlahtowankayotl wan tlanawatihkan tlen tekiwapehpena
tlen kiyekana tekiwapehpenaloyan tlen itoka Instituto Federal Electoral yeh moixkoyantia, kipia
ixkoyantilis tlen kitemaka tlanawatilli wan iteaxkayotl, kiyektlalia Weyi tlakaolocholli kanin
tlanawatilchiwah, tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah partidos políticos wan
altepetlakah, nochi mochiwas kemin kihtowa tlanawatilli. Tlayehyekoltin wan tlanawatilewaltin tlen
ika moyakanaskeh kipiaskeh melahkayotl, mowelkakis tlanawatilli, ika ixkoyantilistli, amo
kiyolchiwaskeh san sen tlakatl wan tlamantli yinelli mochiwas.
Tekiwapehpenaloyan tlen itoka Instituto Federal Electoral tlanawatis wan tlayekanas,
moixkoyantis ihkuak itlah kihtos wan iteki kualli kiyekchiwas; kipias tlakewalixtlamatini, ejecutivos,
tekipalewianeh noso técnicos wan akimeh tlahtlachiaskeh. Olocholtlayekanki noso Consejo
General yetos tlen tlanawatis, inin kipias sen tenahnawatiani noso consejero wan noihki yetos
Tlanawatiani Presidente wan chikueyi yetoskeh tekiwahkeh itech tekiwapehpenalli consejeros
electorales itech tekiwapehpenalistli, tekiwahkeh tlen walewah Weyi Tlanawatilchiwaloyan,
akimeh kateh itech tlakaolocholtin tlen kinnotzah partidos políticos wan se tlakewalixtlamatini
noihki kiliah secretario ejecutivo ompa kualtis kihtoskeh tlen kiyehyekowah wan amo
kitemakaskeh ipehpenkayotl; tlanawatilli kitzintlalis kenemin moyekchiwas wan tekipanoskeh
tlakewalixtlamatkeh, noihki kemin moyeknawatiskeh. Olocholtlayekankeh tlen kinnotzah organos
ejecutivos wan tekipalewianeh noso técnicos kipiaskeh tekipanowaneh tlen miak kimati ihkuak
kichiwaskeh iteki kanin tekiwapehpenaskeh. Tomintlachialoyan Contraloria General moixkoyantis
wan tekipanos itech tominxehxelolli, kittas kenemin kinehneki tomin wan kanah kech kitlani inon
tlanawatihkapan. Tlanawatilli kitzintlalis tlanawatilpehpenalli noso Ley Electoral tlen kiyektlalis
Olocholtlayekanki noso Consejo General, tlanawatiskeh kenemin moyekwikaskeh tekipanowaneh
tlen kateh tekiwapehpenalistli. Olocholtlayekanki tlen tlaistlakowa tokayonepantli tlen
tekiwapehpena noso padron electoral yetoskeh akimeh walewa intech tlakaolocholtin tlen
63
kiteixpantiah akin yetos tekiwah partidos políticos. Altepetlakameh tlen amo kateh itech partidos
políticos kinyekanaskeh ikpaltin kanin moselia tlapehpenkayotl.
Tenahnawatiani noso consejero wan tlen noihki yetos Tenahnawatiani Tlayekanki Presidente
wehkawas itech itekiyo chikuase xiwitl wan kualtis san okse wehkawitl kipehpenaskeh. kemeh
tlen kateh itech tekiwapehpenalistli wehkawaskeh itech iteki chiknawi xiwitl, sehsen wehkawitl
mopatlaskeh wan amo kualtis oksemi kinpehpenaskeh. Mottas katli yen yokitlamih iteki, sehsen
oksemi kinpehpenaskeh kipanowiah tlahko tlakameh tlen kateh itech Weyi Tlanawatilchiwaloyan,
tlakaolocholtin tlen kiyolchikawa tlanawatilchiwaneh noso grupos parlamentarios kihtoskeh akin
yetos, achtopan tetlahtlaniskeh itech altepetlakayotl inin tlamantli. Tlalia tenahnawatiani noso
consejero wan tlen noihki yetos Tlayekanki noso Presidente ayakmo tekipanos, kipatlaskeh wan
kitlaliskeh okse tlakatl ma kitlami iteki. Tlanawatilli kitzintlalis kenemin mochiwas inon
pehpenalistli.
Tenawatiani Tlayekanki noso Consejero Presidente wan keh tlen kateh itech tekiwapehpenalistli
tlen kinnotzah, amo kualtis kipiaskeh okse tekitl, noso tekitiskeh itech sen tekitlahto comisión, san
akimeh kateh kiyekanaskeh Olocholtlayekanki noso Consejo General wan tlalia temachtia,
tlayehyekoltzintokah, kiyolitia tekipankayotl, tlatzitzintokah noso tepalewia, wan onpa amo
kintlaxtlawia. Tlen tlanawatia itech olocholtlayekanki kitlaxtlawiskeh kemin kitlani sen tlayekanki
tlen kahki itech Weyi mawisotlanawatilchihkan tlalnanyotl Suprema Corte de Justicia de la
Nación.
Akin yetos tomintlachixki noso contralor, tlanawatis itech tomintlachialoyan Contraloria General
wan tlahtlachias itech tlanawatihkan tlen itoka Instituto, yeh kitlalis Weyi Tlanawatilchiwaloyan
Camara de Diputados ikah kipanowia tlahko pehpenkayotl tlen tlanawatilchiwaneh kitemakah,
wan kiteixpantiskeh Weyi tlamachtiloyantin ihkon kihtowa tlanawatilli. Wehkawas itech tekitl
chikuasen xiwitl wan kualtis oksemi kipehpenaskeh. Tekimachiohtos kanin kahki Tenawatiani
Tlayekanki noso Consejero Presidente wan moyeknotzas ika weyi tomintlachixkeh tlen iaxka
Weyi Tekiwahkan tlen noihki kiliah entidad de fiscalización superior de la federación.
64
Tlakewalixtlamatini tlen noihki kiliah secretario ejecutivo kitlalis se olocholtlayekanki noso
Consejo General ikah kipanowia tlahko pehpenkayotl tlen tlanawatilchiwaneh wan kiteixpantis
Tlanawatiani Tlayekanki noso Consejero Presidente.
Tlanawatilli kitzintlalis nochi tlen kinehnekis akin yetos Tenahnawatiani Tlayekanki noso
Consejero Presidente tlen tlanawatis olocholtlayekanki noso Consejo General, tekiti itech
tekiwapehpenalli consejeros electorales, sentetl tomintlachixki noso Contralor General,
tlakewalixtlamatini tlen noihki kiliah secretario ejecutivo tlen yetoskeh itech tekiwapehpenaloyan
tlen itoka Instituto Federal Electoral; akin yopanok kemin Tlanawatiani Tlayekanki noso
Consejero Presidente, tekitih itech tekiwapehpenalli consejeros electorales, wan,
tlakewalixtlamatini tlen noihki kiliah secretario ejecutivo, amo kualtis kinpehpenaskeh ma yetokah
tlayekankeh itech tekiwapehpenalistli kanin inyolikniwah kinekiskeh kinixpantiskeh.
Tekitl tlen walewa weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah kiteixpantiskeh tlakaolocholtin tlen
kiyolchikawa tlanawatilchiwaneh noso grupos parlamentarios tlen kateh itech tlakaolocholtin tlen
kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos. Sen tlakaolocholli tlen kiteixpantia akin
yetos tekiwah noso partido politico san sen te wan kualtis moyolchikawas intech ome
tlanawatilchiwaloyan tlen moyekanah itech tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen kiliah
Congreso de la Unión.
Tekiwapehpenaloyan tlen itoka Instituto Federal Electoral itech powi kichiwas nochi tekitl,
kenemin kihtowa tlanawtilli, kitekitis wan kittemachtis ma kimawisittakah Tlalnanyotl, ma
kixmatikah tlalnantli kanin mopehpena tlahtowani wan tekiwah, tlen intech powi wan kenemin
kinpalewiskeh tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah partidos políticos,
tokayopehpenalli wan tokayohmeh, kinixkopinkayotis amapehpenaltin, kichiwas tekitl kanin
kipehpenaskeh tekitlahtowani wan tekiwah, kinpowas amapehpenaltin ihkon kemin kihtowa
tlanawatilli, kihtos akin otlatlanki pehpenalistli, tlanawatilyehyekowani wan tlanawatilchiwani,
kichiwas powalistli itech pehpenalkan distritos electorales uninominales kanin moixpantis akin
yetos Weyi Tlahtowani noso Presidente de los Estados Unidos Mexicanos; noihki kinyeknawatis
kenemin tlahtlachiaskeh tekipehpenalistli wan tlahtoltlahtlanilistli encuesta o sondeos de opinión
65
kanin mottas akin kualtis tlatlanis. Altepemeh kinittaskeh olocholtin tlen tlayakanah ihkuak
molochoskeh, ihkon kihtowa tlanawatilli.
Tomintlaistlakolistli noso Fiscalizacion de las finanzas tlen kinchiwiliskeh Tlakaolocholtin tlen
kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos, kiyekanas sen Olocholtlayekanki noso
Consejo General tlen kipia Tekiwapehpenaloyan tlen itoka Instituto Federal Electoral, kualtis
moixkoyantis, wan itlayekanki kinpehpenaskeh kipanowia tlahko tlakameh tlen kateh itech
olocholtlayekanki wan kiteixpantis tlen tlanawatia. Tlanawatilli kitzintlalis tlanawatilli kanin kihtos
kenemin moyektlalis inon tlakaolocholli tle tlayakanas, noihki kihtos kenemin yektekipanoskeh
tlen yetoskeh itech olocholtlayekanki noso Consejo General. Ihkuak kichiwas iteki
olocholtekipalewiani órgano técnico tominpialoyan banco amo kitlatilis tlahtolli kanin kihtowa tlalia
onka tomin, kox itlah motewikilia noso motlaxtlawa impuestos.
Olocholtekipalewiani yetos akin kinpalewis tlanawatihkapantin tlen tlachixkeh wan kittah kenemin
kinehneki tomin, tlakaolocholtin tlen kiteixpantia akin yetos tekiwah noso partidos políticos wan
kateh Tlalnankotonaltin ihkon kualtis mochiwas tlen kihtowa tlanawatilli.
Tlakaolocholli tekiwapehpenani tlen itoka Instituto Federal Electoral kualtis moixkoyantis kichiwas
tlahtoltlachiwalli ika tlalnankotonaltin tlalia kineki ma kichiwa tekiwapehpenalistli, noso
altepetlahtolkan municipio, ihkon kemin kihtowa tlanawatilli tlen okteyolchikah.
VI. Nochi tekitl tlen kichiwa tekiwapehpenalistli wan ihkon kiwelkakis tlanawatilyotl wan
tlechiwalistli kanin mopehpena tekiwah; motzintlalis se tekichiwalli kanin machiohtos kenemin
kualtiskeh tlatzintokaskeh tlalia itlah amo kualli omochih, ihkon kahki itech Weyi Tlanawatilli wan
inin tlanawatilli. Inin tlanawatihkan kitzintlalis kenemin pahpanotias pehpenalistli noso, procesos
electorales wan ipan tlachias iteachkayotl derechos políticos tlen intech powi altepetlakah wan
kualtis kinpehpenaskeh wan kualtis yetoskeh tekiwahkeh noso tlanawatianih, noihki kualtis
molochoskeh kemin kihtowa tlanawatiltzintli 99 tlen kahki itech inin Weyi Tlanawatilli.
66
Tlalia omopehpenki tlahtowani noso okse tekiwah wan tlayekanki wan amo nochtin kiwelittah tlen
omochih, kualtis kihtoskeh wan inon tlahtolli amo kipatlas tlen yomochih noso tlen kitenewa amo
kualli kahki.
TLAHKUILOLXELOLLI II
Tlen ahachi powi itech tlalnantli wan tlen nochi iaxkayo
Tlanawatiltzintli (Art. 42). Tlen mexihkotlalli itechpowi:
I. Tlen ahachi kichikawiliah Weyi olocholtekiwahkan tlen kinotzah Federación;
II. Tlalayalwaltin tlen kitokayotiah islas, noihki tlen itech powi ihtik weyatl tlen tlahtlayekapan
nochi tlayolli ika sen ayolkatl kitokayotiah coral wal mochiwah tlen kinotzah arrecifes, wan tlen
wehweyi tetl waltlayakapankistok ihtik weyatl kanin amika welitis onpa chantis tlen kinotzah
cayos;
III. Tlalayawaltin tlen kitokayotiah Guadalupe wan Revillagigedo tlen powi itech weyi weyatl
tlen kitokayotiah océano pacífico;
IV. Tlen atenpa weyatl mohmoskaltia wan ahsi san sen tlatomachiwalli ihtik weyatl tlen
kinotzah plataforma continental wan kanin tlalayawaltin tlen atlalpachiwih kemin kitennewa
zocalos submarines, tlalayawaltzitzin tlen kinotzah cayos wan noihki tlen waltlayolli tlen kinotzah
arrecifes;
V. Tlen weyatl powi mehxikotlalli, kemin kitenextilia itlanawatilli noso tlen itech powi
tetlalnanyotl wan tlen itech tlalnantli atekitl;
VI. Nochi tlen ahkopan powi mexihkotlalli, iaxka wan kemin kitenextilia tlen itech powi
tetlalnayotl tlen kinotzah internacional.
Tlanawatiltzintli (Art. 43). itech Mexihkotlalli powi wehweyi altepemeh tlen tlalnankotonaltin:
Aguascalientes, Baja California, Baja California del Sur, Campeche, Coahuila, Colima, Chiapas,
Chihuahua, Durango, Guanajuato, Guerrero, Hidalgo, Jalisco, México, Michoacan, Morelos,
Nayarit, Nuevo Leon, Oaxaca, Puebla, Queretaro, Quintana Roo, San Luis Potosi, Sinaloa,
Sonora, Tabasco, Tamaulipas, Tlaxcala, Veracruz, Yucatan, Zacatecas wan Distrito Federal.
67
Tlanawatiltzintli (Art. 44). Itech Tlalnantli kipia sen weyi altepetl tlen kitokayotiah Distrito Federal
ompa kahki tlanawatiloyan wan capital kemin tikixmatih Estados Unidos Mexicanos. Wan
mochihtok tlalnantli tlen kinotzah México wan tla moihkuaniskeh tlanawatiloyantin oksekan,
motlanawatis itech tlalnankotonalli tlen kinotzah Estado del valle wan itlalnamiktilis wan
moweyitilis kemin kimaktiliskeh Weyi tlakaolocholli tlanawatilchih tlen kitokayotiah Congreso
General.
Tlanawatiltzintli (Art. 45). Nochi tlalnakotonaltin tlalpixtokeh wan motlahtlakohkotontokeh kemin
ihkon okinxehxelilihkeh wan ihkon amo mokuahkualaniskeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 46). Tlalnankotonaltin welitiskeh mosepantlapowiskeh wan san yehwan
motlanawatiskeh, noso moyolotlapowiskeh, kanin motlalkohkotontokeh noso
motlaixnahnamiktokeh; wan amo motenkakis inin sepantlapowalistli tla keh amo kiseliskeh itech
tlanawatilyehyekohkan tlen kinotzah Camara de Senadores.
Kemin amo motenkakih tlen wehweyi altepemeh kuali semeh kuali moteixpantitin noso yaski
tlanawatilyehyekolkan, tlen tekitiskeh kenin kineskayotia tlanawatiltzintli 76, itech
tlanawatilxeloltzintli XI tlen kahki itech inin tlanawatilli.
Nochi itekio tlen tlanawatilyehyekolkan kipia kiyehyekoskeh wan ihkon mochiwas, amo welitis
mononotzaskeh noso monanankilli. Weyi mawisotlanawatilchihkan tekitepantlahtowanih tlen
tlalnantli powi kipia kiixmatis ikka tlahtolchikawalis wan kitenchikawilis melahkayopan wan
tanawatihkan noso san akin kimatisneki, tlen kualanalis san akin itech walewa mochihchiwas
tlanawatilyehyekolkan itech tlanawatilnextilis.
Tlanawatiltzintli (Art. 47). Tlalnankotonalli tlen (de, sic DOF 05-02-1917) Nayarit yetos itlalan
wan motlalnamihtos kemin axkan iaxka itlalan Tepic.
68
Tlanawatiltzintli (Art. 48). Nochi tlalayawalli, tlalayawaltzitzin wan atlalyolkan tlen kinotzah
arrecifes tlen ihtik weyatl kahki tlan iaxka Tlalnantli, atlalixmanalli tlen kinotzah plataforma
continental, itlanpa tlalayawaltzitzin tlen onpa tlayoltok tlen kinotzah zocalos submarinos, de los
tlalayawaltzitzin tlen kinotzah cayos wan tlen ihtik tlayolli tlen kinotzah arrecifes,
weyiatlalahsiankan tlen kinotzah mares territoriales, tlaitik atlalnantli tlen kinotzah aguas
maritimas wan ehekapanyotl tlen kinotzah espacio nochi itech tlalnantli Mexihkotlalli, wan
kinnawatihtos tlanawatiani tlen México, wan tlen tlahko tlalayalwalli kahki, tlen iaxkantika kahki
achtopan okinmaktilihkeh nochi tlalnankotonaltin itlanawatilkan.
EYIPAN TLAHKUILOLTOKAITL
TLAHKUILOLXELOLI I
TLANAWATILXEHXELOLISTLI
Tlanawatiltzintli (Art. 49). Tlalnantli itlanawatil moxehxelowa kanin tlanawatilchiwah tlen
kitokayotiah tlanawatilixmachilyotl tlen kinotah legislativo, tlanawatilselilistli tlen kitenewah
ejecutivo wan melahkanyehyekilli tlen kinotzah judicial.
Ayik weltis mosetiliskeh noso sepanian tekitiskeh, wan amo noihki weltis mokuepas
tlanawatilixmachilyotl ika sen tlakayotl, ihkon weltis mochiwas, tlalia ihkon mochiwas kipia
tlanawatis tlalnantlanawatilselilis, kanin motechikawilia itech tlanawatiltzintli 29. Ayik okanah
mochiwas kemin kihtowa tlahkuilolkotonalli ohpa tlen tlanawatiltzintli 131 kitenextia, wan
kimaktiliskeh nochi kan tlanawatiskeh.
TLAHKUILOLXELOLI II
TLEN ITEKIO TLANAWATILIXMACHILOYAN
Tlanawatiltzintli (Art. 50). Tlanawatilixmachiloyan tlen tlalnantli powi wan tlen kitokayotiah
Estados Unidos Mexicanos wan tlen motemaka itech Weyi tlanawatilchiwaloyan wan
motlahkoxelowa ika tlanawatilchihkan wan tlanawatilyehyekolkan.
69
SECCION I
IXPEHPENALISTLI WAN KENIN MOYEKTLALIA WEYI TLANAWATILCHIWALOYAN
Tlanawatiltzintli (Art. 51). Tlanawatilchihkan kiteixpantia tlen mexihkotlakameh, akinmeh
kinixpehpenah tlen kipia mochiwas eheyi xiwitl, akin yen ineli yetos noso okse ipatkayo yetos.
Tlanawatiltzintli (Art. 52). Weyi Tlanawatilchiwaloyan kipia yetoskeh kaxtolli poali
tlanawatilchihkeh tlen kipia kinixpehpenkeh, kemah miekintin kinnehneki, kemin motlakamatiskeh
tlen kipia kiteixpantis distritos electorales uninominales, wan mahtlakpoalli tlanawatilchihkeh tlen
yetoskeh kemin kineskayotia wan ahachkiteixpantia, itech tenpowalmakalis itech amatlahkuilolis
wan tlen kipia kinixpehpenakeh itech altepemeh. (circunscripciones, sic DOC 16-12-1986)
sepanixpehpenalistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 53). Tlalnanxehxelolkan tlen kaxtolpoalli olocholixpehpenaliskan wan kanin
kixehxeloskeh nochi altepetlakameh. Inin altepeixpanpehpenalis sepanixpehpenkan tlen kinotzah
Distrito electorales uninominales intech tlalnankotonaltin tlen kipia mochikawilis ika powilis
tlalnantlakameh, tla keh sen altepeh kipias san achintzintzin omentih tlen tlanawatilchiwanih tlen
kimiektin kemin kinixpehpenaskeh mahtlaktlipoalli tlanawatilchihkeh kemin kihtowa iteixpantiskeh
ahachi wan itech tlahkuilolixpantilis tlen kinotzah sistema de listas regionales mochikawilis ika
makuilli altepemeh noso altepehxehxeloltin tlen sepanixpehpenalis motemaka itech tlalnantli, wan
tlanawatilli tlen yen kihtos kemin motlahkohxehxelos tlalmexihko noso itech xehxelolaltepemeh.
Tlanawatilztintli (Art. 54). Tlen mahtlaktli poalli tlanawatilchihkeh tlen moixpehpenaskeh,
mochiwas kemin ahachi teixpantilis wan kenin kinmaktilia kanin machiotitokeh itech altepemeh,
moyekchikawilis kemin ihkuilitok itech tlanawatilli.
I. Sen tlakaholocholli tlen tlatlamantli itlayehyekol tlen kitokayotiah partido político, kemin
momachiotis, monehneki ma moteixpanti kemin yeh kineki moyehyekos ma kipehpenakan kanah
mahtlaktli poalli altepeteixpantilis tlen kitokayotiah Distrito.
70
II. Nochi tlakaholocholli tlen tlatlamantli itlayehyekol kema kiahxitis kanah ome tlaxehxelolistli
tlen tlen itlamian ixpehpenalistli kualtis tekiwahtis kemin ihkuilitoh itech ahachi tlakateixpantilistli.
III. Tlen tlakaolocholli tlatlamantli itlayehyekol, kema kiaxitiskeh kemin achtopan ihkuilotok,
ixkoyantika noso amo machiotitok itech iamateixpantilis kanin okitlanki noso okiixpehpenkeh
kimaktiliskeh tlanawatilchiwanih kemin machiotitokeh itech altepetlanawateixpantilis kemin
ihkuilitok tlen ahachi tlakateixpantilistli wan motemaktilis kemin ixpehpenalistli kitenextilis mexihko
tlalli wan kintekimakaskeh ahachi kemin okinixpehpenkeh.
IV. Ninseh tlakaholocholli tlen tlatlamantli itlayehyekol amo weltis kinpias ma kipanowikan
kaxtolpoalli tlanawatilchiwanih
V. Amo weltis, tlakaholocholli tlen tlatlamantli itlayehyekol weltis kinpias sepanilistli kemin
tlanawatilchiwanih kenin kiteixpantiah sen porcentaje itlamilistli itech kaltlanawatilchiwalistli tlen
kipanowihtos chikueyi puntos a su porcentaje kemin ixpehpenalislti tlalnantli. Inin amo
motekichiwas intech tlakaholocholli tlen tlatlamantli itlayehyekolli, kemin okitlanki intech
altepemeh tlen kitokayotia distritos uninominales.
VI. Tlen ihkuilitok itech tlahkuilolxehxelolli III, IV, V tlen achtopan neskayotitokeh, nochi
tlanawatilchihkan tlen ahachi teixpantilistli, satepan mokawaskeh sekintih ihkuak kinmaktiliah
tlakaolocholli tlen tlatlamantli itlayehyekolli kemin kihtohyok itech tlahkuilolxehxelolli IV noso V,
motekiwahkamakaskeh inwan oksekintih tlakaolocholli tlatlamantli itlayehyekol tlen intechpowilis
sehsen altepeixpehpenalli tlen tiknotzah circunscripciones plurinominales san imekahkayopan
kemin mexihko ixpehpenalistli kinextia wan satepan tlanawatilli kiyektlalis kemin ihkon
mochiawas.
Tlanawatiltzintli (Art. 55). Kemin tlanawatilchiwani monehneki:
I. Ma powi mexihkotlalli altepetlakatl, tlen onpa otlakatki wan ma kiyehyeko tlen itech powi.
II. Ihkuak ahsis tonalli tlen mopehpenas ma kipia senpoalli wan se xiwitl tlen itlakatilistli.
III. Ma powi itech tlalnankohkotonalli kanin moteixpantia, kan mopehpenas noso ihkuak ahsis
tonalli tlen ixpehpenalistli ma kipanowi tlahko xiwitl kanin onpa chantitok.
71
Kemin kualtis noneskayotis itech amatlanawatilixpehpenalistli, kanin moteixpantisneki kanin
kineki yetos tlanawatilchiwani, monehneki kanin otlakatki itech se tlananxehxelolli kanin powi,
noso kema chikuase metztli onpa chanchihtok ihkuak moixpehpenas
Ayik poliwi chanchiwaloyan tla amo tekititok itech se altepetlanawatilli kan motlanawatil
ixpehpenaslistli moyehyekowa.
IV. Itech altepetl kan mochiwa tlanawatilixpehpenalistli moneki amo ma powi itech
tlalnanyaoyotlakatilistli, amo ma tepantlahpixki noso altepetlahpiani ma yeto, kanah nawpoalli
wan mahtlaktli tonalli tlen achtopan ihkuak inon tonalli motekiwikas;
V. Amo ma tlayekanto noso tlanawatihtok sen tlakaolocholistli kan tlalnannawatilli
kitemaktiliah
Ixkoyannahnawatilistli, amo ma ihkuilowani tlen tlalnankotonalli kan powi noso
tlakewalihkuilowani, noihki amo ma tlayekanto semeh nechikolismeh tlen amo sepanitok
tlanawatilkapan wan ixkoyantlanawatilis kipia tlen tlalnannawatilistli, tla kineki yetos
tlanawatilchiwani monehneki ma motekikawa kanah nawpoalli wan mahtlaktli tonalli tlen achto
mochiwas ixpehpenalistli.
Ayik welitis motekiwaixpehpenas akin tekititok noso kiyekantoh Weyi mawisotlanawatilchihkan
tekitepantlahtowankeh tlen kitokayotiah suprema corte, tlen yektlahtolchiwayotl kitokayotiah
justicia, noihki tlanawatilyektlaliani tlen kinotzah magistrado, tlahkuilolchiwani tlen powi
Tlakaolocholli tlen teowihkayoyektlaliani tlaixpehpenalis itech tlalnantli tlen kinotzah Tribunal
electoral del poder de la federación, ayik ma tlahtolchiwani tlen weyi tlanawatiani tlen
tlakaixpehpenalis tlen nochi ahachi altepemeh, wan tekiwahixpehpenalis tlen kinotzah distritales
del Instituto federal electoral, tlahkuilowani tlen tlawawatilchiwalis, tlaixpantitok itech
tlakaolocholli, welitis tla motekikawas kanah eyi xiwitl achto tlen mochiwas tlakaixpehhpenalistli.
Nochi tlanawatihkeh tlen tlalnanxehxelolli wan weyi tlanawatilli tlen kixpantitok tlalnanyotl tlen
kinotzh Distrito Federal amo welitiskeh motekiwahixpehpanaskeh kemin tlanawatilchiwani kanin
72
powih itech inaltepeh ihkuak yehwan tlanawatihtokeh, ma yihki ma moixkoyantikah noso ma
motekikawakan.
Tlahkuilowanih tlen tlalnankotonaltin tekiwahkeh wan tlalnanyotl tlen kitozah Distrito Federal,
tlanawatilyektlalihkeh wan tlahtlakolahxilianih tlen powi tlalnantli, tlalnankotonaltin noso tlalnanyotl
tlen kinotzah Distrito Federal wan noihki tlahtoani altepemeh tlen kintokayotiah Presidentes
Municipales wan kiteixpantitokeh sen tlakaolocholli tlen tlatlamantli itlayehyekolli nosos
tlalnaxehxelohkeh kemin tlalnanyotl, amo welitiskeh moixpehpenaskeh itech ialtepemen tlakeh
motekikawaskeh nawpoalli wan mahtlaktli tonalli tlen achto moixpehpenaskeh;
VI. Amo ma teopankisto wan ayik ma tlaneltokani, wan
VII. Ayik welitiskeh tlanawatilchiwani yetos tla itlakayo amo kualikkah kemin kineskayotia
tlanawatiltzintli 59.
Tlanawatiltzintli (Art. 56). Tlanawatilyehyelkan tlen motokayotia cámara de senadores
moyektlalia chikuasenpoalli wan chikueyi tlanawatilchihkeh, ininkeh walewah itech tlalnaxehxelolli
wan noihki onpa distrito federal, kanin ome tlen kitlani itech tlanawatilixpehpenalistli kemin
kihktowa itech tlanawatilixpehpenalli tlen tlamiekilia wan sen moixpehpena tlen achto tlen amo
tlamiekilia. Ihkuak ihkon mochiwas moneki tlakaolocholistli tlen tlanawatilchihkeh moneki ma
moihkuilokan noso ma moteixpantikan itech ome tlamantli itech ihkuilolamatl. Achtopan tlen amo
miekintih kimaktiliskeh tlen kitokayotiah senaduría kemin neskayotitok itech tlakaolocholistli tlen
tlatlamantli itlayehyekol kemin mokawas omipan tlen ixpehpenalistli tlen mochiwa itech ialtepe
kanin powi.
Wan oksekintih tlen senpoalli wan mahtlaktli wan ome tekiwahkeh tlen senadores mokawaskeh
kenin kihtowa yektlanawatilixpehpenalistli tlen ahachi moixpehpenas kenin okihpehpenkeh wan
sepanixpehpenalistli tlen powi itechtotlalnan. Kemin ihkon mochiwas tlanawatilli kineskayotis.
Chihchikuasipan moyankuiktilis tlanawatilchiwaloyan.
Tlanawatiltzintli (Art. 57). Sehsen tlanawatilchiwani moixpehpenas se ipahpatkayoh.
73
Tlanawatiltzintli (Art. 58). Noihki kemin tlanawalchiwani monehneki kemin yesneki
tlanawatilchiwani, itech inin tlakaixpantilistli moneki ixiwtlakayotl, tlen moneki ma kipia senpowalli
wan makuilli xiwitl ihkuak tonalli tlen mochiwas tlakapehpenalistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 59). Nochitin tlanawatilchihkeh wan tlanawatilyehyekohkeh tlen powih
tlanawatilchiloyan amo welitiskeh san niman mopehpenaskeh ihkuak tlami intekiyo.
Nochi tlen ipatkayotl tlanawatilchihkeh wan tlanawatilchiwanih welitiskeh mopehpenaskeh san
niman ihkuak tlami intekih tlen yineli iaxkatika amo welitiskeh tla yehwan otekitikeh ipatkayoh
tlanawatilchiwani; tlen tekitlamilistli tlanawatilchihkeh wan tlanawatianih amo welitiskeh san niman
mokawaskeh noso moneskayotiskeh kemin patkayowani.
Tlanawatiltzintli (Art. 60). Tlanawatilixpaloyan kintlakittas nochi tlanawatilchihkeh, tekiwahkeh
noso tlanawatihkeh kanin powi altepeyohkan tlen kitokayotiah distritos wan itech tlalnanxelolli
kemin kineskayotia tlanawatiltzintli 41 tlen powi itech inin Tlanawatilli; kinmaktilis amatlatlanilistli
noso kemin okinselihkeh tlen ipatkah okixpehpenkeh wan ihkon kinmaktiliskeh, kemin
tlanawatilyehyekohkeh tlen sehpa amo miekeh kemin yolsepankawalistli kemin kineskayotia
tlanawatiltzintli 56 itech inin Tlanawatilli. Noihki kintlakaitaskeh wan kinmaktiliskeh
tlanawatilchihkeh kemin ahachi teixpantihtoskeh kemin kineskayotia tlanawatiltzintli 54 tlen powi
itech inin Tlanawatilli.
Nochi tlen kintlakaitah wan kinmaktiliah iamatlatlanilistli wan tlen kintekimakah tlanawatilchihkeh
wan tlanawatilyehyekohkeh welitiskeh kinkuiliskeh noso amo kintlakaitaskeh itech tlanawatiloyan
tlen kitokayotiah salas regionales kanin tlakaixpehpenah itech weyi altepepan
owihkayopohpolohkan kemin kineskayotiah Tlanawatilli.
Tlen motekichiwas itech tlanawatiloyan tlen kitokayotiah salas tlen achtopan neskayotitok
kiamanemiliskeh wan kitzintokaskeh tlen iaxka Tlakaolocholli tlen teowihkayoyektlaliani tlen
kitokayotiah tribunal, kemin kixtilistli noso tlen amo kintlakaitiliah tlen tlakaolocholli tlen tlatlamantli
74
itlayehyekol welitiskeh moteilwiskeh noso mopalewiskeh ihkuak tlen akin amo inpan kualli
kitlakaitah kualtis moyektlalis tlen itlamilis ixpehpenalistli. Nochi tlen motekichiwa onpa
tekiwaloyan amo welitis mononotzas wan amo mokualankatokatinemiskeh. Inin tekitl tlen
mochiwas kitemaktilis Tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 61). Tlanawatilchihkeh wan Tlanawatihkeh amo wel mononotzaskeh tlen
kitenechtia intlayehyekol kemin tekichiwah wan amo kinahwaskeh.
Tlen tlayekantok itech sehsen tekiwaloyan tlen kitokayotiah cámara yen inon kittas ma
kintlakaitakan wan kanin tekitiskeh noso moolochoskeh ma kinpalewikan.
Tlanawatiltzintli (Art. 62). Nochi tlanawatihkeh wan tlanawatilchihkeh tlen tekititokeh amo
welitiskeh kipiaskeh okse tekitl noso okseki tlayekapankistos itech okse tlakaolocholistli kemin
tlalnantekiwaloyan noso tlalnanxehxeloltekiwaloyan kanin ma kitlaxtlawihtokan, kanin ma kimatto
noso ma kimaktili tlanawatiloyan tlen kitokayotiah tlanawatilchiwaloyan; onpa welitiskeh
kitekikuiliskeh tlen teixpantitok, ihkuak tlami yankuik tekitl. Noihki ikon mochiwas innawak tlen
inpatka tekitih. Akin amo kitlakaittas inin tlanawatiltzintli kiyektlachialtiskeh wan motekipolos.
Tlanawatiltzintli (Art. 63). Ihkuak intech tlanawatilchiwaloyantih amo ikah moolochowa, amo
motekiwahtlaliskeh wan amo tekitiskeh, ihkuak moolochoskeh tlen ma panoto itlahkotia tlen
tekitih, welitiskeh moolochoskeh okse tonalli kemin kineskayotia tlanawatilli wan welitiskeh
kinchiwaltiskeh akin amo yawih ma moteixpantikan kanah senpowalli wan mahtlatli tonalli, wan
kinnawatiah akin amo tlawelkakis, moahsikamatis kemin amo kineki tekitis, ihkuak ihkon
kinnotzaskeh tlen inpatkayoh omokahkeh tlen noihki kimakaskeh senpoalli wan mahtlatli tonalli
tlen kipiah moteixpantiskeh wan kema noihki amo tlawelkakis, intekio noteixpantis wan
monehnekis okse tlanawatikin. Tlanawatilchihkeh wan tlanawatihkeh tlen tlalnanawatilchiloyan
tlen achtopan moteixpantiah tlen kinotzah legislatura noso panowa ihkuak tekitih, inon tekitl okse
kimaktiliah kemin neskayotitok tlanawatilpehpenalistli imiekilis. Kanin monehneki sen tekiwah
Tlanawatilchiwaloyan tenotzas ma mochiwa tekiwahpehpenalistli ika imahkayopan kemin
neskayotitok itech tlahkuilolxelolli IV ipan Tlanawatiltzintli 77 tlen powi itech inin Tlanawatilli; tlen
75
monehneki okse tlanawatilchiwani ma tekitih itech Weyi Tlanawatilchiwaloyan, wan tlen okachi
miek okipehpenkeh kemin kineskayotiah tlakapehpenalistli mopehpenaskeh tlen okseki
omotepantihkeh wan kitzintokah ika pehpenkayotl kanin altepeyoh omoteixpanti wan tlen itech
powi tlakaolocholistli tlen sentetl itlayehyekol, tlen satepan okintlakaittakeh kemin
tlanawatilchiwani; tlen monehneki okse tlanawatilyehyekowani tlen tekitih itech weyi
tlanawatilyehyekolkan kemin omochih ika tlanawatihpehpenalistli, kitekimakaskeh okse tlen powi
tlakaolocholistli tlen sentetl itlayehyekol, kemin tlatzintokah itech neskayoamatl, tlen satepan
okinmaktilihkeh iaxkayo kemin tlanawatilyehyekowani; wan tlen monehnekis okse
tlanawatilyehyekowani tlen powi weyi tlanawatilyehyekolkan wan omokah tlen sehpa tlen amo
miekeh, noihki kimaktiliskeh kanin powi itech tlakaolocholistli tlen sentetl itlayehyekol,
Tlalnankotonalli wan omipan omokah ihkuak itlamian tlakapehpenalistli.
Noihki moahsikamati tlen tlanawatilchiwani wan tlanawatilyehyekowani amo tekipanotinweh
mahtlaktli sepan tonalli wan amo kitenextilis noso motenpalewis tleka amo oyahki noso tlen
kiteixpantihtok, weyi tlanawatilchihkan amo okimah, kinawatis tlen okichih amo kualli wan ikinon
motekipolowah, wan kinnotzas inpatkayoh ma tekitikih.
Itech sen tlanawatilchiwaloyan, tla amo miek kateh kemin mochiwas olocholistli noso
motekiwahtlaliskeh ihkuak opehki, san imahkayopan kinnotzaskeh ipatkayowan tlen yehwan ma
tekikitzkikan wan ma moteixpantikan san niman, ihkuak panotih senpowalli wan mahtlaktli tonalli
kemin achtopan neskayotitoh.
Sen Diputado tlen kinotzah Tlanawatilchiwani, noso Senador tlen kinotzah
Tlanawatilyehyekowani, tla keh inonkeh Tlahtlakolkitzkiskeh wan kinyeknotzaskeh noso
kinyektlachialtiskeh kemin kineskayotia Tlanawatilli, akin omokahkeh wan okitlankeh yetoskeh
tlanawatilchiwani noso tlanawatilyehyekowani wan amo moteixpantiskeh wan amo
motenpalewiskeh kanin owihkayotzintokalistli tlen tlanawatiloyan, kemin tekitiskeh, noso kemin
kinawatiah wan neskayotitok itech achto tlahkuilolkotonalli tlen itech inin Tlanawatiltzintli. Noihki
mokualankaonanaskeh, nochi tlakaolocholli tlen sentetl itlayehyekol tlen powih itech tlalnanyotl,
76
kemin kintlaliah tlen tlanawatilchianih noso tlanawatilyehyekowanih yesnekih wan motlatlalwiah
ihkuak kitlanih, amo ma motekipachokan.
Tlanawatiltzintli (Art. 64). Tlanawatilchihkeh wan tlanawatilyehyekohkeh, tlalia se amo
tekipanotin ihkuak moolochoskeh wan amo motenpalewis noso amo otlanawati amo welitiskia,
maski motekipachotin kanin powi weyi tlanawatiloyan, noihki amo welitis kiselis itlaxtlawilli tlen
kinotzah dieta, itech inon tonalli tlen amo otekipanotoh.
Tlanawatiltzintli (Art. 65). Tlen tekitih itech weyi tlanawatiloyan, onpa motekichiwas tlen sehpa
tlakaolocholistli itlahkotian xiwitl wan mochiwas sehsen xiwitl, ipan sehpa tonalli tlen metztli
septiembre wan mochiwas ohpa tlakaolocholistli ipan sehsen xiwitl ipan sehpa tonalli, metztli
febrero.
Ihkuak ininkeh ome tekiyolocholli tlen mochiwas xihxixtlan, itech weyi tlanawatiloyan
motekichiwas, moyeknemilis, moyektlapowiskeh wan kipehpenaskeh tlen kualli tlen yankuik noso
tlen moyektlalia Tlanawatilli tlen moyekwikas itech Weyi tlalnantli tlen itoka México wan okseki
tlen itech powi Tlanawatilli.
Itech sehsen Tlanawatilli olocholli motekichiwas tlen walewah nochi itech Tlanawatilli tlen okachi
tetominmaka wan ihkon okachi tominololoskeh wan satepan kitexehxelisliskeh itech nochi
altepemeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 66). Nochi xihxiwtlan tlen olocholtlanawatilli mochiwas, ihkuak
kiyektlaliskeh noso kinemiliskeh nochi tlahtolli tlen itech tlanawatiltzintli tlen tlakpak ihkuilitok,
wehkawas kawitl kemin Tlanawatianih kitlaliskeh. Tlen sehpa Tlanawatilli olocholli amo welitis
kinwehkawitiskeh san ipan kaxtolli tonalli metztli diciembre tlen powi itech inon xiwitl, mochiwas
Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli itokahkan México kipewaltis tlen okitlahtlan ma
kinemilikan ipan tonalli kemin kahki itech Tlanawatiltzintli 83, welitis olocholtlanawatilli mochiwas
itlamian xiwitl ipan senpowalli wan mahtlaktli tonalli. Tlen omihpan olocholtlanawatilli amo
77
mowehkawitis wan kipanawis senpowalli wan mahtlaktli tonalli tlen metztli abril tlen powi itech
inon xiwitl.
Tla keh tlanawatilchiwaloyan wan tlanawatilyehyekohkan amo mowelkakih noso amo tlamih
moyektlapowiah itech olocholistli ihkuak tonalli tlen kineskayotiah, itech powi, noso imak yetos
kitlahtolyektlalis Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli itokahkan México.
Tlanawatiltzintli (Art. 67). Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah noso tlanawatilchiwahkan,
kemah ixkoyantikah itekiyo noso itlah kinekih motlanawatisnekih noso satepan moolochoskeh
noso ihkuak melahkayopan kinnotzaskeh inawak Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa tlen
kitokayotiah Comisión Permanente; ohkantikah tekitlatolyektlaliskeh noso kiteixpantiskeh wan
kitenchikawiliskeh tlen ika okinnotzkeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 68). Weyi Tlanawatilchiwaloyan wan Weyi Tlanawatilyehyekolkan kipia
san sekan moolochoskeh itech se tlanawatiloyan wan amo kipia moihkuaniskeh tla kinekih
oksekan yaskeh tlen kipiah achto moyektlapowiskeh, tlen kawitl wan kinyekittaskeh, wan
insepanian kittaskeh san sekan ma mochiwa wan kanin onpa moolochoskeh tlen ome
tlanawatiloyantin tlen kitokayotiah cámaras. Tla keh moahsikamatih moihkuaniskeh oksekan wan
ika mochichikoittah, ihkuak mochiwas, tlen kinnawatihtok Tlanawatilli, ihkon mochiwas kemin
onpa neskayotitok wan kipehpenas kenik mochiwas. Tlanawatihkeh tlen powih sehsen olocholli
amo welitiskeh motekikawaskeh wan ma panoto eyi tonalli wan tlen okse amo kikakistilia noso
tlen okse amo kitekipannextilia.
Tlanawatiltzintli (Art. 69). Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli itokahkan México
moteixpantitin ihkuak moolochoskeh kan weyi tlanawatilchiwaloyan noso ihkuak pewas tlen
sehpa olocholli wan onpa kitemaktis itekichiwal kan ihkuilitok wan kineskayotis kenik motekiwika
itech Weyi Tlalnantli. Wan tlen kiyekantok comisión permanente kitekichiwalixpantis kenamin
okipewaltihkeh inin tlanotzalistli, noso tleka onpa omonechikohkeh.
78
Tlen sehsen inon Cámaras, inmak powih kualli kinemiliskeh itekih weyi Tlahtowani, wan innewian
powis kitlahtlaniliskeh ihkuilitok, satepan ma kintenextili inixpan tlahkuilowanih tlen kateh
altepetlalkotonaltin, Weyi melahkayehyekowani powi tlalnanyotl Procurador General de la
República wan okseki tlanawatianih, tlen innewian kiteixpantiskeh tlen melahkayopan intekichiwal
tlen kiyehyekowah. Inin weyi tekiixnamikilistli imak mokawas Weyi tlakaolocholli tlanawatilchih
wan itlanawatil ma nochi kualli yeto.
Tlanawatiltzintli (Art. 70). Nochi tlen motekichiwas itech weyitlanawatilchihkan motenkixtis nochi
tlananawiltiltin. Tlanawatiltin tlen moyehyekowah kintemaktiliskeh inawak weyi tlanawatilchiwalistli
wan onpa kintlitilanamakaskeh tlen ika kiyehyekantokeh sehsen tlanawatilchikan wan
tlanawatilyehyekolkan, nonihki sehsen tlahkuilowani tlen onpa tekitih wan ihkon moteixpantiskeh:
“Weyi tlakaolochohkan tlen tlanawatilchihkan tlen powi mexihko tlalli kitenextia: (Nikan moihkuilos
tlen Tlanawatilli omochih) Kemin ika kastilla kihtowa "El Congreso de los Estados Unidos
Mexicanos decreta: (texto de la ley o decreto)".
Tlanawatilyehyekohkan tlen kinotzah Congreso, nochi imak kahki tlen moyektlalihtos wan
mochihchihtos kiyekkixtis noso kitenextilis san imak Weyi tlanawatilchihkan, amo oksekan, wan
nochi itlakewalwan tlen onpa tekitih
Itech Tlanawatilli onpa machiohtok kenihki mochihchiwas wan moyektlalis nochi tlakaolocholli tlen
tlanawatilchihkeh, kemin yehwan powi itech tlakaolocholli tlen sentetl intlayehyekol kemin ihkon
kualtis tlahtoskeh wan kiteixpantihtoskeh Weyi Tlanawatilchiwaloyan.
Inin Weyi Tlanawatilli amo welitis mokixtis wan amo monehneki tlen Weyi Tlanawatilchihkan tlen
olocholtlalnakotonalli, kemin ihkuak kihtos itlamilis, noso amo imak kahki wan omo itech powi
kihtos itlamilis inin Weti Tlanawatilli.
TLAHKUILOLXELOLLI II
YOLEWALISTLI WAN TLANAWATILYEKCHIWALISTLI
79
Tlanawatiltzitli (Art. 71). Tlanawatilpewalistli wan tlanawatilchiwayotl tlen itech powi:
I. Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli Mexico;
II. Tlen tlanawatilchiwanih noso Diputados wan Senadores tlen kinnotzah
Tlanawatilyehyekowanih tlen kateh Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa Congreso de la Unión;
wan
III. Tlen legislaturas powih tlen kahkateh intech tlalnanyokotonaltin.
Nochi tlen pewalistli wan kiteixpantia weyi tlanawatiani (Presidente, sic DOF 05-02-1917) Weyi
Tlalnantli, tlen tlakaolocholistli tlen powih intech tlalnankotonaltin noso tlanawatilchiwanih, tlen
kinpanoltiliskeh tlen tlakaolocholli tlen tekitlahtowa. Wan kiteixpantiskeh innawak
tlanawatilchiwanih noso Tlanawatilyehyekowanih wan kiyekwikaskeh nochi Tlanawatilli kemin
kihtowa Tlanawatilli tlen tlahtolixnamikilistli tlen monotza Reglamento de los Debates.
Tlanawatiltzitli (Art. 72). Nochi tlanawatilchiwalistli noso tlanawatiltekitl, amo san Weyi
Tlanawatilchiwaloyan noso Weyi Tlanawatilyehyekolkan ihixkoyantikan kiyektlaliskeh noso
kiihtoskeh ihkon ma mochiwa, tlen kipia insepanian moyektlapowiskeh, kienik mochiwas, wan
kenihki motlahtolmakaskeh wan tlakapehpenalistli kipia mochiwas kemin moihtowa itech
Tlanawatilixnamikilistli tlen kitokayotiah “Reglamento de Debates”.
A. Ihkuak sen tlanawatilchiwalistli moteselilia san kanin walehkotia Weyi
Tlanawatilchiwaloyan noso Weyi Tlanawatilyehyekolkan, panos imak okse kanin onpa monemilis
wan motlahtolixnahnamikiskeh. Wan tla keh noso okiselihkeh, kimaktiliskeh inawak weyi
tlanawatilixpantihkan wan tla amo kipia itlah tlen moyektlalis, san niman kualli kintenextilis.
B. Nochi tlanawatilchiwalistli, tlen weyi tlanawatilihtoliskan kualli kiyekselia ihkuak amo
kikuepa ihkuak mahtlaktli tonalli tlen motekimakani, kan walewa inin tlanawatilyehyekolli; welitis
mochiwas tla keh inon tonalli tlen panotok ihkuak weyi tlanawatilchiwaloyan tla tzaktok noso amo
80
moolochowah wan kikuepaskeh tla ihkuak weyi tlanawatilchihkan moolochoskeh kemin itech
sehpa tonalli tlen motekimaka.
C. Ihkuak weyi tlanawatilixpantihkan tlen nochi noso ahachi amo panowa tlanawatilchiwalistli,
tlen kipia kikuepas, ika nochi iyektlalilis noso kihtos kanin wan tleka amo kualli kan walewa inin
tlanawatilyehyekolli. Oksepa kipia kiyeknemiliskeh wan motlahtolmakaskeh wan tla eyihpa
tlakaxelolistli kiyekpehpehpenah kemin kualli kahki, oksepa kimaktiliskeh weyi
tlanawatiltlachialoyan, wan tla miekeh onpa noihki kipehpenah, inin tlanawatilyehyekolistli
mokuepas Tlanawatilli wan oksepa kimaktiliskeh weyi tlanawatilteixpantihkan ma
kitlanawatilnexti.
Nochi tlanawatilpehpenalistli tlen kipia mosepanmakas.
D. Tla keh sen tlanawatilchiwalistli amo nochi kualli kahki wan amo kiselia weyi
tlanawatilchialoyan, kikuepaskeh kan walewa wan kiyekihtos kan amo kualli kahki. Inin
tlanawatilyehyekolli tla kiyeknemiliskeh wan tla nochtin tlen olochitokeh kihtoskeh kualli kahki wan
panowa, oksepa kimaktiliskeh tlen amo okiselihka kan weyi tlanawatilchihkan, wan onpa kiselis
wan kiyekmawisoskeh wan tla miekeh kihtoskeh kualli kahki kipanoltiliskeh tlen weyi
tlanawatilteixpantihkan kichiwas kemin moihtowa itech tlahkuilolxelolli A; Tla keh inon amo kualli
kahki wan amo kiseliskeh inin tlananawatilli ayik welitiskeh kiteixpantiskeh san niman ihkuak
moolochoskeh.
E. Itech weyi tlanawatiltlachiahkan tla keh sen tlanawatilchiwalistli amo nochi kiseliah san
ahachi, noso okiyektlalihkeh noso okiahxitilihkeh, oksepa motlahtolmakas kanin walewa inin
tlanawatilyehyekolistli kiyeknemiliskeh san kan amo ihtok kahki, noso kan okipatilihkeh noso
okiahxitilihkeh wan amo welitis motlanawatilpapatilis kemin sepanian okipanoltihkeh. Sen
tlanawatilahxitilistli noso tlanawatilyektlalilistli tlen tlanawatiltlachiahkan okichih, kiselias noso
kipanoltilis miekeh tlen olochitokeh itech tlanawatilchihkan kanin walewah inin Tlanawatiltin,
kimaktiliskeh weyi tlanawatilteixpantikan nochi inin tlanawatiltekitl kemin mochiwas kemin
tlanawatilxelolli kineskayotia A. Welika tlanawatilyektlalilis noso yetos tlanawatilaxitilistli tlen
81
okichih tlen weyi tlanawatiltlachiahkan amo kinseliliah tlen miakeh onpa powih noso amo
okinpakti tlen weyi tlanawatilchiwahkan kanin walewa inin Tlanawatilli, oksepa kikuepaskeh
kemin ma kiyekittakan wan ma kinemilikan kemin ohpa ma kinemilikan wan ihkuak miakeh amo
kipanoltiskeh tlanawatilixpehpenalistli tlen ahxitilistli noso yektlalilistli, tlen kualli kahki wan
panowah itech sehsen tlanawatilchihkan, inin tlanawatilchiwalistli panos imak weyi
tlanawatilteixpantihkan kemin ma mochiwa tlanawatilxelolli tlen onpa kineskayotia A. tla keh weyi
tlanawatiltlachihkan kinmahkanekis, wan tlen onpa olochitokeh tlen okachi miakeh
kitlahtolpehpenaskeh, tlen tlanawatilpehpenalistli noso tlanawatilyektlalilistli, nochi
tlanawatilchiwalistli ayakmo welitis moteixpantis tlen oksepa kipewiltiskeh okse yankuik olocholli
noso tlen insepanian wehweyi tlanawatilchihkan moyektlapowiskeh tlen onpa tekitih wan tlen
ihkuak inon tonalli olochitokeh kihtoskeh ma moteixpanti itech Tlalnantli inin yankuik Tlanawatilli
noso yakachi itlanawatiltzitzin tlen kualli kateh wan okseki tlen poliwih moyektlaliskeh satepan
kinyeknemiliskeh wan kinixpehpenaskeh ika miak kualneskayotl.
F. Kemin Tlanawatilli iahsikamatilis, inewian tlanawatilyektlalilis noso tlanawatilkixtilis,
moyeknemiliskeh wan mochiwas inin yektlalilistli, noihki monehnekis kemin achtopan
neskayititokeh
G. Nochi tlanawatilchiwalistli tlen amo kiseliah kanin weyi tlanawatiloyan omochih, ayik welitis
moteixpantis inon Tlanawatilli itech tlakaolocholli tlen sen xiwtika mochiwa.
H. Tlanawatilpewalistli welitis mopewaltiskeh weyi tlanawatilchiwaloyah noso weyi
tlanawatilyehyekohkan, san seki tlanawatiltin tlen kipiah motlahtolmakaskeh noso
moyeknemiliskeh onpa weyi tlanawatilchiwaloyan kemin tomintetlanetiskeh, tomintlaxtlawaskeh,
tominololoskeh wan yaotlakaolochoskeh.
I. Nochi tlen tlanawatilpewalistli monehnekis motlahtolmakaskeh wan moyeknemiliskeh
kanin motemaktilia onpa weyi tlanawatilchiwaloyan noso weyi tlanawatilyehyekolkan, tla opanok
se metztikan tlakaolocholli tlen tlanawatilihtowa amo monekis ma moyeknemili Tlanawatilli, wan
82
tla ihkon moteixpantis tlanawatilyehyekolli welika moteixpantis wan motlahtolmakas itech okse
weyi tlanawatilchihkan kanin powi.
J. Tlen weyi tlanawatilteixpantihkan tlen powi Weyi tlalnantli México amo welitis kiyekilwis
kenik moyekkawaskeh noso motlahtolmakaskeh itech Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah
noso weyi tlanawatilyehyekolkah, ihkuak kichiwas sen tlanawatianpehpenalli noso
tlayekankitlakaolocholli noihki itech weyi tlanawatilchiwaloyan ihkuak kitelwis tlen wehweyi
tlanawatihkeh noso tlakewalixtlamatihkeh kemin melahka tlalnantlahtlakolehkeh.
Noihki amo weltis tlanawatilchiwas noso tlanawatilteixpantis kemin tlahtolnonotzalistli mochiwas
ika mahkayopan kemin kitemaktis Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa.
TLAHKUILOLXELOLLI III
WEYI TLAKAOLOCHOLLI TLEN TLANAWATILCHIHKAN ITEKIYO
Tlanawatiltzintli (Art. 73).- Tlanawatilchiwahkan yetos itekiyo:
I. Kinpia kinselis Tlalnanxehxeloltin tlen yankuikeh;
II. (Okipopolohkeh);
III. Tlalia monehneki moyehtlalis yankuikeh tlalnankotonaltin kanin motlalnamiktokeh tlen
kateh ikinon monehnekis:
1o. Tlakeh monehneki sen yankuik tlalnankotonalli, moneki ma kinpia kanah kaxtolli xikipilli
altepetlakameh.
2o. Moneki moteixpantis tlanawatilchihkan yineli welitis powis yankuik tlalnanxehxelolli.
3o. Ma motenkakikan tlanawatilchihkan tlen powi tlalnankotonaltin tlalia intlal kinkuiliskeh, tlen
kualli noso amo weltis moyektlalis sen yankuik tlalnankotonalli, kipia tlen kitennextiskeh itekiyo
yitlamian chikuasen metztli, wan kiwalpewitis ihkuak kiselis tlanawatilistli.
83
4o. Noihki ma motenkaki tlen Weyi tlanawatiani tlen kitokayotiah Ejecutivo tlen powi
Federación, ipan chikome tonalli kitemaktilis tlahtoltlahkuilolli tlen itech kawitl kitlahtlaniliah.
5o. Tlanawatilchiwaneh wan tlanawatilyehyekowaneh motlahtoltiskeh wan kipanowia tlahko
tlen motlahtolkakiskeh, mottas tlalia kiyankuiktiliskeh okse tlalnankotonalli.
6o. Tlen tlanawatis tlanawatilchiwaloyan kiyekittaskeh tlanawatilchiwaloyantin legislaturas tlen
kateh tlalnankotonaltin ma kichikawilikan, tlen inin amanepantli kipias wan tlanankotonaltin ma
kiyekihtokan kemin kinehnekis motlalnaxehxelos.
7o. Tlalia sen tlanawatilixmachiloyan legislatura tlen kahki tlalnankotonalli amo okiseli noso
amo kitenchikawilih tlalamatlahtlanilistli tlen moixkoyantisneki oksekih tlanawatilixmachiloyantin
moneki oksekintin tlanawatilchiwahkan tlen powi tlalnankotonaltin ma kiselikan wan ma
motlahtolchikawakan kipanowia tlahko tlen onpa tlapehpena.
IV. (Okipopolohkeh);
V. Kihtos kenemin mopatlas ichanteh Weyi tlanawatihkapantin tlen kitokayotiah Supremos
Poderes tlen powi Federación.
VI. (Okipopolohkeh);
VII. Taxtlawilli tlen motlahtlanis wan ihkon mochikawilis tominxelolli;
VIII. Kikawiliskeh Weyi tepantlahtowani tlen tiktokayotiah ika pinotlahtolli Ejecutivo welitis
tominyekxehxelos tlen tlalnantominyotl kitetlanetiah. Kemin moyekchiwas wan moyekittas
tlatitlanis ma motlaxtlawa tlen motewikilia. Amo kualtis monehnekis tomintewikilistli yon
tominnechikolli tlen iachka altepetomin, noihki amo san moixkoyantis moxehxelos tlen kipia
kimaktiliskeh kanin motekimaka wan tominchiwah, noihki kinmaktilia tlalnaxehxelolli kanin
motominyehyktlalia, tlen monehneki imahkayopan tlalia itla otlamochih wan Weyi tlanawatiani
tlanawatis kemin monehnekiks tomin kemin kihtowa ipan tlanawatiltzintli 29. Noihki sehsen xiwitl
kiteixpantis tlanawatilli kanin kihtos motomintlanewis tlalnantlik wan machiohtos itech tlanawatilli
kanin kihtowa kemin mololos tomin itech ley de ingresos, innawak tlanawatilchiwaloyan tlen
kitewikilia tlayekan tlen altepetl kitokayotiah Distrito Federal, kitenextilis tlen okichiwili nochi tomin
wan noihki kinmilis nochi tlakaolocholli tlen tlayekantokeh ialtepeyohkan. Weyi tlahtowani
kiteixpantis kenin omonehneki nochin tomin wan tlayakanki tlen kahki Distrito Federal noihki
moteixpantis wan kihtos kenin okinehneki tomin.
84
IX. Tlalia amo kualli mochiwa tlen tlanemakalistli intech tlalnankotontli, amo kitekawilis inin
tlatlamantli wan tlanawatis kualli ma motlanemakakah san tlen yehwan kinekiskeh.
X. Kichiwaskeh tlanawatiltin wan tlanawatiskeh itech tlalnantli nochi tlen itech powi:
chapopoayotl tlen kinotzah hidrocarburos, petlaktin tlen kinotzah mineria, pahyotl tlen
kitokayotiah sustancias químicas, tlatoponaltin, awiltoponalli, ixkopinalmowisolli tlen kitokayotiah
industria cinematográfica, namakalistli, awiltomin, awiltemakatilistli, wan tominxehxelolli, tliyotl,
wan kichiwaskeh tlen kihtowa itech tlanawatiltzintli 123.
XI. Kualtis tekimakaskeh wan tekikuiliskeh nochi tekitlanawatiltin tlen tlalnantli wan
kineskayotitokeh wan kox okse noso sekinkixtiliskeh nochi tlen tominmakalis noso tlen kinmakah.
XII. Kualtis teyaokualankamakas, tlalia Weyi tlahtowani tlen kitokayotiah Ejecutivo kitemakas
itlahkuiloltekitl.
XIII. Tlanawatilchiwaskeh kenin kihtoskeh kox kualikah noso amo kualli weyi anechikoyan, wan
tlallan, wan noihki tlanawatilchiwaskeh kanin atlanyolsewilis wan tlalia yetos yaoyotl.
XIV. Kipewaltiskeh wan kichikawilisken nochi yaotlakanechikoltin tlen itech powi Tlalnanyotl:
yoatlakaolocholli, ayaotlakaolocholli, yaopatlanolocholli wan tlanawatilchiwaskeh kemin
motlanawatiskeh wan kemin tekitiskeh.
XV. Tlanawatiltemakaskeh kemin monawatiskeh, kinmahmakaskeh tlatoponiltin wan okse tlen
ika tekitiskeh, wan kitlawelkakitiskeh nochtin yaotlakaolocholli tlen kilia Guardia Nacional tlen
powi tlalnantli, kan motlamalwismakas altepetlakameh tlen itech powi, tokayotemakas kemin
yaotlayekanki tlen kitokayotiah jefes wan oficiales, wan nochi tlananxehxeloltin kinyeknextiliskeh
kemin motlanawatiskeh ika tlanawatilli tlen kitemaktiliah.
XVI. Tlanawatilchiwaskeh kanin kihtos kemin motlalnanyoahxiliskeh tetlalnantlakah, innemilis
kemin nikan tlalnantli powi, altepetlakayotl, tlalnanyolilistli, tetlalanaxkayotilis, altepetlakah tlen
wehka yayawih wan tlen altepetlakah nikan wawalehkoh wan nochi inyolikayotl tlen powi itech
tlalnantli.
1a. Tlakaolocholli tlen kiyekana tepahtikayotl noso Consejo de Salubridad General kinawatihtos
Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México, wan amikah welitis kinawatis okse tlanawatihkan
wan nochi itlanawatil ihkon mochiwas itech nochi tlalnantli México.
85
2a. Tlakeh motemakas sen mikakokolistli noso kokolistli tlen tetlalnan powih, moneki
mosepanmakasneki itech tlalnantli México, Tlanawatihkan kanin kahki tepatihkayotl tlen
kitokayotiah Secretaria de Salud, kipiah tlen tlanawatis kenihki kitzakuilis noso tepahtiskeh nochi
kokoliskayotl, satepan welitis kiyektilis Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli México.
3a. Tekiwah tlen kinnahnawatia tepahtianeh kihtos kemin mochiwas wan motetlakamatis innawak
tlanawatilxelolyotl tlen powi tlalnantli Méxiko.
4a. Tlanawatiltin tlen tlakaolocholli okinyektlali wan kisepanmakah kanin amo kitekawilia
tlawankayotl wan tlen pahmikinamakaneh noso tlakaixpoliwianeh wan noihki kokoliskayotl tlen
kitlalilia tlaltikpak tlen kitokayotiah contaminación ambiental, wan tlalia monehnekis satepan
kiyekittas Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwah Congreso de la Union.
XVII. Tlanawatilchiwaskeh wan ihkon moyeknawatis kenemin nentoskeh itech ohtin tlen powi
sentetl tlanantli, tlen kilia vias generales de comunicacion, noihki postas wan tlahtoltlatitlanilli
correos, wan tlanawatilmaktiliskeh kanin kihtos kenemin monehnekis amanalli tlen itech powi
tlalnantli;
XVIII. Kintlahtlaliskeh tominpatlaloyan, wan kihtoskeh kenemin moyeknawatis, wan
tlanawilchiwaskeh kemin motlalis ipatiyo tetlalnantomin, wan noihki moyehyekos ken yetos
sepantlatomachiwalli pesos y medidas.
XIX. Tlanawatilchiwaskeh kemin motlalnehnekis wan kenihki kimoaxkatiskeh tlalkawaltin wan
kanah kehkechi ipatiyoh;
XX. Tlanawatilchiwaskeh kemin tlakaolocholli tlen tetlalnan tepankisani Cuerpo Diplomático
wan tlakaolocholli tepankisani tetlalnan wan kiyolewa México noso Cuerpo Consular Mexicano
itech oksekintin tetlalnantin;
XXI. Tlanawatilchiwaskeh kemin nochi tlen mowihtiliskeh noso ixpektokisah itech
olocholtlalnakotonalli tlen kitokayotiah Federación wan kisepankihtoskeh kemin
ihyowilismakaskeh akin kahki itech olocholowihtilistli delincuencia organizada.
Tekiwahkameh welitis kiixmatiskeh nochi teowihkayotl tlen kichiwah altepetlakameh wan kilia del
fuero común, noihki teowihkayo tlen mosalowa ika teowihkayotl tlen kateh nochi tlalnantli noso
delitos federales;
86
Nochi tlen nikan moteixpantia itech inin tlanawatilli tlen powi tlalnatli México, tlanawatihkeh
kiixmatiskeh, wan kiyektlaliskeh nochi tlalnanteowihkayotl.
XXII. Welitiskeh kintlahpolwiskeh nochi owihkayotl tlen powi itech Tlalnan tlakaolocholli tlen
teowihkayoyektlaliani;
XXIII. Tlanawatilchiwaskeh kanin kitenpewaltiskeh wan sepantekitiskeh inawak Weyi
olocholtekiwahkan tlen kinotzah Federación, tlananyotl tlen kinotzah Distrito Federal,
tlalnakotonaltin wan altepetlanawatihkan, kan tepantlahpixkalistli; noihki kemin sepantekitl wan
tekiyolilis, tominmakilis, ixpehpehpenalis, ihtolis wan tlakaittalis tlen olocholtin tlen powi tlalnantli
tepantlahpixkalistli;
XXIV. Tlanawatilchiwalis tlen kisepanwikas itech tlalnakotonaltin tlen powi Weyi tlakapankistok
tlaistlakolistli wan kienik kitekiwikas, kitekitlahnanis wan kitekiyekittas itech tlanawatilchiwaloyan
wan tlalnantlakayotl.
XXV. Tekitlaliskeh, tekiwikaskeh wan kichikawiliskeh nochi temachtiloyan tlen powi itech
tlalnantli kemin altepemeh, altepinopan, tlen monehneki achtopan ixtlamachtilis tlen kinotzah
elementale,s tlen tlayekapan temachtilis, secundaria wan tekiixtlamachtilis; kenin tenextiliah
tlatzintokalis, tla ixyehyekchiwalli tlen noch tech yawalowa, wan temachtihkan tlen kinotzah
técnica, kan temachtihkatokalis wan minatitlantekitl, yehyektekichiwalli, tekiixmachtilis,
tlapixkawehkikan, amoxpialoyan, tlachialoyan wan oksekintin temachtihkan tlen kichikawiliah
tlalnannehtoltlakayotl wan tlanawatiskeh nochi olocholtin tlanawatiltemachtihkan; noiki
tlanawatilwikaskeh kemin nochi tlen moahsi tlen yiwehkika onka wan nochi omiyolkameh tlen
kinmahsih wan nochi teopankalmeh tlen yiwehkikah okinchihkeh, wan tlen itlahpialis kinehnekis
tlalnantli; wan nochi tlanawatilli tlen kichikawilis nochi tlalnantli, tlalnankotonaltin,
altepetlanawatihkan, kan tlanawatemachtihkan wan tetominmakalis itech altepetlakameh intech
powi, wan ma sepantekiti noso sepanwikas nochi tlalnantemachtihkan wan amatlakaitalis tlen
kinotzah Tìtulos tlen kitemaktiah powiskeh itech nochi tlalnantli.
XXVI. Kitekiwahsewiskeh tlen Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli Mexico wan
kitekiwayektlaliskeh itech Olocholli ixpehpenalistli wan kiyekixpehpenaskeh sen altepetlakatl tlen
ipatka Weyi tlahtoani tekitis, kanin welitis kitekiwahpatlas, kitekiwahkachikawilis,
87
tekiwahkatlakewalli noso tekiwahkamahkayotl kemin kineskayotia tlanawatiltzintli 84 wan 85 itech
inin tlanawatilli.
XXVII. Kiseliskeh itlahtol tlen Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli México ihkuak motzinkixtis
noso ayakmo tlayekapankistos ;
XXVIII. Tlanawatilpoliwilis;
XXIX. Tominololoskeh noso tomin nechikoskeh:
1o. Tlanamakalis tlen oksekan tetlalnan;
2o. Kiyekseliskeh wan kitlakixtiliskeh noso kitekipanoltiekeh nochi tlen techyawalohtok tlen
kitokayotiah ika pinotlahtolli recursos naturales kemin kineskayotia tlanawatiltzintli senpoalli wan
chikome itech itlahkuilolxeloli nahpa wan makuilpa;
3o. Kemin tetomintlanetihkan wan olocholtin tlen tetominpiah tlen kinnotzah seguros.
4o. Nochi tekichiwalis tlen altepetlakameh intech powi noso tekipanmiekilis ika melakayopan
itech tlalnantli,
5o. Kemin kachi powi itech:
a) Tlitlawilyotl tlen kinotzah energía eléctrica.
b) Chiwalis wan kowalistli tlen kuahkualli poktlachichinalli tlen kinotzah tabacos labrados;
c) Chapopoayotl tlen kinotzah gasolina wan oksekintin tlen ikka mochichchiwa;
d) Tlawiltzitzin tlen kinotzah cerillos noso fósforos;
e) Mexkalnektli wan tlen okseki tlen ika mochihchiwa tlawankayotl, wan (sic)
f) Kuawtlateteki tlen kinotzah explotación forestal, wan
g) Chiwalis wan tlawankamakalis tlen kinotzah cerveza.
Nochi tlalnanxehxeloltin tlen kipiah kichikawiliskeh nochi inin tomin nechikolis kemin
tlalnannawatilistli ihkon kineskayotis. Nochi tlanawatilchihkan tlen powi tlalnanxehxeloltin
kihtoskeh kanah kekechi kinmaktiliskeh tlalnanpilkotonaltin wan tlen ika motominmakas tlen
tlanawatil itlaxtlawil tlitlawilyotl tlen kinotzah energía eléctrica.
XXIX-B. Tlanawatilchiwaskeh ipampa ken ihtos wan monehnekis Pantli, Chimalli wan
Mexikakuikatl.
88
XXIX-C. Tlanawatilchiwaskeh kemin kitenextis tlakaolocholis kan powi weyi tlalnantli
tlanawatihkayotl, tlalnankotonaltin wan tlalnanpilkotonaltin, kemin welitiskeh kichiwaskeh noso
intech powi, kanin motlalixpehpenaskeh noso motlalchantlaliskeh wan ihkon motenchikawilis
Tlanawatiltzintli senpoalli wan chikome kemin kineskayotia itech eyipan itlahkuilolkotonal tlen
powi itech inin tlanawatilli.
XXIX-D. Tlanawatilchiwaskeh kenin tlalnantli México motekichiwas kemin tlayekapan kisas ika
tominyotl wan tlakayotl wan nonihki kemin motlahtolnextis kemin powi wan ik kanin chantih kemin
ixtlamatiskeh noso ma kintekipacho nochi tlalnantlakameh.
XXIX-E. Tlanawatilchiwaskeh kenin kikawichiwaskeh, kihtoskeh, kixpantiskeh, kisepantlaliskeh
patiotl wan mochiwas nochi tekiotl kanin motominmaka, kanin okachi tlaonka noso kanin okachi
tlatemaka wan san nimantzin tlen axkayotl wan altepetekipanolli, tlakatekipanolli, wan nochi tlen
tlalnantekichiwalli tlen monehneki.
XXIX-F. Tlanawatilchiwaskeh kenin motominmakas itech tlalnantli México tlen
tlalnatlanamakakeh tlen kinotzah inversión mexicana, kisepanwikaskeh nochi tlen tomintekitl tlen
witzeh tetlalnan, sepanmakalis tlen nochi yankuik tlachiwaloni tlen kinotzah tecnología tlen
mokawipatla, teitolis wan itlanawatilis nochi intlayehyekol tlaixmatianintin kemin monehneki
yekpankisas tlalnantli México.
XXIX-G. Tlanawatilchiwaskeh kemin Tlalnantlanawatihkayopan, tlanawatihkameh tlen powih
tlalnankotonaltin wan tekiwahkeh tlen tlalnanpilkotonaltin, tlen intech kahki intlayehyekol, kan
kimalwiskeh nochi tlen techyawalohtok wan kichiwaskeh ma kisepanmalwikan kuawyo wan
yolkameh tlen powi tlalnantli.
XXIX-H. Tlanawatilchiwaskeh kemin kinyolomachtiskeh Tlakaolocholli tlen teowihkayo
yektlalianintin tlen kualankayonesis tlen tominmaka, kanin kixkoyankamaka wan tlen
kitzinpantokah nochi kualankatlahtolli tlen onka itech weyi tekixelolkan wan ixkohkoyantika wan
kemin tetlahyowilismakas nochitin tlen amo ihtok tominyehxelowanih tlen tekiwahtlalnanixpantiah,
tlanawatiltekitl, tlanawatilchikawilis, tekiwahkawikas wan tominmakas kemin ika motlahtolyektlalis;
XXIX-I. Tlanawatilchiwaskeh kanin kichikawiliskeh tlalnantli, tlalnankotonaltin,
tlalnantlakohkotonalli tlen kinotzah Distrito Federal wan tlalnanpilkotonaltin, kemin tekipalewiskeh
kemin itlah panowa san ilewilis, wan
89
XXIX-J. Tlanawatilchiwaskeh kemin kichikawiliskeh tlen teixpantitos ika kuali iyehyekolis itech
ahawilyotl, kanin tlalnantli, tlalnankotonaltin, tlalnantlakokotonalli tlen kinotzah Distrito Federal
wan tlalnanpilkotonaltin; noihki oksekintin tlen kiteixpantihtokeh tlakaolocholtin tlen nochtin powi
wan tlen ihixkoyantika powih,
XXIX-K. Noihki tlanawatilchiwaskeh kemin sepanian intech powi tlalnantli, tlalnankotonaltin,
tlalnanpilkotonaltin wan tlalnantlakokotonalli tlen kinotzah Distrito Federal, noihki oksekintin tlen
kiteixpantihtokeh tlakaolocholtin tlen nochtintin powi wan tlen ihixkoyantikan powih, kemin
paxialolis itech altepemeh tlen tlakualtzin kah.
XXIX-L. Tlanawatilchiwaskeh tlen intech powi intlayehyekol weyi tlanawatihkan tlalnantli,
tlanawatihkah tlalnankotonaltin wan tlalnanpilkotonaltin nochi tlen tekitl powi itech michkitzkilis
noso tlen onka itech weyatl, noihki powi tlen kiteixpantihtokeh tlakaolocholtin tlen nochtintin powi
wan tlen ihixkoyantikan powih
XXIX-M. Tlanawatilchiwaskeh kemin monehnekis wan itlatzintokalis tlen tlalnantlahpixkeh.
XXIX-N. Tlanawatilchiwaskeh kemin monehnekis, mochihtos, tlanawatilistli wan itlamian tlen
tlakaolocholtin tlen mosepantominmakah itech inin tlanawatilli. Inin tlanawatilchiwaltin kipia tlen
mochihtos ika teixpantilis wan mochikawilis ika sepan tekiolocholli tlen powi tlalnantli México,
tlalnankotonaltin wan tlalnanpilkotonaltin, kemin noihki tlalnantlahkokotonalli tlen kinotzah Distrito
Federal, tlen intech powi.
XXX. Tlanawatilchiwaskeh tlen monehnekis kemin tlen achtopan ihkuilotokeh
motetlakamatiskeh wan oksekimeh tlen walewah itech inin tlanawatilli tlen powi Weyi tlanawatilli.
Tlanawatiltzitli 74. Weyi tlanawatilchiwaloyan tlen imaktipan kahki noso tlen itekio:
I. Kitemaktiliskeh tekiwahkayotl tlen kinotzah Bando Solemne wan ihkon kiteixpantiskeh
tlalnantli México ihkuak kiselia itekio tlen weyi tlahtoani ihkuak kimaktiliah weyi olochohkan tlen
tlakaixpehpenah tlen kinotzah Tribunal Electoral kan tlanawatilchihkan itech tlalnantli;
II. Tekiwikaskeh wan tekiwahkayehyekoskeh, ika ixkoyantika kan amo kipia tlen ipan
tlahtlaksaskeh itekio wan itekitlahtlanilis wan iteki tlalnan tlaistlakolis tlen tlayekapankahki wan
kemin tlanawatilli kinehneki;
III. (Okipopolohkeh)
90
IV. Kiyekseliskeh nochi tominxehxelolis tlen xihxiwkan mochiwa itech tlalnantli, tlen achtopan
moyeknemilis noso motlahtoltomachiwas, moyektlapowiskeh, wan tla monehnekis kiyektlaliskeh
nochi tekichiwalli tlen kititlani Weyi tlanawatilchiwalis tlen powi tlalnantli wan tla kiseliah nochi
inon tlahtlanilis, kipia kiowihtzintokalismakaskeh wan kualtis kitlahtolchikawiliskeh. Noihki
welitiskeh kitominxehxeloskeh tlen sehsen xiwtika motemaka itech inonkeh tekichiwaltin tlen
motomintemakah itech nochi tekichiwalmakalistli tlen kinotzah infraestructura kemin moihtowa
itech tlanawatilli; nochi tominmakalis tlen itech powi tlen kipia motekipowas itech oksekintin
tomintlahtlanilis kemin tomintlatemakalis.
Tlen tlanawatilchiwaloyan powi tlalnantli kipia kitemaktilis inawak tlanawatilchikan ipan chikueyi
tonalli metztli septiembre tlen yankuik tlanawatilli tlen ika tominnechikoskeh wan
tekichiwalyehyekolistli tlen ika welitiskeh tominolochoskeh wan inin kipia kiseliskeh tlahkuilowani
tlen tlatemaktia. Noihki kipia kiselis tlanawatilchihkan wan kipanoltis nochi tominnehnechikolis
tlen monehneki ika yehyekoltekitl itech tlalnantli ipan kaxtolli tonalli tlen metztli noviembre.
Ihkuak pewas itekio kemin kineskayotia tlanawatiltzintli 83, tlanawatilchiwaloyan kipia kitematiltis
nochi yankuiktlanawatilli tlen tominnehnechikos tlen ika motekichiwas, noihki tlen ika
tekichiwaskeh itech tlalnantli, wan inin kipia kitemaktiliskeh ipan kaxtolli tonalli metztli diciembre,
itech imaktipan tlanawatilchihkan.
Amo welitis oksekan motominonanaskeh, tla kichiwaskeh san tlen monehnekis welitiskeh, san
yen inon kipia tlahkuilowanih kiseliskeh noso kisepanihtoskeh iwan weyi tlanawatiani tlen
kixpantia México.
Tlahkuilolkotonalli makuilli.- (okipopolokeh)
Tlahkuilolkotonalli chikuasen.- (okipopolokeh)
Tlahkuilolkotonalli chikome.- (okipopolokeh)
Welitis mowewehkawitis ihkuak moteixpantia se yankuik tlanawatiltlaxtlawalyotl wan tlen satepan
tekitl motominxehxelos, kemin noihki tominnechikolli tlen intech powi tlalnantlakameh wan kemin
kisepanwika tetlanawatiloyan wan kichikawilis ihkuak moixkomakas itech weyi tlanawatilchihkan
91
noso tlanawatilyehyekohkan noso Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa wan kipia kiteixpantis
tlen ika motenchikawilis itekio tlahkuilowani tlen kateh itech tlanawatilchihkan;
V. Moteixkomakas tla keh noso amo welitis moteilwimakaskeh nochi tekiwahtlakewaltin
kemin ihkuak tlahtlaksah itech tlalnantlanawatilli itech itlanawatiltzin makuilpoalli wan mahtlaktli
wan se.
Kipia tlen kixmatiskeh nochi tlen amo kualli kichiwah tekiwatlakewaltin kemin mihtowa itech
tlanawatiltzintli 110 tlen powi itech inin tlanawatilli wan kipia tlen tekitiskeh kemin tlateilwilistli
intech nochtin tlen tlaixkomakalistli ihkuak inintin kiyektlaliskeh.
VI. Kipia kiyeknemiliskeh nochi altepetominyotl tlen yi se xiwtika opanok, tlen monehneki
kiyek ixtlamatomachiwalmakaskeh tlen tominmakalistli wan kitaskeh kox omosepanmakak
tlahtolli kemin monehneki itech tomintlahtlanilistli wan kittaskeh kox mochiwa tekiahsilistli.
Iyeknemilis altepetominyotl tlen kichiwas tlanawatilchihkan kemin monehneki tlalnankotonaltin
itlaistlakolis tlen tlayekapantika kahki. Tla ixtlamatomachiwalli tlen kichiwaskeh wan tla
kineskayotia chichikotomin tlen kipia ahsitos noso tlen tlatemakah noso amo moneskayotia kualli
wan amo kualli kitominnextiah tlen ika motomintiah noso tomintlamiah, motekimakas wan
motekinotzas kemin inin tlanawatilli monehneki. Tla kualli tekitomachiwalli tlen mochiwa itech se
tlalnankotonalli kiyekihtoskeh tlen kualtis moyektlalis kemin moihtowa itech inin tlanawatilli.
Altepetominyotl tlen motlaistlakomakah itech inin tekitl tlen kipia moteixpantis tlanawatilchihkan
kemin amo ma mowehkawiti ipan senpoalli wan mahtlaktli tonalli metztli abril tlen okse xiwtika,
wan welitos mowehkawitis kitixpantiskeh kemin kineskayotia tlanawatilxehxelolli IV itech itlamian
tlankuilolkotonalli tlen powi itech inin tlanawatilli; tlen tekiwekawitl amo welitis panos miek kawitl
san kanah senpoalli wan mahtlaktli tonalli, wan tla tlalnankotonalli tlen tlaistlakolistli tlayekapan
kahki itech tlalnantli wan noihki kipias inon kawitl kemin kiteixpantis itekichiwal tlen motemaka
itlatomachiwal altepetominyotl.
92
Tlanawatilchihkan kipia kiyektlamis inemilistekiw tlen altepetominyotl ipan senpoalli wan
mahtlaktli tonalli tlen okse xiwtika tlen moteixpantis tlen ipewalis wan inemilis tlen tekihkuilitok
wan itlamilis tekichiwalli tlen kitenextiliah tlalnankotonalli itekiw tlen tlayekapan itlaistlakoltekiw
itech tlalnantli powi kemin kineskayotiah tlanawatiltzintli 79 itech inin tlanawatilli, tlen amo
kualtitos nochi tekiyotl tlen motlahtalnis itech tlaittalistli, yekmelawalistli, wan nochi
tekichiwalpanoltilis tlen tlalnankotonalli kitlaistlakolitta mochihtias kemin monehneki itech inin
tlanawatiltzin.
Tlanawatilchihkan konixyehyekos tla tlalnankotonalli itlatekichiwal tlaistlakolis tlen tlayekankistos
tlen tlalnantli powi wan kualtis noihki kitlahtlanilis itekichiwal kenin yawi noso panotiw
itlaistlakolistekiw tlen tlayekapan kahki.
VII. (Okipopolokeh).
VIII. Wan oksekintin tlen kitenextiah inin tlanawatilli.
Tlanawatiltzitli (Art. 75). Weyi tlanawatilchiwaloyan ihkuak sepan tominonanaskeh tlen
monehnekis itech tlalnantli, amo weltis kitenkawas itech tlanawatilli kemin kineskayotia
tekitlaxtlawalli; kanah kilkawaskeh noso amo tetlaxtlawiskeh san moahsikamatis kemin
neskayotitok tlen achtopan tominxehxelolli noso kemin tlanawatilli kemin otlatekimakak.
Tlanawatiltzitli (Art. 76). Tlen intekio Weyi tlanawatilyehyekolkan:
I. Kipia kitekichiwalixpantiskeh itech Weyi tlakaolocholli tlanawatilchi tlen xiwxiwtika kichiwa
Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli México wan tlahkuilowani tlen kahki itech
tlanawatilchihkan wan kiyeknemiliskeh nochi tlayehyekolli tlen kahki tetlalnantin tlen itekiw
tlalnantlanawatilchihkan.
Wan noihki kipia kinseliskeh nochi sepantlahtolistli tlen yi kimahmatih okseki tetlalnantin wan
nochi tlakaolocholli tlalnanixpantilis tlen kihkuilowa, kemin noihki welitis kitlamilti, kiteilwia,
93
kiketzaltis, kiyektlalis, kitlahtlamis, kiyekkixtis nochi tlen iahkokuil, wan kitlahtolyektlalis tlen
iaxkantika;
II. Kintokayochikawiliskeh tlen kichiwa tlalnan melahkayehyekowani tlen kinotzah Procurador
General de la República, tlahtoani tlen tlen kinnotzah Ministros, ixmatianintin tlen kinotzah
agentes diplomáticos, tekiwaixpantiani tlen kinnotzah cónsules, tlakewaltomin nechikohkan,
yaotlayekankeh tlen tlalpannemih wan tlen ahkopannemih itech tlalnantli wan tlen tlanawatilli
moihtos;
III. Noihki welitiskeh kitenchikawiliskeh noso tlanawatiskeh kemin ma kisakan yaotlakameh
tlen powih tlalnantli México, kualtis panoskeh teyaotlakameh itech tlalnantli Mexico wan
welitiskeh mosewiskeh noso moketahsih itech tlalnantli weyiatl san sen metztikah.
IV. Kimaktiliskeh inawak Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnan México kemin welitis
kitekimakas yaotlakameh san nohnowian amo san kanin powi itech tlalnankotonaltin wan kihtos
san kanin motekichikawamakas noso mokualankamakas;
V. Teixpantiskeh ihkuak wehweyi tlanawatilchikan noso tlanawatilyehyekohkan noso nochtin
tla pohpoliwiskeh intech tlalnankotonaltin, wan ahsi tonalli monehnekis motenewas se tlahtoani
tlen tlalnankohkotonalli tlakpatekiwah, wan tenotzaskeh kenemin notekiwaixpehpenas kenemin
tlalnankotonalli itlanawatil, itokayotilis tlen tlahtoani mochiwas kemin tlanawatilyehyekowani wan
mochiwas eheyi kiteixpantis weyi tlahtoani tlalnantli México kenemih tlen okachi miekintin tlen
kixpehpenah tlen onpa olochitokeh wan ihyosewilis itech Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa,
kemin tlanawatilli moihtowa. Tlanawatiani tlen motokayotia ayik welitis motekiwahixpehpenas
wan kipia moyeknemilis kemin kiteixpantia itech tekiwahnotzaloni, inin tlanawatilli nochipa
mochihchiwas, san ihkuak se tlalnankotonalli amo kittaskeh inin tlahtolli;
VI. Tlahtolyektlaliskeh ihkuak olocholtin tlen tlatlamantli itlayehyekol tlen kiteixpantiah intech
sehsen tlalnankotonaltin tlen itekiwahkayopan noso itekiwahyehyekolkan kanin ompa
kixpanawiah noso miek tlatlamantli tlen panowa wan okitlahtolketzaltihkeh tlen itech tlanawatilli
ika se kualanka yaotewilistli.Tlanawatilyehyekohkan kipiah kinyolosewiah kemin moihtowa itech
Weyi Tlanawatilli tlen tlalnantli wan tlalnankotonalli iaxka.
Tlanawatilli kichikawilis inin tlahtolli tlen achtopan kahki.
94
VII. Moyektlalis se tlakaolocholli tlen tlahtlakoltlaxtlawalismakas wan welitis mixmatis ika
tekiwah owihtzintokalistli tlen amo ihtok kichiwa noso kitlahtoltlatia nochi tekiwahtlakewaltin wan
noihki tlen motlahtolkuekuepah wan kemin tlahtlaksah nochi iaxkatika tlen intech powi wan tlen
motemaka kemin kineskayotia inin tlanawatilli itech itlanawatiltzin makuilpoalli wan mahtlaktli.
VIII. Kintokayotiskeh tlanawatilmelahkanyotiani tlen kintokayotiah Ministros de Suprema Corte
de Justicia de la Nación, kanin Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli México kiyekihtos noso
kiselis eheyikpan noso amo kiselis nochi tlen mosewilis monehneki noso motekiwahkixtiskeh;
IX. Welistiskeh kitokayotiskeh wan kipatlaskeh tlen tekiwah kiteixpantihtok tlahko
tlalnankotonalli tlen kitokayotiah Distrito Federal kemin neskayotitok itech inin tlanawatilli;
X. Tlanawatiskeh ihkuak se tlanawatilli okiselihkeh kemin okachi miekintin tlen ohkan xelolis
ma kipia kanah eyipan ahachi tlanawatilchihkeh tlen ompa kateh, wan tlen mosepanyolkawaskeh
nochi tlen kittasneki ika itlalnamikoyan tlen powi tlalnankotonaltin;
XI. Ika itlamilis moyektlalis nochi kualankayotl tlen itlalixnamikilis tlen iaxka tlalnankotonaltin
kemin ihkon kihtlaniskeh ihkon mochiwas, ihkuak kiseliskeh tlanawatilli wan tlen okachi miektin
kixpehpenaskeh tlen ihkuak inon tonalli onpa kateh tlanawatilchihken;
XII. Wan oksekintin tlen intech powi tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 77). Sehsen tlanawatiloyan tlen kinnotzah cámaras, welitis ipan se tlahtos:
I. Tlanawatilchiwaskeh kemin kiyektlaliskeh nochi tominkayotl kanin motlanawatiah ihtik
itlalnan;
II. Mosepantlahtoskeh tlanawatilchihkan wan tlanawatilyehyekohkan inwan tlen kateh itech
Weyi tlanawatilchihkan wan intekiw tlen intech powi;
III. Kintekimakaskeh intlakewalixmatihkan wan kinchiwaskeh intlanawatil tlen intech powi.
IV. Kichiwaskeh nochi tekitlanotzalli tlen kiteixpantiskeh ipan sempoalli wan mahtlaktli tonalli
ihkuak pewas kemin monehnekis se tlakewalli, kemin moixpehpenas tekiwahkayotl tlen
mochiwas satepan nawpoalli wan mahtlaktli tonalli wan ihkon motekimakas kemin ihkon
monehneki itech tlanawatiltzintli expoalli wan eyi tlen powi itech inin tlanawatilli, kemin
monehnekis se tlanawatilchiwani noso tlanawatilyehyekowani itech tlalnantlanawatilchiwaloyan
95
monehnekis ma kichikawilikan tlen okachi miekintin, tla ika motekikawa wan welitis okse san
niman kalakis tlen kipia ma pano itech xiwtika itlamian tlen itekio tlanawatilyehyekowaneh.
TLAHKUILOLXEHXELOLLI IV
Tlanawatiltzintli. (Art. 78). Ihkuak mosewia Weyi tlakaolocholli; kanin tlanawatilchiwah,
molochohtokeh sempoalli wan kaxtolli tlanawatihkeh, kanin kaxtolli wan nawi yetoskeh
tlanawatilchihkeh wan kaxtolli wan eyi yetoskeh tlanawatilchiwaneh akimeh kinpehpenaskeh
achtopan tlamitih nechikolistin ompa tlanawatilchiwaloyan kanin yehwan powih.
Tlakaolocholli tlen nochipan tekitlahtowah, noihki kualtis okseki tekichiwas tlen Weyi tlanawatilli
kitenewa:
I. Kihtohtok itech tlanawatiltzintli (Art. 76), kanin nawi tlahkuilolxehxelolli, kikawilis ma kipia
wehweyi tlahpixkeh.
II. Kiselis itenewilis Weyi tlanawatiani.
III. Ihkuak mosewis Weyi Tlakaolocholli, kiyektlalis nochi tlahtolli tlen itech powi, kiselis tlen
kuah tlayehyekolli tlen kintitlanilis tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah wan ihkon kinxehxeloskeh.
IV. Motlahtlapowiskeh wan tlamo kitenkakiskeh kenemin tenotzas Weyi tlanawatiani
tlanawatilchiwaloyan wan tlamo san se tlanawatilchiwaloyan monechikos, monekis kipanowihtos
tlahkotian altepetlakameh motlahtoltiskeh. Inon tenotzalistli kihtohtos tlekan monechikoskeh.
V. Kinkakiliskeh intlahtol wehweyi tlanawatihkeh ihkon kinotzaskeh noso amo melahka
yehyekoltemakani.
VI. Kikawiliskeh ma mosewi sempoalli wan mahtlaktli tonalli weyi tlanawatihkeh wan
kinotzaskeh okse ipatka ma mokawa.
VII. Weyi tlanawatihkeh welitis konihtoskeh akimeh yetoskeh tekiwahkeh tlen kinnotzah
Ministros, Agentes Diplomáticos, Cónsules Generales, Empleados Generales de Hacienda,
96
Coroneles wan okseki wehweyi yawtekiwahkeh, tlen kateh itech yawtlakaolocholli tlen kiliah
Armada wan Fuerza Aérea tlen powi itech tlalnantli, tlen ihkon kihtohtok tlanawatilli.
VIII. Kixmatiskeh wan kihtoskeh kox kinkawiliskeh ma mosewikah akimeh ihkon kinekiskeh.
TLAHKUILOLXEHXELOLI V
Tlanawatiltzintli (Art. 79). Tlaistlakolistli tlen weyi tlanawatilkan, ixkoyan monahnawatis wan
tetlahtlanis wan kihtos kenemin yetos itlakaolochol, wan kenemin yetos itekiyo kemin kihtohtok
tlanawatilli.
Tekitlaistlakolistli imelahkayotl melawalistli, tlen satepan, sexihtikan, mochiwas san ika se tlahtoli,
amikah ma mopalewi wan nochtin ma kineltokakah.
Inin weyi tlaistlakolistli yetos itekiyo:
I. Satepan tlaistlakos tomin tlen kiselia wan tlen kitemaka wan kimatis kenemin kinehnekis
Weyi sentilistlanawatilkan tlen kinotzah Poderes de la Unión noihki monehnekis kox tekitl
mochiwa ihkuak kitenewas.
Noihki tlaistlakos tominpixkaitl tlen powi weyi olocholkan tlen kinotza recursos federales wan tlen
inaxka Tlalnankotonaltin wan okseki altepemeh tlen kintokayotiah Municipios, Distrito Federal
wan okseki tlakaolocholli tlen itlayehyekol kanin itlalkotonaltin wan amo monehnekis iteki weyi
olochohkan, noihki tlaistlakos tomin pixkaitl tlen powi weyi olocholkan tlen kinehnekis oksekimeh
altepemeh, tlakameh noso ikah tlen san tokayotlanetiani, akin tlapalewia wan okseki tlen amo
tlapalewia wan tomin tlen oksekimeh kintlatilihtok tlen tlanawatihkayotl, tlanawatilli, tomin
pixkayotl wan oksekih tlakameh wan akimeh san tokayohtlanetiani, yehwan tekichiwaskeh kemeh
tlanawatihtokeh oksekih tlanawatiltin wan amokitekakiskeh oksekimeh tlanawatianih wan
oksekimeh tlen intech powi tlen tominpixki.
97
Tlalnankotonaltin tlen okintlaistlakohkeh kemeh achtoh kihtohtok kimachiotihtiaskeh nochi tomin
tlen kipixtok wan tlen kiyehyekowa kinnehnekis wehweyi olocholkan, kinxehxeliliskeh kemen
kihtohtok tlanawatilli.
Tepantlaksalistli tlayehyekol pewalistli xiwitikah, tlalnankotonali tlaistlakolistli welitis kitlahtlanis
wan kitlaistlakos tekitl tlen kihtohtok itech amameh tlen achtoh omochih, tlen tomin tlatilli tlen
nochtin totech powi, amo welitis se kiyehyekos, nochi tlen se kichiwas, oksepan welitis se
kipewitis tekitl ika tomin tlen totech powi wan se kinehnekis kanin kiitlahtlania, ihkuak tekitl
oksepan monehnekis se kimatis tlen kitlahtlania, ihkuak tekitl noso tomin tlen ik se tekipanos se
kimatis kenemin monehnekis wan tla mochiwas tekitl tlen kinawatia tlanawatihkayotl.
Tlaistlakolistli kihtos kox kualli mochihtok tekitl wan kenemin tomin pixkaitl tlen powi weyi
olocholkan monehnektok.
Noihki amo tepantlaksaskeh tlen achtopan ewa tlalia kualli mochihtok tekitl tlen monawatihtok
itech tlanawatilli, tlen kiselia itech teilwilistli, welitis monehnekis ikah tlaistlakolistli ihkuak
tekipanohtos xixiwtikah tlen panotos, tlen kiteitiliskeh wan monehnekis monextis. Tlalia tlen
monehnequis amo kikakitiskeh wan ihkonin kihtohtok tlanawatilli, welika motlaxtlawas. Weyi
Tlaistlakolistli kipia tlen kitemakas se nahnawatilistli ixpan Wehweyi Tlanawatilchihkeh, wan tlamo
kinteixpantiskeh ixpan weyi tekiwah;
II. Monehnekis kitemakaskeh se ihkuiloltekichiwalli kanin ma monexti tomintlatili tlen nochtin
intech powi ixpan wehweyi tlanawatilchiwaneh amo ma ahsi se xiwitl ipan sempoali tonanalli tlen
mestli febrero, wan kipias tlen yehwuan kiyehyekoskeh kox yompa noso amo wan ihkon nochtin
kimatiskeh. Itech inonkeh ihkuiloltekichiwaltin monextiskeh nochtin istlakolistin wan tlen omokihto
ihkoni ma mochiwa, wan nihki kanin monextia tlaistlakolistli tlen tomintlatili tlen totechpowi tlen
omochih ixpan wehweyi tlaistlakowaneh kemeh achtopan kihtohtok wan tlalia omochih tekitl, tlen
wehweyi tekitlamachiotiltin tlen kinnotzah programas federales, noihki kipias se ihkuilolistli kanin
kihtoskeh wehweyi tlaistlakowaneh kox kualli omochih tekitl wan ma kihtokah tleka ihkon omochih
wan tlamo, mopalewis itech wehweyi tlaistlakowaneh
98
Achtoh monextis tekichiwalisixpantilistli ixpan wewetkeh tlaistlakowaneh tlen yehwan inaxka
okitemolihkeh, ihkon kualtis kinextiskeh wan kihtoskeh tleka ihkon omochih inon tekitl, wehweyi
tlaistlakowaneh kihtoskeh tlalia kualli omochih wan ihkon kualtis mochiwas tlen satepan
tekichiwalisixpantilistli tlen monextia altepetomin.
Weyi tlanawatilli tlen powi itech weyi tlaistlakolistli Weyi tekiwahkan tlen kintokayotiah federación
amo ma pano mahtlaktli tonalli kintitlanilis tlalnankotonalli tekichiwalixpantilistli, ipan sempoalli
wan mahtlaktli tonaltekipanohkayan momatis ihkuak kitemaktiskeh tekinextilistli wan ihkon
kihtoskeh tlenon kiyektlaliskeh, wan tlamo kichiwaskeh, kiseliskeh se tenotzalli wan
kintlaxtlawaltiskeh tlen kihtohtok itech tlanawatilli. Tlen achtoh omomachiotih, amo ihkon
mochiwas kemin mihtowa itech tekimakalistli, nochi inon mochiwas kemin mihtowa itech
tlanawatilli.
Kinextis ipan chikuase powalli tonaltekipanohkayan wan mopalewis itech tlayehyekolli tlen
okitenehkeh olocholtlalnankotonalli tlaistlakoltlanawatilli, wan tlamo kichiwaskeh, momatis nochi
tlen omochih wan yikahki.
Tlalia nochi tekitl omochih, olocholtlalnankotonaltin tlen omotlaistlakohkeh tlayehyekoskeh ixpan
oksekimeh wehweyi olocholtlalnankotonaltin tlen tekitl omochih wan tlamo ma kihtokah tlalia
amihtok.
Weyi olocholtekiwahkan tlen tlaistlakowatlanawatilli kitemaktis yehwan wehweyi
tlanawatilchiwaloyan, ipan se tonally tlen mestli mayo wan noviembre ihkuak tlamitin xiwitl se
tekichiwalixpantilistli kanin monextis kenemin kateh nochi tlen omoteneh wan tlen omonawati wan
tlen omochih.
Monextis tekichiwalixpantilistli ihkuak Weyi olocholtekiwahkan tlen tlaistlakowatlanawatilli amo
kinextis tekitl tlen okichihkeh wan tlen kiyekkitta tlen achtopan kihtohtok, itech tlanawatilli moihtos
tlen kitoktiskeh akimeh amokiwelkakiskeh;
99
III. Kintlahtlakolmamaltiskeh akimeh amo kiyekanaskeh tekitl ikan tomin tlen kololowa,
kinehneki wan kitlatihtokeh, tlen iaxka tomin pixkaitl tlen weyi olocholkan kinotzah Recursos
Federales wan kalihtik tlachiatiwi kox kinextihtokeh amochmeh amameh wan tlen ikah
yektemowa, nochi inon tekitl mochiwas kemin kihtohtoh itech tlanawatiltin wan kemeh monawatia
ihkuak kalistlakoskeh, wan
IV. Kihtoskeh tlenon amihtok omochih wan ihkon amo ipantlaksaskeh tominpixkaloyan tlen
kinotzah Hacienda Federal wan kiteistlakawiskeh akimeh amo tekichiwa wan nihki kiteixpantiskeh
ixpan tekiwahkayotl tlalia miak amo omochih, mosemanaltis tlachiwalli tla ikah amihtok okichih
wan mopalewis itech nawi tlanawatiltzintli tlen powi itech inin Weyi tlanawatilli wan monextis
tlahtlakolihyowilli kemin monextia itech Weyi tlanawatilli.
Tlahtlakolihyowilistin wan okseki tlamantli tlen omochih tlen powi itech weyi tlalnankotonalli welitis
amo kineltokas tlaistlakolistin wan tekiwahtlakewaltin tlalia kinteilwiliskeh ixpan wehweyi
teixpantilistin tlamo ixpan teowihkayektlaliani tlen powi itech tlahkuilolxeloli powalli expoalli wan
mahtlaktli wan eyi itech okse tlahkuilolxelolli sempoalli wan chiknawi, tlen kahki itech inin
tlanawatilli kemeh kihtohtok itech tlanawatilli.
Weyi tlanawatilchiwaloyan kitenewas se tlanawatiltlayekanka tlen tlanawatihtos itech tlaitlakolistli
wan kipehpenaskeh kanah keski tlen molochohtokeh. Tlanawatilli kihtos kenemin kipehpenaskeh
akin tlanawatihtos ipan chikueyi xiwuitl wan san semi oksepa kipehpenaskeh. Wan kipatlaskeh
tlalia itlah amo okichih kemin ihkuilihtok itech tlanawatilli, wan kipehpenaskeh oksemi akimeh
achtoh okipehpenkeh, wan tlamo mochiwas kemin kihtohtoh itech nawilpan tlanawatiltzintli tlen
powi itech inin tlanawatilli.
Tlalia ikah kinekis tlanawatihtos itech weyi tlaistlakolistli amo monekis san tekipanohtos wan tlen
monawatihtok itech tlanawatiltzitzinteh se, ome, nawi, makuilli wan chikuaseh tlen kihtohtok itech
tlanawatilli napoalli wan mahtlaktli wan makuilli tlen powi itech tlanawatilli wan oksekimeh tlen
machiohtokeh. Ihkuak tlanawatihtos amo kualtis yetos itech se tlakaolocholli tlen sentetl
itlayehyekol wan amo okse tekitl kualtis kichiwas, tla ikah kipalewis noso tlakuikas, tlamachtis,
yektemos amitlah tomin kitlanis.
100
Wehweyi nechikolistin wan Tlalnankotonaltin wan oksekimeh tlaistlakolistin, kipalewiskehweyi
tlaistlakolistli ihkuak kichihtos iteki wan tlamo ihkoni mochiwas welitis kemeh monawatia kahsis
tetlaxtlawiltilistli kemeh nawatia tlanawatilli.Noihki tekiwahtlakewaltin akimeh powi itech
olocholtlalnankotonaltin wan Tlalnankotonaltin, tlakameh wan tlen san iyehyekol wan tlen totech
powi wan tlen san sekimeh powi,tlanawatilli noso ikah owihtiltlayekan, akimeh kiselia tominpixkaitl
tlen totech powi, kitemaktiskeh tekichiwalixpantilistli wan amameh tlen kitlahtlanis wehweyi
nechikolistin, kemeh ihkoni omoihto itech nawatiltin wan amo kineltokaskeh tlen oksekimeh
tekiwahkeh tlayehyekoskeh wan tlen intech powi akimeh kinehnekih tomin. Wan tlamo
kitemaktiskeh tekichiwalistli akimeh itekih kitetlaxtlawaltiskeh kemeh machiohtok itech nawatilli.
Yen Weyi Tlanawatihkayotl tlen kinotza Poder Ejecutivo Federal tlahtos kenemin tetlaxtlawaskeh
tlalia ikah itlah okitoktihkeh wan nihki yeh kech tomin kitlaxtlawaskeh kemen machiohtok itech
inin nawi tlanawatiltzintli.
Eyipan Tlahkuilolxeloli.
DelPode r Ejecutivo
Tlanawatiltzintli (Art. 80). San yeh Weyi Tepantlahto tekichiwas akin motokayotis Weyi
Tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México.
Tlanawatiltzintli (Art. 81). Ihkuak mopehpenas Weyi Tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México,
mochiwas kemeh ihkuilohtok itech amapehpentlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 82). Moneki akin yetos Weyi Tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México:
I. Nikan ma nesi wan ma yeto Mexihkotlakatl wan ma yeto inemilis tlen iaxkayotl wan se itah
ma yeto Mexihkotlatl.
II. Ihkuak kipehpenaskeh ahsitok ma kipia sempoalli wan kaxtolli xiwitl.
III. Achtopan kipehpenaskeh moneki ma chanchihto se iwuitl nikan Mexico, wan tlalia
semoalli tonalli oksekan tlalnantli onemito amo kihtosneki amo mopehpenas.
101
IV. Amo ma yeto Teopixki.
V. Ihkuak kipehpenaskeh Makipia chikuasen mestli kikawas yawtlakewalli tlalia ompa tekiti.
VI. Ihkuak kipehpenaskeh ma kipia chikuasen mestli amo yeto tlakewalpalewiani itech weyi
tlahtowankayotl, Weyi melahyehyekowani, tekiwahkayotl itech se tlalnankotonalli nion tekiwah
tlen tlanawatihtok tlalnanyolotl tlen kinotza Distrito Federal.
VII. Itech tlanawatiltzintli 83 kihtohtok amitlah kualtis kichiwas tlalia ayamo kipia chikuasen
xiwitl okikah tlanawatilistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 83). Kipewitis iteki Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México ipan se
tonally itech mestli diciembre wan wehkawas chikuasen xiwuitl. Wan ikah akin okatka Weyi
tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México noso akin san okaxitih inon tekitl amo oksepan kualtis
yetos.
Tlanawatiltzintli (Art. 84). Tlalia okipehpenkeh Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México
wan ipan ome xiwitl amo kipewites iteki wan Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa molochoskeh
panowa tlahko akimeh tlanawatilchiwah, wan welitis kixtakahpehpenaskeh ikah okse ma yeto
Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México, wan amo ma tlami mahtlaktli tonalli kixitiniskeh
amatenotzalli tlen kiliah convocatoria wan ihkon nochtin okse Weyi tlahtowani tlen powi itech
tlalnantli México kipehpenaskeh ma kitlami iteki tlen okse okipehpenkeh wan kiyehyekoskeh
ihkuak kititlaniskeh amatenotzalli wan ihkuak mopehpenas amo ma pano mahtlaktli wan nawi
mestli noso kaxtolli wan eyi.
Tlalia Weyi tlakaolocholli tlanawatilchih amo molochohtokeh yen okse tlakaolocholli tlen nochipah
tekitlahtowa tlen kiliah comision permanente kitenewaskeh Weyi tlahtowani tlen powi itech
tlalnantli México akin mochias ma molochokah weyi tlakaolocholli tlanawatilchih wan yeh kitlalis
Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México wan satepan kititlanis amatenotzalli kanin
kihtohtos kemanian wan kenemin kipehpenaskeh Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México
, ihkon kemin machiohtok tlen achtopan tlanawatiltzintli.
102
Ihkuak poliwiti Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli México ma pano sempoalli wan mahtlaktli
tonalli wan Weyi tlakaolocholli tlalia amo monechikohtok yen Tlakaolocholli tlen nochipa
tekitlahtowa kinnotzas ma monechikokah wan kinotzaskeh akin mokawas Weyi tlahtowani.
Wan tlalia ayakmo mokopas akin okipehpenkeh ma yeto Weyi tlahtowani, nochi mochiwas kemin
kihtohtok tlen achtoh tlanawatiltzintli.
Tlanawatiltzintli (Art. 86). Akin yetos Weyi tlahtowani tlen powi itechtlalnantli México kualtis
kikawas inon tekitl tlalia itlah owitlahtolli amo kualti kiyektlalia wan kiteixpantiskeh inawak Weyi
tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa wan yeh kiixpantiskeh amatl kanin kiihtohtos kikawas inon tekitl.
Tlanawatiltzintli (Art. 87). Weyi tlahtowani tlen powi itechtlalnantli México, ihkuak kiselis itekih,
kitempowas ixpan Weyi tlakaolocholli wan tlamo ixpan Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa
ihkuak mosewihtokeh wan ihkon tlahtos: “ Nitekipanos kemen kihtohtok itech Weyi tlanawatilli
tlen powi itechtlalnantli México wan nochi tlanawatilmeh tlen itech omoihkuiloh wan melahka
nietos kualli Weyi tlahtowani tlen powi itechtlalnantli México, tlen nochtin mexicochanehkeh
okipehpenkeh akimeh nikimpalewis ma yetokah wan tla amo ihkoni mochiwas nochi tlalnantli ma
nechteilwikah”.
Tlanawatiltzintli (Art. 88). San kanah chikome tonalli kualtis oksekan tlalnantli yaski Weyi
tlahtowani tlen powi itechtlalnantli México wan achto kitlahtlanis ma kikawilikah wan kinawatis
Weyi tlanawatilyehyekolkan wan tlamo Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa tlenon kichiwati
wan ihkuak mokopati, tlanawatis tlenon okichih. Tlalia okachi wehkawati kilis ma kikawili yaski
oksekan tlalnantli yen Weyi tlanawatilyehyekolkan wan tlamo yen Tlakaolocholli tlen nochipa
tekitlahtowa.
Tlanawatiltzintli (Art. 89). Tlen satepan moihkuilohtok iteki Weyi tlahtowani tlen powi
itechtlalnantli México.
I. Kinextis tlanawatiltin tlen kiihkuilos Weyi tlakaolocholli wan ik tlanawatis wan
tlaistlakoskeh nochi ma mochiwa.
103
II. Kimpehnaskeh wan kimpatlaskeh tlahkuilowanih tlen kateh itech tlanawatilchihkan wan
nihki kualtis kimpatlaskeh oksekimeh tekiwahkeh akimeh tlanawatihtokeh tominoloyan, wan nihki
kintlaliskeh oksekimeh tlakewaltin akimeh amo kualtis kimpatlaskeh tlalia amo machiohtok itech
tlanawatilli noso itech okseki tlanawatiltin.
III. Tlanawatilyehyekowaneh kinnotzas tlahtowaneh akimeh kintokayotia agentes
diplomáticos wan consules generales.
IV. Yen Tlanawatilyehyekowanih kinnotzas weyi yawtlakaolocholli wan oksekimeh
yawtlakaolocholtin wan oksekimeh yawtlakameh akimeh nemih itech tepospatlanih wan
oksekimeh tekipanohkeh tlen tominoloyan.
V. Kinnotzaskeh oksekimeh wehweyi yawtlakaolocholtin wan oksekintin yaotlakameh akimeh
kintlatia tepostlatoponkeh wan yawtlakameh akimeh nemeh itech tepospatlanih, kemeh kiihtohtok
itech tlanawatiltin.
VI. Titepantlahpiaskeh nochi totlalnan, kemeh monawatihtok itech toamanawatilli wan
tiknehnekiskeh nochi akimeh kintlatia tepostlatoponkeh, wan ihkoni tlahpiaskeh nochi
tlalnannamikoyahtli.
VII. Ihkuak monekis tikinnehnekiskeh yawolocholli kemeh ihkuilohtok nawi tlahkuilolxelolli tlen
tlanawatiltzintli 76.
VIII. Tikyaotenewaskeh ipatka totlalnantli, kemeh monawatis itech weyi tlakaolocholli tlen
tlanawatilchiwa.
IX. Tlanawatilyehyekowani kinotzas weyi melahkayehyekowani akin tlanawatis nochi
totlalnantli.
X. Tikmelahkayehyekoskeh nochi tekitlahtolli wan se kichiwas sepantlahtolistli yikimahmatih
okseki tetlalnantin noihki sekitlamis se kiteixpantis, se kotonas, se kipatlas, wan tikyektlaliskeh
wan tikxeloskeh tlen satepan tiknehnekiskeh wan titlahtoskeh tlen se yehyekowa wan se kichiwas
kemeh tlanawatia Weyi Tlanawatilyehyekolkan. Titlakayehyekoskeh kemeh tlanawatihtok
Chikawak tetlanawatilistli. Chikawak tetlanawatilistli akin kiyekantos tlakayehyekolli:
altepesenkatlachiwalli, nochi tlakayehyekolli ma mochiwa, ihkuak ikah kichololtia wan kichiwa
miakeh tlalnantin ma mopalewikah, tekitl ma mochiwa kemeh ihkuilohtok itech Weyi tlanawatilli
wan tlayehyekolpalewilistli ma yeto ikah nochi tetlalnantin.
104
XI. Ihkuak monehnekis Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa kinolochos Weyi
tlakaolocholli.
XII. Ihkuak monehnekis se kipalewis owihkayopohpololistli wan ihkon kualtis tekichiwas.
XIII. Tikyehyekoskeh kanin mokawaskeh wehweyi atempan akalmaniloyantin wan
tlalnanmaniloyan.
XIV. Tikmatiskeh kemeh moihtohtok itech Wehweyi tlanawatiltin, tlekah sekih tlakameh
kaltzaktokeh wan tlalia yehwan Tlakaolocholtin tlen teowihkayoyektlaliani kinittas wan akimeh
kaltzaktokeh Distrito Federal tlen amo miak kinmamaltiah.
XV. Tikinkawiliskeh se kawitl ma mopakiltikah nochtin tlakaixtlamatzintokalistli wan tla itlah
okiyektlalihkeh itech tlachiwali kemeh kihtohtok itech Weyi tlanawatilli.
XVI. Ihkuak Weyi tlanawatilyehyekolkan amo monechikowa yeh Weyi tlahtowani kualtis
kipehpenas kemeh machiohtok itech nawatiltzintli III, IV wan IX wan ihkon kiselis yeh
Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa.
XVII. (Okipohpolohkeh).
XVIII. Tikinixpantiskeh tlalia kiselis tlanawatilyehyekowanih, eyintin tlakameh akimeh kinselis teki
akimeh tekichiwaskeh tlen kinotza Ministros de la Suprema Corte de Justicia wan ihkuak
kinekiskeh kitlahtlaniskeh makawilikah amo ma tekipanokah tlalia tlanawatilyehyekowani ihkoni
kiihtoskeh.
XIX. (Okipohpolohkeh).
XX. Oksekimeh tlen kinyekanah Weyi tlanawatilli tlen powi itechtlalnantli México.
Tlanawatiltzintli (Art. 90). Tlatlahkotian tlanawatihtos Weyi tekixelolkan kemen moihtos itech
tlanawatiltin melahkayopantlalnan akin kinxehxelos nochi nemakaloyantin wan kinnawatihtos
olocholtekiwahkan tlen kinotza Federación wan nochi itekih yehwan tlen kateh itech
tlanawatilchihkan wan kiihtoskeh kenemin mokawaskeh tlalnankotonaltin tlen wehwitin
tominnemakaloyaltin wan nawatihtos yen tlalnannawatihkayotl. Yehwan tlanawatilyekantin
kiihtoskeh kenemin mowikaskeh yehwan tlalnankotonaltin iwan Weyi tlanawatiani wan iwan
tlalnankotonaltin.
105
Tlanawatiltzintli (Art. 91). Tlalia ikah yetosnekis tlahkuilowanih tlen kateh itech tlanawatilchihkan
moneki ma yeto mexikantlakatl wan ma kiselihto nochi tepantlahtolistli tlen monawatia itech Weyi
tlanawatilli tlen powi itech tlalnatli México wan ma kipia sempoalli wan mahtlaktli xiwitl.
Tlanawatiltzintli (Art. 92). Nochi amanawatiltin, nawatiltin wan tlen tlanawatis Weyi tlahtoani tlen
powi itechtlalnantli México monequis kinihkuilos yen Weyi tlahkuilowani akin tlanawatihtok itech
tlalnankotonalli wan tlamo amo kualtis ihkoni mochiwas.
Tlanawatiltzintli (Art. 93). Tlahkuilowanih tlen kateh itech tlanawatilchihkan ihkuak
monechikoskeh nawatiskeh kenemin mochihtok tekitl.
Wehweyi tlanawatiltin kualtis kinnotzas tlakewalixtlamatiltin, weyi melahkayehyekowani, akimeh
tlanawatihtokeh itech wehweyitin tominmakaloyan wan nonihki akinmeh monawatihtokeh ma
kitemaktikah tekichiwalli tlen nelli, ihkuak monechtis kenemin mochiwas tekitl tlen yehwan inteki
tla ihkoni mochiwas yehwan kualtiskeh itlah kiihtoskeh amo yompa mochihtok.
Se nawi xehxelolli Wehweyitin Tlanawatilchiwaltin wan tlahko olocholtlanawatilyehyekowani,
yehwan kintitlaniskeh oksekimeh tlakewaltin ma kimatikah kenemin mochihtok nochi tekitl
oksekan kanin yetokeh osekimeh tlanawatihkeh wan nochi tlen kimatiskeh kiixpantiliskeh yen
Chikawak tetlanawatilistli.
Wehweyitin Tlanawatilchiwaltin kualtis kimatiskeh ma moihkuilo itich amameh tlalia kinekiskeh,
tlen kichihtokeh wan kenemin mochihtok tekitl itech Nawatiloyantin tlen nowian oksekan
nawatihtokeh wan tlalia monekis tetlahtlanis ika machiotl, inon tetlahtlanilistli kualtis monankilis
amo ma pano kaxtolli tonalli.
Nochi inin tekitl mochiwas kemen ihkuilohtok itech amanawatiltin.
Nawipan Tlahkuilolxelolli.
106
Tlen iteki Tekiwahkayotl Poder judicial
Tlanawatiltzintli (Art. 94). Inin tlanawatihkayotl kipixtos wan kiyakanas weyi tlanawatihkapan
tlen kinotzah Poder Judicial de la federación kanin kahki Weyi Tlakaolocholli tlen
Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia, noihki Tlakaolocholli tlen
Pehpenatlayektlaliani Tribunal Electoral, noihki Tribunales Colegiados wan Unitarios y de Circuito
wan intech Juzgados de Distrito.
Itlachiwal, itlachialis wan iyektekichiwalis tekiwahkayotl Poder Judicial de la Federación, san amo
ihkon yetos Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia de la
Nación, kinnawatis Consejo de la Judicatura Federal ihkon kiihtowa Weyi tlanawatiltin, wan tlen
kiihtowa tlanawatiltin.
Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia tlen kilia Suprema Corte de Justicia de la Nación
kiyektlaliskeh mahtlaktli wan se mawisotlanawatilchiwaneh noso Ministros wan kualtis nochtin
tekitiskeh ichin Tlakaolocholli Tribunales de Circuito noso ihtik tlahtolixnamikloyan tlen kiihlia
Salas.
Tlanawatilli kiihtowa, nochin tekitl tlen mochiwas ichin weyi olocholkan kanin moyehyekowa
tlanawatilli wan kinotzah pleno, noso ihtik tlahtolixnamikloyan tlen kilia Salas kualtis
tlamawisoskeh akin kineki kimatis tlenon motlahtlapowia, sekimeh mochiwaskeh san ichtakatzin,
tlalia itla tlahtolli monekis amikah kimatis tlen ompa kiihtowah.
Iteki Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia de la Nación,
itlachiwalis ichin weyi olocholkan kanin moyehyekowa tlanawatilli wan kinotzah pleno noso ihtik
tlahtolixnamikloyan tlen kilia Salas, iteki Tlakaolocholli Tribunales de Circuito, iteki
Tlahtlakolahxiloyan Juzgados de Distrito wan Tlakaolocholli tlen teowihkayotlayektlaliani ichin
Tekiwahpehpenalistli Tribunal Electoral, wan nochtin inteki tekiwatlakewaltin tlen kateh altepepan
owihkayopohpolohkan Poder Judicial de la Federacion kiwelkakiskeh tlen kiihtowa tlanawatilli,
wan kenemin omotzintlali ichin Weyi Tlanawatilli tlen powi itechtlalnantli México.
107
Tlakaolocholli tlen tlayakana wan kilia Consejo de la Judicatura Federal kiihtos kanah keski,
moxehxeloskeh circuitos, tekitlalokan competencia territorial, wan noihki ixtlamatzintokalistli tlen
intechpowi Tlakaolocholtin Tribunales Colegiados wan Unitarios de circuito wan
Tlahtlakolahxiloyan Juzgados de distrito.
Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia de la Nación,
molochowah kanin moyehyekowa tlanawatilli wan kinotzah pleno wan kualtis kiyektlalis
tlahtlapowaltin, ihkon kixehxelos nochtin tlatlamantin tlen kinyektlaliskeh ihtik tlahtolixnamikloyan
tlen kilia Salas, noihki kintitlanis nepa Tribunales Colegiados de Circuito, ihkon san nimantzin
moyekchiwas nochtin tlahtoltin tlen kiseliskeh wan kinehneki tlanawatiltzintlalilistli tlen kilia
jurisprudencia noso kenemin omoyektlapowihkeh tlen kiihtowa Weyi Tlakaolocholli tlen
Tlanawatilmelahkayotia tlen kinotza corte. Nochtin yektlahtoltin acuerdos kualtis monehnekiskeh
tlalia sentetl yomoteixpantihkeh.
Tlanawatilli kitzintlalis kenemin mochiwas tlanawatiltzintlalilistli tlen kilia jurisprudencia tlen
tlanawatiskeh tlakaolocholtin tlen teowihkayoyektlaliani tribunales tlen kiyekana tekiwahkayotl
Poder Judicial de la Federación kanin kinextis kenemin moyeknehnekis Weyi Tlanawatilli
Constitución, tlanawatiltin tlen kipia tlalnanyotl noso altepetlahtolkan wan sepantlahtolistli tlen
yikimahmatih okseki tetlalnantin wan kinotzah tratados internacionales wan okiyetlali Weyi
tlahtowankayotl Estado Mexicano, noihki yeknawatilistin tlen mochiwas noso mopatlas.
Intlaxtlawil Tlanawatilmelahkayotianeh Ministros tlen kateh Weyi Tlakaolocholli tlen
Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia de la Nación, Tlanawatilyektlalianeh
Magistrados de circuito, tetlahtlakolahxilianeh Jueces de distrito, wan tetlayehyekolehkeh
Consejeros de la Judicatura Federal, noihki Tlanawatilyektlalianeh tlen kiyekanah
Tekiwapehpenalistli noso Magistrados Electorales, amo kualtis kinkuiliskeh itich iteki.
Tlanawatilmelahkayotianeh Ministros tlen kateh Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia
Suprema Corte de Justicia wehkawaskeh itech iteki kaxtolli xiwitl, kema kualtis kinachiwaskeh
108
tlalia moittas tlen kiihtowah Nawi Tokaitl tlen kahki ichin Weyi Tlanawatilli Constitución wan, tlalia
tlamis ixehxelolwehkawi, kualtis kiseliskeh tomin tlen ika monekuitlawiskeh tlalia ayakmo
tekipanowah.
Tlalia sen altepetlakatl yopan kemeh Tlanawatilmelahkayotiani amo kualtis oksemi kitlaliskeh
ichin okse kawitl, kemah tekipanos tlalia yetos san se tepitzin wan amo oksemi motzintlalis itech
inon tekitl.
Tlanawatiltzintli (Art. 95). Tlalia ika kinekis yetos Tlanawatilmelahkayotiani Ministro tlen yetos
ichin Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia, moneki:
I. Yetos altepetlakatl tlen kipia imexikochanehkayotl, wan kualtis tekiwapehpenas wan
kiselis tlen itechpowi.
II. Yitlamia kanah sempoalli wan kaxtolli xiwitl ichin tonalli kanin kimaktiliskeh inon tekitl.
III. Moneki kipias kanah mahtlaktli xiwitl yitikipanowa kemeh tlahtolpalewiani, kipias okse
weyitokaitl tlen kiihtowa yen tepantlahtowa noso titulo profesional de licenciado en derecho, tlen
kitemaka sen weyi Temachtiloyan noso okse tlanawatihkapan tlen okitlalihkeh inon tlatemakas.
IV. Amo kipias yon se tlamantli kanin kiihtos yeh amo kualli kiwika inemilis, noso
okikalakihkeh teilpiloyan kanah se xiwitl; wan tlalia otlachteki, otekahkayah, tetlahtolewaltia,
omoixkoyanti itech teteki noso okse owihtilistli kanin kitlahtoltia okse tlakatl, tlakeh omowihtili ika
ininkeh teowihtilistin kikuiliskeh iteki.
V. Ipan tonalli kanin kiselis iteki moneki kipias kanah ome xiwitl ichan nikan tlalnanyotl; wan
VI. Amo opanok kemeh Tlakewalixtlamatini Secretario de Estado, Weyi Melahkayehyekowani
tlen powi Tlalnanyotl Procurador General de la Republica noso kemeh Melahkayehyekowani tlen
powi Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, tlanawatilyehyekowani noso senador,
tlanawatilchiwani diputado federal, yon Tlahtowani tlen tlanawatia tlalnankotonalli Gobernador de
algun Estado noso tlanawatiani tlen powi Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal tlalia
yopanok se xiwitl ihkuak kimaktiliskeh tekitl.
109
Tlanawatilmelahkayotiani Ministro yetoskeh akinmeh kuali otekitihkeh oksekan wan omottak kuali
okichihkeh tlen okinnawatihkeh kanin tlahtlachia ma moyektittakah altepetlakameh, noso tlalia
kuali otepantlahto ichin tekitl kanin moneki teixpantilistli ihkuak okipahpalewi sekintin
altepetlakah.
Tlanawatiltzintli (Art. 96). Tlanawatilmelahkayotianeh Ministros tlen kateh Weyi Tlakaolocholli
tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia kintemaktiliskeh tekitl, ihkuak Weyi
tlahtoani tlen powi itech tlalnantli Mexico Presidente de la Republica kiteixpantis intoka eyi
tlakameh ompa kanin kate Tlanawatilyehyekowaloyan noso Senado, achtopan moteixpantiskeh
akinmeh kintenewas ma kiselikah inon tekitl, kitzintlalis akin poliwi ma yeto Ministro. Tenewalistli
mochiwas tlalia kipehpena kipanowia tlahko pehpenalli tlen Tlanawatilyehyekowani kitlaliskeh
ihkuak ompa yetoskeh, amo kipanowiskeh sempoalli wan mahtlaktli tonalli. Tlalia
Tlanawatilyehyekowaloyan noso Senado amo kualtis kitemaktilis iteki Ministro itech inonkeh
tonaltin, yen Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli Mexico noso Presidente de la Republica
kipehpenas itech eyi tlakameh akin yetos Tlanawatilmelahkayotiani Ministro wan kiteixpantis.
Tlalia Weyi Tlanawatilyehyekolkan Cámara de Senadores amo kinekis ma kiseli se tlakatl tlen
kahki ompa kanin okinteixpanti eyinteh tlakameh, Weyi tlahtowani tlen powi itechtlalnantli Mexico
noso Presidente de la Republica oksemi kintenewas eyi tlakameh, ihkon kemin kiihtowa
tlahkuilolkotonalli tlen achtopan kahki. Tlalia oksemi amo kinekiskeh ika ma yeto Ministro yen
Weyi tlahtowani tlen powi itechtlalnantli Mexico noso Presidente de la Republica oksemi
kiteixpantis wan kitzintlalis.
Tlanawatiltzintli (Art. 97). Tlanawatilyektlalianeh Magistrados de circuito wan
Tetlahtlakolahxilianeh Jueces de Distrito kinteixpantis wan kitekitis Tlakaolocholli tlen kinotzah
Consejo de la Judicatura Federal, kemin kiihtowa yeknawatilistli tlen machiohtokeh intech
tlanawatiltin. Wehkawaskeh chikuase xiwitl ichin inon tekitl, wan tlalia kualli okichihkeh iteki
oksemi kualtis tekipanoskeh, kualtis kinkixtiskeh ichin iteki tlalia amo kiwelkakiskeh tlanawatilli.
110
Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia kualtis kitzintlalis se
noso sekintin inyolchikahkeh noso Tetlahtlakolahxilianeh Jueces de Distrito noso
Tlanawatilyektlaliani Magistrados de circuito, noso kintekitis topiltin comisionados especiales
noso san yeh se, tlalia ihkon kihnehnekis Weyi tlahtowani tlen powi itech tlalnantli Mexico noso
Presidente de la Republica noso kinekis Weyi Tlanawatilchiwaloyan Camara de Diputados noso
Weyi Tlanawatilyehyekolkan Camara de Senadores tlen kiyolewa Weyi tlakaolocholli tlen
tlanawatilchiwa Congreso de la Unión noso tlalia se Tlahtoani tlen tlanawatia tlalnankotonalli
Gobernador de algun Estado, san ma tlatzintoka tlalia omochi se teohwitilistli ipan tlen se
itechpowi garantia individual. Noihki kualtis kitlahtlanis Tlakaolocholli tlen kinotzah Consejo de la
Judicatura Federal, ma tlatzintokah kenemin kiwika innemilis Tetlahtlakolahxiliani Juez noso
Tlanawatilyektlaliani magistrado federal.
(Tlahkuilolkotonalli eyipan, Okipopolohkeh)
Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia kitzintlalis wan ka chiwas
itlakewalixtlamatineh wan okseki tlahtowaneh wan itlakewalihkuilowaneh empleados.
Tlanawatilyektlalianeh magistrado wan Tetlahtlakolahxilianeh Juez kitzintlalis wan ka chiwas
itlakewalixtlamatineh wan okseki tlahtowaneh wan itlakewalihkuilowaneh tlen yetoskeh itech
Tlakaolocholli Tribunales de Circuito, noso Tlahtlakolahxiloyan Juzgados de Distrito ihkon
kiihtowa tlanawatilli tlen kiyekana tekitl carrera judicial.
Nahnawi xiwitl, Weyi Tlakaolocholli tlen Tlanawatilmelahkayotia Suprema Corte de Justicia de la
Nación, molochos kanin moyehyekowa tlanawatilli wan kinotzah pleno, wan kipehpenas
itlahtowani Presidente de la Suprema Corte de justicia de la Nacion, inon tlayakanki amo kualtis
oksemi kipehpenaskeh tlalia yikin opanok ixehxelolwehkawitl.
Ihkuak sen tekiwah tlen ompa pewas tekitis itech Weyi mawisotlanawatilchihkan
tepantlahtowanih tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia, ixpan wehweyi tekiwahtin tlen kateh
ompa Senado chikawak tlahtos, wan ihkon tennawatis:
111
Weyi tlahtowani tlahtlanis: “xikmolwili noso xitlahto kox timoselia kualli titekitis, kox kualnestok
motekiwahtekih tikchiwas ompa Suprema Corte de Justicia de la Nación wan tlen sawel
omitztekimakak wan tiktzintokas nochi kualli ma mochiwa tekitl powi tlen neskayotitok itech Weyi
Tlanawatilli nikan México technawatia, wan kualyotika tiktenextis ihkuak ihkon monekis, wan
satekitl tepantitlachias ma ihkon ma mochiwa wan ika ihkon okachi moweyitilis toweyitlalnan?”
Tekiwah tlanankilis: “Kemah nimoselia”
Weyi tlahtowani oksemi kiihtos: “tlakeh amo ihkon tikonmochiwilis, toweyitlalnan
mitzmoixkomakilis”
Tlakaolocholtin tlanawatilyehyekowanih tlen kinnotzah Magistrados de circuito wan
tetlahtlakolahxiliani tlen kinnotzah Jueces de Distrito ihkuak moseliskeh inin tlamantli kiihtoskeh
noso motlahtoltiskeh innawak tlen kinnotzah Suprema Corte de Justicia wan innawak tekiwahtin
tlen kateh Consejo de la Judicatura Federal.
Tlanawatiltzintli (Art. 98). ihkuak sen tekiwah amo mopachohtok noso amo yahtok motekititin
wan yompanok kanah sempowalli wan mahtlahtli tonalli noso se metztli wan amo monehnextia,
inon Weyi tlahtowani tlen tlanawatia Weyi tlalnantli México, imak kahki kitemos wan okse
tlakpatekiwah kiteixpantis inawak tlanawatilyektilihkan tlen itoka Senado, wan yehwan ompa
kimoihtoltiskeh, moyehyekoskeh wan mokitzkiskeh inawak tlanawatiltzintli 96 tlen machiohtok
itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tlakeh sen tekiwah ayakmo tekitis noso tlakeh amomikilih, noso okse tlamantli omochihki wan
ayakmo ompa mopachos, Weyi tlahtowani tlen tlanawatia Weyi tlalnantli México, imak kahki
kitemos wan okse tekiwah, noihki kiteixpantis inawak tlanawatilyektilihkan tlen itoka Senado, wan
yehwan ompa kimoihtoltiskeh, moyehyekoskeh wan mokitzkiskeh inawak tlanawatiltzintli 96 tlen
machiohtok itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tla sen tekiwah san inewian motzinkixtia wan ayakmo okseki tekitisnekis ompa itech Suprema
Corte de Justicia, kualtis kichiwas tlakeh sawel owihtilistli okichih, wan noso ok welika kipia tlen
112
kiixpantilis Weyi Tlahtowani imak panos inon tekitl wan ompa yeh kiittas koxkeh kiselis inon
tekiwah itzinkisalis, wan satepan noihki kinmaktilis inonkeh tekiwahtin tlen kateh ompa
tlanawatilyektilihkan tlen itoka Senado, kox nihki kiseliah inon tzinkisalistli tlen kitemaka inewian
sen tekiwah.
Tla sen tekiwah noso tekiwahtin onmotekisewiah noso okse tlamantli oksekkan yaskeh
kichiwaskeh, kualtis ihkon kichiwas yaskeh, noso amo ma pano se metztli, wan inon tepitzin
tekiketzalistli kualtis kimomachiltis wan kimattos inon weyi tekiwah tlen okachi tlanawatihtok
Suprema Corte de Justicia de la Nación, wan tlakeh inon tekiketzalistli walpanowa se metztli
kualtis kimomachiltis wan kimattos Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli Mexico, tlen kinotzah
Presidente de la República tlen satepan noihki kimoselilis inon Senado. Amo kualtis kichiwas
yeski se tekiketzalistli tlen ma kipanolti kanah ome xiwitl.
Tlanawatiltzintli (Art. 99). Teowihtlatokalistli tlakapehpenalistli imak nochipa yetos tlen okachi
tlanawatis, noso okachi chikawak tekiwah ipan kistos wan san yeh ipan mokitzkihtos wan okachi
imak yeski tlanawatilli itech tlanawatiloyan Poder Judicial de la Federación.
Itech kahki miek tekitl noso tlen imak powi tlanawatis, ikinon Tribunal sawel tekipanohtos, amo
mosewis wan tekititos iwan se Sala Superior wan okseki salas tleh ahachi kateh niwiyankan Weyi
Tlalnantli; nochi inon tekitl tlen powis tila teixkomakalistli, noso nochi teixpantilli mochiwas
teixpan, amo san ichtaka, san kenamin machiohtok itech Weyi Tlanawatilli. Teowihtlatokalistli
tlakapehpenalistli kimpias itlakewalwan tlen kualli kixmatiskeh intekih, tepantlahtoskeh
amatekpantiskeh wan nochi tlen inon tekitl ompa intech powis, wan ihkon kualli tekitl
kiyekchihtoskeh.
Ompa itech inon Sala Superior, yetoskeh chikome Tlanawatilyektlalianih tlen inmak mochiwa
Tlakapehpenalistli tlen kinnotzah Magistrados Electorales, sen tlen sawel tlayakantos yen weyi
tlahtoani tlen kiyakantos tribunal, tlen kipia mopehpenas wan kitlalis yeh Sala Superior tlen ompa
noihki kateh tekitihtokeh, wan itlanawatilis yetos san nawi xiwitl.
113
Yen Teowihtlatokalistli tlakapehpenalistli imak yeski teowihkayopohpolitilis wan amo ikah okse
kitlahtolpanawis, wan nochi inon itekih noso iowihkayopohpoliwilis itech mokitzkihtos inin Weyi
Tlanawatilli, wan nochi san kenamin machiohtok wan ompa ipan neskayotitok, wen okseki
owihkayopohpoliwilistli kemin:
I. Ihkuak onkah altepatlakapehpenalistli wan kitzintokah ma kualnesto inon tekitl ma
mochiwa, noihki kanin moyehyekowah okse tlamantli noso onkah kuehsolistli itech weyi
altepepan tlen kimpehpenah intlanawatihkawan tlen welitis powis Tlanawatilchiwanih noso
tlanawatilchiwanih tlen kinnotzah diputados wan tlanawatilyektlalianih tlen kinnotzah senadores.
II. Teowihkayotzintokalistli noso tlen kualnestok moneki tekitl ma mochiwa wan ma
motenexti ihkuak itech Tlakapehpenalistli mochiwa wan mopehpena Weyi tlahtoani tlen powi
itechtlalnantli Mexico tlen kinotzah Presidente de los Estados Unidos Mexicanos, imak mokawas
inon owihtekitl yen itoka Sala Superior.
Tlen itoka Sala Superior tlen kahki Weyi Tlalnantli wan tlen ahachi kateh nowiyankan
Tlalnankotonaltin, inmak kahki kiihtoskeh kox tila Tlakapehpenalistli kualtis ma oksemi mochiwa
noso amo kualli oyetok wan amo san ihkon innewian moyehyekoskeh, tlen kipia kitzintokatiaskeh
wan itech mokitzkiskeh tlen miak okseki Tlanawatiltin ihkon intech neskayotitok.
Akin itechpowis kimpowas nochi inon amatl kanin neskayotitok tlakapehpenalistli, yen Sala
Superior, yeh imak yetos nochi amapowalistli ihkuak tlakapehpenalistli kiteixmachilis tlen yetos
Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli Mexico tlen itoka Presidente de los Estados Unidos
Mexicanos, wan inon moteixpantilis ihkuak nochi otlanki tlaatzintokalistli wan kanin san se
intlahtol monawatiskeh wan kiteixmachtiskeh tlen melahkayopan otlatlanki wan yeh Weyi
Tlahtowani wan ihkon mochiwas inon tekitl wan ixnestok kualtis kiilwiskeh otlatlanki ihkuak
kinpowiliskeh tlen yeh okachi miak amapehpenaltin okinmotlanih.
III. Teowihkayotzintokalistli wan okseki owihkayopohpoliwilistli tlen weyi tlanawatianih tlen
kateh Tlakapehpenaloyan inmak kualtis inkon powis kichiwaskeh wan tlen okseki amo yompa
noso okse tlamanti itechpowi, san kenamin nikan achtoh tlahtoktok ihkuilolli, wan tlen okseki tlen
114
ika amo kualli kateh wan impantlahtlaksasnekih tlen imachihtok noihki itech tlanawatiltin kimpiah
Weyi Tlanawatilli;
IV. Teowihkayotzintokalistli wan okseki owihkayopohpoliwilistli, tlen sawel kualnestok wan
melahkayopan ihkon yomotlahtoltihkeh inon tlanawatianih, noso tekiwahtin tlen kahkateh
nowiyanka tlalnankotonaltin, wan noso tlen yehwan inmak kahki kiteyektekichiwaskeh nochi tlen
ipan kistok tlakapehpenalistli wan inon tlen ipan walnesi ihkuak sawel owihti ihkuak miak
kualankayotl itech monexiltia wan san ipampatika kualtis okse tlamantli kichiwas motlamis inon
tekiyotl tlen tlakapehpenalistli, kualtiskiaya tlen kiteimachiltis tlen altepetlakatl otlatlanki itech inon
altepepehpenalistli. Inon tekitl welitis mochiwas ihkuak san akin kiwalmonekiltia ma
motetlaxtlawalti tlalia san itlah teaxkayo noso tla inon tlahtlanilistli kineki ma kikuapilikan tlen
motzintoka ika tlanawatilli wan noihki amo ma walpanokan sawel miak tonalli wan amo yah okse
tonalli noso miak kawitl tlen yopanok, wan satepan mawalmochiwa wan amo kemin machihtok
melahkayopan itech tlanawatiltin, tlalia okse tonalli ihkuak tlen yomonawatihkeh inon
tlanawatianih, noso ihkuak inon tlahtowani yomotekitlalihkeh;
V. Teowihkayotzintokalistli wan okseki owihkayopohpoliwilistli, tlen sawel impan ma
tlahtlaksakan noso ma kimpancholkuikan inon tlen inaxkayo nochtin altepetlakah tlen kualtiskiaya
tlapehpenaskeh, noso ma kimpehpenakan wan tla ihkon innewian motlakoolocholsentiliakeh
inawan sentetl Tlakaolocholli tlen san se intlayehyekol, wan kualyotika ipakilis kimonekiltis wan
tepalewis sen tekitl tepantlachias wan ika ma moweyitli totlalnan, wan san kenamin ihkon
tlahtohtok inin Weyi Tlanawatilli wan okseki tlanawatiltin. Tlakeh sen altepetlakatl kimonekiltis
moteilwitin inawak Tribunal, wan ompa inawak motlahtoltis kanamin ipan otlahtlaksakeh noso
okse tlamantli tlen okitoktihkeh inon kanin san ipakilis inmawan omosentilih san tlakaolocholli sen
tetl intlayehyekol, ihkuan nikan ahsis moteilwis, tlen kipia achtoh oksekkan yomotelwihka kanin
powi itlakaolocholyo, Weyi Tlanawatilli ihkon kimoihtoltia itech seki tlanawatiltzitzinteh, wan kanin
noihki neskatotitok kenamin mochiwas, tlen tonalli, noso tlen kawitl wan kenamin mochiwas nochi
inon tlayehyekolli;
VI. Tlen tekiyoowihtilistli ma kimpiakan noso ma kimonekilikan tlen tlakewaltin noso
tekipanohkeh wan tlen otekiwahtin tlanawatiah itech Tribunal;
VII. Tlen tekiyoowihtilistli ma kimpiakan noso ma kimonekilikan tlen tlakewaltin noso
tekipanohkeh wan tlen sawel tlanawatia ompa weyi tlalnannawatihkan tlakapehpenalistli;
115
VIII. Tlen chikawak itlanawatilis inon weyi tlalnannawatihkan tlakapehpenalistli wan tlen
itetlahyowilistemayako kichiwas noso ikualaniliskayo tlen kinchiwilis inon tlakaolocholli tlen sentetl
itlayehyekol tlen kinnotzah Partidos Politicos, noso welitis okseki tlakaolocholtin noso tlen nikan
totlalnan poweh noso sen altepetlakatl tlen okse intlalnan powi tlen sawel ma kiawilmatikan inin
Weyi tlanawatilli wan itlanawatiltzitzin, wan
IX. Tlen okseki Weyi Tlanawatilli ma kimonekilti noso ma kintilana.
Tlen tlanawatih wan kateh itech inon salas tlen Tlakaolocholli tlen teowihkayotlayektlaliani kanin
kinemiliah tlakapehpenalistli tlen itoka Tribunal Electoral powi, yehwan powi
teowihkayomakaskeh noso yehwan kimatih kenamin kichiwaskeh wan kenin kitechiwaltiskeh
nochi intlanawatil wan inmak kahki kenamin kualli kiwalchiwaskeh itlah okse tekitl noso
kualnestok moyekahsis sen ahsikamatilistli, wan noihki powis kemin machihtok itech Weyi
Tlanawatilli.
Tlen ika miak mawisotl wan amo itlah tlahtlaksalistli tlen ika motlanawatilpachos inon
tlanawatiltzintli 105 tlen ihkuilitok itech inin Weyi Tlanawatilli, tlen kipia ompa itechinonkeh tlen
intokawah Tlakaolocholli tlen teowihkayotlayektlaliani kanin kinemiliah tlakapehpenalistli noso tlen
kinnotzah Salas del tribunal Electoral ompa innewian wan in nemak kahki kiihtoskeh tlakeh amo
kitetlakamatih sen tlanawatilli tlen machihtok itech weyi tlanawatilli, sanwel ompa kanin tlahtowah
itech tlakapehpenalistli. Nochi inon tekitlamilistli tlalia ihkon walmochiwa, welika itekih noihki tlen
inemak powi, san se tlamantli moteixkomakas noso san inon tlen kimoihtoltia ixkomakalistli.
Welika itech inon miak tekitl, wan tlen owih, ompa itech Sala Superior yeh, kitenextilis inawak
Suprema Corte de Justicia de la Nación.
Ihkuak inon Tlakaolocholli tlen teowihkayotlayektlaliani kanin kinemiliah tlakapehpenalistli sala del
Tribunal Electoral ma kiteixpantili wan kanin ma tlahto itech se kualli tlamilistekiyotl, tlen kipias,
sen tlayehyekolli, tlen ompa ihkuilitos sen tekitl tlen omochihki wan amo tlanawatilyo, tlalia noso
ipanpatika sen amo ahsikamatilistli itech sen tlanawatilli noso achitzin sen tlakotonalli tlen
itechpowi wan tlen machiohtok itech inin Weyi Tlanawatilli, wan inon nextilistli tlen kahki itech
tlayehyekolli tlen moixnamiki noso motlahtolnamiki tlen kimoihtoltia inon salas noso tlen itoka
116
Pleno de la Suprema Corte de Justicia, noihki wan Ministros, tlen inon salas nos san kanah
keski, tehwan kualtis tlatelwiskeh noso kitetelwiskeh inon tlahtolixnamikilistli san kenamin
machiohtok wan kimoihtoltia Tlanawatilli, wan ihkon ompa kanin itoka pleno de la Suprema Corte
de Justicia de la Nación imak ma mochiwan noso ma tlanawati katliyeh inon tlayehyekolli kualli
yetos wan ihkon mokawas. Nochi kualli tlamilistekiyotl tlen moteixpantiliskeh ipan inin
tleyehyekolli, ayakmo okseki itlah kualtis mochiwas, sa ihkon waltlamokawas.
Ipan itlayektekiyo tlen kichihtok inon Tlakaolocholli tlen teowihkayotlayektlaliani tlen itoka
Tribunal, tlen noihki ipan powi inewian inon salas, nochi inon tekichiwalistli tlen ika kualtis
kichiwas se kualli tlamilistekiyotl tlen welika melahkayopan inewian itechpowi, noihki kemin
okseki tekitl noso tlen ika welitis motlanawatilpalewis wan noihki powis ika kitechiwaltis wan tlen
nikan kualli tlanawatia wan kitenextilia inin Weyi Tlanawatilli wan okseki tlanawatiltin tlen noihki
intechpowih.
Tlanawatiltzintli (Art. 100). Consejo de la Judicatura Federal yeski tlakanechikolli tlen tlapalewis
itech Poder Judicial de la Federación tlen ixkoyan motlanawatis, tekipanos iwan kualyotika
tlapalewis temakixtis.
Inon Consejo moyektlalia ika chikome tlakameh intech akinmeh, se yeski Presidente de la
Suprema Corte de Justicia, akin noihki kiyakantos Consejo; eyi Tlayehyekolekeh tlen
kimixpehpenaskeh itech Pleno de la Corte, ihkoni mochiwas tla ipan tlahtowah kanah chikueyi
tlakameh, tlen powih kemi Magistrados de Circuito iwan Jueces de Distrito; eyi Tlayehyekolekeh
tlen kimixpehpenas Senado, iwan oksetzin tlen kixpehpenas Presidente de la República.
Nochtin Tlayehyekolekeh noso Consejeros moneki tlen kitemaktiskeh imamawan tlen moihtowa
itech Tlanawatiltzintli 95 iwan moneki yeskeh kuahkualli tlakameh tekipanokeh, chipawakeh iwan
mawisohtikeh itech nochi tekitl tlen kichihtiwitzeh, akinmeh tlen Suprema Corte kimixpehpena,
moneki welika, ma kipiakan ixtlamachilistli ipampa tlanawatikayotl.
117
Nochtin tlen powih itech Consejo sepaniankan tekipanoskeh noso xexelitokeh. Sepaniankan
tekipanowah ihkuak tlayektlaliah ipampa itlah tlapehpenalistli, ipampa itlah tekiwahmaktilistli, ihpa
tekiwahmakalistli noso tekiwahpatlalistli, iwan okseki itlah tekiwahkatilistli tlen tlanawatillo.
Kampa amo powi Presidente del Consejo, oksekimeh Consejeros san kualli makuilli xiwitl
tekiwahkatiskeh iwan mopapatlatiaskeh yohyolik, iwan ayakmo kualtis oksemi tekiwahkatiskeh.
Tlayehyekolekeh amo tepankisah ipampa akin okimixpehpenki, ik inon tekiwahkatih inyolika iwan
melahkayopan. Ihkuak tekiwahkatitoke, keman kualtis kimpatlaskeh ihkoni ken moihtowa itech
Nawi Tokaitl tlen powi itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tlanawatilli kualli tetlahtolmelawas kampa mochiwas iwan momachtis se tekiwa, ihkoni ken kualli
mochiwas tekiwahkayotl, nochi moyakanas ika tlen kualyotika, kualli tekitl, chipawak iwan
melawak tekiwahkayotl.
Ihkoni ken motlalihtias itech tlanawatilli, Tlayehyekolekeh inmak kah kitenextiliskeh nochi
tlahtoltlalilistli tlen kiihtowa kenin yektekipanoskeh. Suprema Corte de Justicia kualtis kitlahtlanilis
Consejo ma kintenextili nochi tlahtoltlalilistli tlen melahkayopan monehneki iwan ika
motekiwahkatlalis iwan tekiwahkatis. Ahsitok Corte noihki kualtis kihittas iwan, tla moneki, amo
kipopolos tlen Consejo amo melahkayopan okichi, ihkoni mochiwas tla chikueyi tlakameh ihkon
kiihtowah. Tlanawatilli tlayakanas ipampa kenin mochiwas iwan ihkoni mochiwas se kualli
tekiwahkayotl.
Tekiyehyekolistli tlen kichiwa Consejo ihkoni mokawa iwan amo mokuehsowa, iwan ik inon, amo
kualtis motzintokas, san yeh mokuehsos, kualtis itlah mochiwas tla powi tekiwamakalistli,
tekiwahpatlalistli noso tekiwaholinilistli tlen kimakah magistrados iwan jueces, nochi inon
mochiwas tla kimatok Suprema Corte de Justicia, inon mochiwa tla ihkoni kahki tlanawatilli tlen
melahkan powi.
Suprema Corte de Justicia kiyehyekos tlen achi tomin kenehnekis iwan Consejo noihki ihkoni
kichiwas ipampa tlen powi Poder Judicial de la Federación, kampa tlen kema amo moneki
mokuehsos tlen machiohtok itech tlanawatiltzintli 99. Nochi tlayehyekolli ipampa
118
tominnehnekilistli konintemaktis yen Presidente de la Suprema Corte de Justicia tlen kinekoxalos
itech Presupuesto de Egresos de la Federación. Yektekipanolistli tlen kichiwa Suprema Corte de
Justicia kualli moyakana ika iPresidente.
Tlanawatiltzintli (101). Ministros de la Suprema Corte de Justicia, Magistrados de Circuito,
Jueces de Distrito iwan intlahkuilokawan, iwan Consejeros de la Judicatura Federal, noihki nochi
okseki Magistrados de la Sala Superior del Tribunal Electoral, amo kualtiskeh, ayik, kiseliskeh
noso kichiwaskeh se tekitl noso tekiwahkayotl tlen powi Federación, nion itech Estados, itech
Distrito Federal noso okseki tetlakehkeh, iwan tlen kemah kualtis tekitiskeh kampa motlaxtlawa
kemin tlen tlapalewiah ma mochiwa tlamatilistli, ixtlamachilistli, tlahkuilolistli noso tlapalewilistli.
Tlakameh tlen yi otikewahkatikeh itech Suprema Corte de Justicia, Magistrado de Circuito, Juez
de Distrito noso Consejero de la Judicatura Federal, noihki kemin Magistrado de la Sala Superior
del Tribunal Electoral, amo kualtiskeh, tekiwahkatiskeh oksemi tla ayimo panowa ome xiwitl
ihkuak omotekikahkeh, kampa yeskeh tetlakehkeh, tetlahtolpalewikeh noso tepankiskeh itech
itlah tlapalewilistli inawak tekiwahkapan Poder Judicial de la Federación.
Itech inon kawyotl, tlakameh tlen otekiwahkatikeh kemi Ministros, amo powi tla okichikeh kanah
tlakpatekiwakayotl, amo kualtis tekiwahkatiskeh ihkoni tlen mihtowa nawi tlakotontli tlen powi
itech tlanawatiltzintli 95.
Nochi itlah amo tekawalistli tlen powi itech inin tlanawatiltzintli noihki kualtis ika moyakanaskeh
intech tekiwahkameh judiciales tlen kitlahtlanih mosewilistli.
Tlahtlakoltlaxtlawalli tlen motixmachtia achtopan, motlaxtlawaltis ihkuak poliwi itlah tekiwahkayotl
ompa itech Poder Judicial de la Federación, ihkoni nochi poliwi okseki itlah tlapalewilistli iwan
nekuitlawilistli tlen intechpowia, amo moitta okseki itlah tlahtlakoltlaxtlawalli tlen itechmomattok
inin tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 102).-
119
A. Tlanawatilli kiyektlalis telwiliskakiloyan noso Ministerio Público tlen powi Weyi Tekiwahkan
tlen kinotzah Federación, tlen ompa tekipanowah kintekimakas noso kintekikuilis yen Weyi
tlahtowani tlen kiihliah Ejecutivo, kemin kiihtowa tlanawatilli tlen itechpowi. Telwiliskakiloyan tlen
powi ompa Weyi tekiwahkan tleh kiihliah Federación kiyekanas se Melahkayehyekowani tlen
kiihliah Procurador General de la República wan inon tlayekanki, kitekimakas tlahtowani tlen
kiihliah Ejecutivo Federal, noihki kipia tlen motlahtoltis weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilli
kiyehyekowah wan kinotzah Senado noso okse tlakaolocholli tlen kinotzah Comisión Permanente
wan tlen nochipan tekitlahtowa ompa itechtlanawatilchiwahkan. Akin yetos Procurador, welika
kipia tlen yetos México itlalnan, kipias sempowalli wan kaxtolli xiwitl ihkuak kiselis itekiyo wan
iama tlen kitokayotiah título noihki yikipias mahtlaktli xiwitl. Itech inon amatl kualnestos kox yinelli
omomachtih wan omotlamito kemeh tepantlahtowani noso licenciado en derecho; noihki nowiyan
kimawisittaskeh wan amo kemanian kitlahtlakolahxiliskeh itech inemilis. Inon Procurador welitis
kitekikuilis yen Weyi tlahtowani tlen kiihliah Ejecutivo.
Telwiliskakiloyan noso Ministerio Público tlen powi ompa Weyi tekiwahkan tleh kiihliah
Federación itechpowi kitzintokas nochi teowihtilistli tlen monotza federal, noihki itechpowi
kitetlahtlanis ma kinkizkikah nekateh akimeh kinteistlakawiah, kintlatemolis wan kinextis kox
melahkayopan tlahtlakolehkeh; noihki kipia tlen tlanawatis kampa nochi teowihkayotzintokalistli
ma mochiwa kemin powi; motlahtolchikawas kampa ma kitlaxtlawakah intlahtlakol nekateh tlen
mowihtiliah wan mokahkalakis nowiyan kanin kimihtoltis Tlanawatilli.
Melahkayehyekowani tlen kiihliah Procurador General de la República iniwiyan welitis
motlahtoltis itech inon tekitl tlen kitenewa tlanawatiltzintli 105 tlen machiohtok itech ini Weyi
tlanawatilli.
Nowiyan kanin Weyi tekiwahkan tlen kitokayotiah Federación kahkalaki, itechintekipan nekateh
tlen wehweyi ixtlamatkeh tlen kiniliah diplomáticos wan cónsules generales; noihki kanin kipia
tlen tlahtlachias Telwiliskakiloyan noso Ministerio Público tlen powi ompa Weyi tekiwahkan tleh
120
kiihliah Federación, welitis yeh Procurador General, iniwiyan mokahkalakis noso kintitlanis
itlakewalwah tlen kiniliah agentes.
Melahkayehyekowani tlen kiihliah Procurador General de la República wan itlakewalwah
agentes, impan wetzis tlahtlakkolli, tlalia amo kiyekchiwah intekiyo noso amo kimawisittah
tlanawatilli.
Yetos okse tenahnawatiani tlen kiihliah consejero jurídico del gobierno inon tenahnawatiani
kititlanis inewiyan Weyi tlahtowani tlen kiihliah Ejecutivo Federa ihkon kemin kimihtoltis
tlanawatilli.
B. Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa noso Congreso de La Unión wan okseki
tlanawatilchiwahkan tlen kintokayotiah legislaturas tlen powih itech tlalnankotonaltin tlen
kinnotzah entidades federativas kintlaliskeh tlakaolocholtin noso organismos kampa
tlahtlachiaskeh amo ipan ma tlaksakah tlen totechpowi. Inon tlakaolocholtin kixmatiskeh tlalia se
altepetlakatl kiteilwis se tekiwah tla keh amo kiyekchiwas itekiyo. amo weltis kiteilwiekiwahkeh
tlen powih itech tekiwahkan tlen kinotzah Poder Juducial de La Federación.
Inon tlakaolocholtin, noso organismos, kinahnawatiskeh nekateh tekiwahkeh tlen amihtok
kichiwah intekiyo.
Inon tlakaolocholtin noso, organismos, amo welitis mokahkalakiskeh itech tekiwapehpanalistli,
tekiyektilistli noso tlalkotonalistli.
Inon tlakaolocholli noso organismo tlen kitlalis Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa noso
Congreso de La Unión, motokayotis Comision Nacional de los Derechos Humanos. Inin
tlakaolocholli ixkoyanka monahnawatis wan tomin tlen kinehnekis kampa tekipanos, noihki
ixkayanka kimotemolis.
121
Inon tlakaolocholli tlen ipan tlahtlachias tlen totech powi, kipias okse tlakaolocholli tlen monotza
Consejo Consultivo wan ompa tlanawatihtoskeh mahtlaktli tenahnawatianeh noso consejeros.
Inon tenahnawatianeh kimpehpenaskeh ompa itech Weyi tlanawatilyehyekolkan tlen kinotzah
Cámara de Senadores, motlahtoltiskeh panotok itlahkotian tlen ompa tlanawatilchihkeh. Noso
itech comision permanente ihkuak tlanawatilchihkeh mosewitiweh. Tlanawatilli kimiihtoltis
kenemin kinteixpantiskeh akimeh yeteskeh itech ino tekitl sehsen xiwitl kimpahpatlaskeh ome
tenehanawatianeh noso consejeros tlen okachi yo wehkahkeh itech inon tekitl tla keh amo
okepan kintokayotiskeh ompa ma yetokah.
Tlahtowani tleh kiihliah Presidente de la Comisión Nacional de los Derechos Humanos noihki
tepankistos kemeh presidente del Consejo Consultivo kipehpenaskeh noihki panotok itlahkotian
tlen nochtin ompa tlanawatiah wan itech itekiyo, makuilli xiwitl wan welitis oksepan kitokayotiskeh
noso kitekikuiliskeh kemin machiohtok itech nawipan tlahkuiloltokaitl tlen powi itech inin Weyi
tlanawatilli.
Tlahtowani tleh kiihliah Presidente de la Comisión Nacional de los Derechos Humanos sehsen
xiwitl kiteixpantis inawak Weyi tlanawatilchiwahkan, se amatlahkuilolli kanin kualnestos nochi
itekiyo, ihkon kemin powi itechtlanawatilli.
Tlakaolocholli tlen tlahtlachia ipan tlen totechpowi noso Comisión Nacional de los Derechos
Humanos, kinixmatis nochi tlen amihtok okichihkeh tekiwahkeh tlen powih ompa tlalnakotonaltin
tlen kinnotzah entidades federativas.
Tlanawatiltzintli (Art. 103). Tlakaolocholyektilianeh tlen kiihliah tribunales, tlen powih itech weyi
Tekiwahkan tlen kinotzah Federación kiyektiliskeh tlahtolixnamikilistli tlen ewas:
I. Tlalia tlanawatiltin noso tekiwahkeh ipan tlasaskeh tlen sehsen altepetlakan intechpowi.
II. Tlalia tlanawatiltin noso tekiwahkeh tlen powih ompa Weyi tekiwahkan tlen kinotzah
Federación ipan tlaksaskeh tlen intechpowi nekateh tlanankotonaltin tlen kiniliah Estados noso
yeh tlalnayolotl tlen kinotzah Distrtito Federal, wan
122
III. Tlalia tlanawatiltin noso tekiwahkeh tlen powih ompa tlanankotonaltin tlen kiniliah Estados
noso yeh tlalnayolotl tlen kinotzah Distrtito Federal mokahkalakiskeh kanin itekipan tekiwah tlen
kinotzah federal.
Tlanawatiltzintli (Art. 104). Intekiyo yehwan tlakaolocholyektlalianeh tlen powih Weyi
tekiwahkan tlen kinotzah Federación kimatiskeh:
I. Nochi tlahtolixnamikilistli tlen mochiwa ihkuak tepanwetzih tlanawatiltin tlen monotzah
federales noso okseki ixtlamachilistli tlen kinnotzah tratados internacionales tlen kintlakitta Weyi
tlahtowankayotl noso Estado Mexicano. Ihkuak inon tlahtolixnamikilistli ewa ixkoyanka sen
altepetlaka wan amo miaktin altepetlakah kixnamikih se tlanawatilli, welitis okseki tekiwahkeh tlen
powih itech tlalnakotonaltin noso tlalnanyolotl kixmatiskeh noihki inon tlahtolixnamikilistli.
Tlahtlakolihyowilistli tlen yokitemak tekiwah tlen achtoh ikixmah se teowihkayotl, welitis oksepan
motlahtlaniskeh inawak tlahtlakolahxiliani tlen kiihliah Juez tlen tlayekantok kampa kiyektilis inon
tlahtlakolihyowilistli.
I-B Nochi tlen moihtowa noso monextia ihkuak kixnamikih tlen yomotlahtoltihkeh nekateh
tlakaolocholyektilianeh tlen kiniliah tribunales de lo contencioso administrativo tlen kualnestok
itechtlahkuilolkotonalli tlen monotza fracción XXIX-H tlanawatiltzintli 73 wan itech okse
tahkuilolkotonalli noso fracción IV, tlahkuiloltzintlalilli e) tlanawatiltzintli 122 tlen machiohtok itech
inin Weyi tlanawatilli, ihkuak motlahtlaniskeh ma kiyektilikah tlen yomotlahtoltihkeh nekateh
tlakaolocholyektilianeh tlen kiniliah tribunales welika kixmatiskeh noihki okseki
tlakaolocholyektilianeh tlen monotzah Tribunales Colegiados de Circuito, yehwan intekiyo, amo
kipahpanowis tlanawatilli tlen kiilia reglamentaria tlen kualnestok itech tlanawatiltzintli 103 wan
107 kemin powi itech inin Weyi tlanawatilli tlen monotza Constitución kampa kitlahtlaniskeh ma
tlayektilikah wan tlen kimihtoltiskeh nekateh tlakaolocholyektilianeh tlen monotzah Tribunales
Colegiados de Circuito, amikah wan amitlah okachi welitis kintlahtolixnamikis.
II. Inon tlahtolixnamikilistli tlen itechpowi atlanaxkaitl.
III. Inon tlahtolixnamikilistli kanin powi kahkalakis Weyi tekiwahkan tlen kiihliah Federación.
123
IV. Inon tlahtolixnamikilistli wan tlachiwalli tlen kualnestok itech Tlanawatiltzintli 105, wan inon
tlahtolixnamikilistli san powi kixmatis inewiyan Weyi tlakaolocholli tlanawatilmelahkayotiani tlen
kinotzah Suprema Corte de Justicia de la Nación;
V. Inon tlahtolixnamikilistli tlen intech ewaskeh sehsen tlalnankotonaltin, wan
VI. Nochi inon tlahtolli tlen intechpowi nekateh ixtlamatkeh tlen monotzah Cuerpo Diplomático
y Consular.
Tlanawatiltzintli (Art. 105). Tlen sawel weyi tlanawatiloyan itokahkan Weyi
mawisotlanawatilchihkan tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia de la Nación, tlen ompa tekitih,
yehwan welika kiixmatiskeh, tlen itechmachiohtok inon Ley Reglamentaria wan tlen noihki ompa
itechtlahtohtok wan neskayotitok.
I. Tlen telwilistli amo kualli moahsikamati, nikan amo powih tlen tlakapehpenalistli monotza, noihki
ihkoni tlen motenewa itechtlanawatiltzintli 46 tlen noihki powi itech inin Weyi Tlanawatilli, ihkon
tlakeh motelwiskeh:
a) Tlalnanyonechikolistli wan Tlalnanxelolli, itoka tlalnanyolotl noso tlen kinotzah Distrito
Federal;
b) Tlalnanyonechikolistli wan se Altepenanyotl.
c) Weyi tlanawatihkayotl wan weyi tlakaolocholistli; Kanin tlanawatilchiwah; noso iwan
tlanawatilchiwaloyan, noso okse weyi tlanawatiloyan, noso tlen kinotzah Distrito Federal;
d) Sen Tlalnanyokotonalli wan okse itlalnayokotonalikni;
e) Sen Tlalnanyokotonalli wan Distrito Federal;
f) Yen Distrito Federal wan se Altepenanyotl;
g) Ome Altepenanyotl tlen amo san sekkan powih itechTlalnanyokotonalli;
h) Ome Tlanawatihkayopan tlen powih itech sen Tlalnanyokotonalli, tlen powi noihki
intlanawatihkayo, noso tlen yehwan intekiyo noso insentetl tlanawatil;
i) i)Sen tlalnanyokotonalli wan sen itechpowi ialtepenanyotl tlen powi noihki
intlanawatihkayo, noso tlen yehwan intekiyo noso insentetltlanawatil;
124
j) Sen Tlalnanyokotonalli wan se Altepenanyotl tlen ma powi okse Tlalnanyokotonalli tlen
powi noihki intlanawatihkayo, noso tlen yehwan intekiyo noso insentetl tlanawatil; wan
k) Ome weyi Tlanawatihkayopan tlen powih Distrito Federal tlen powi noihki
intlanawatihkayo, noso tlen yehwan intekiyo noso insentetltlanawatil.
Ihkoni nochippan mochiwas ihkuak telwilistli amo kualli moahsikamati wan tlen sentetl tlanawatilli
tlen intech powih inon Tlalnanyokotonaltin noso Altepenanyohtih tlan amo kinyekselilis
Tlalnanyonechikolistli, noihki tlen amo kiseliliskeh inon tlen powih Altepenanyohtih, noso tlen
tlahtohtok kanin ihkuilitok tlen achtoh kahki c), h) wan k), wan tlen kualli kinyektlalis imak kahki
inon Weyi mawisotlanawatilchihkan Suprema Corte de Justicia kihtos, kox kualli noso amo kualli,
inon itenihtolis kualtis ihkon mochiwas ihkuak kanah chikueyi tlanawatihki ihkon kahsikamatiskeh.
Okseki telwilistli, tlen kiyekihtos ompa Weyi mawisotlanawatilchihkan Suprema Corte de Justicia
san mochiwas san tlen inon tlen omotelwihkeh, amo ikah okse.
II. Kanin amo moahasikamatih wan intekih tlen weyi Tlanawatilistli, noihki tlen kipia
monohnotzaskeh wan kimoixkomakaskeh inon tlen tlatelwia wan inin Weyi Tlanawatilli.
Nochi telwilistli wan tetelwilistli tlen moteixpantis tlanawatihkapan, san welitis kichiwas kanah
senpoalli wan mahtlaktli tonalli ihkuak motenextis monankilis, kanin;
a) Exkan kotonalli tlen tlakah tlapehpenaltih tlen kateh Tlanawatilchiwaloyan Weyi
tlakaocholistli; Kanin tlanawatilchiwah wan ihkon sen tlakotonalli amo ma kinselilikan inon
tlanawatiltin noso Distrito Federal, tlen okinchihkeh ompa kanin Weyi tlakaocholistli; Kanin
tlanawatilchiwah;
b) Exkan kotonalli tlen tlakah tlapehpenaltih tlen chikawak tlanawatihtokeh kanin okachi weyi
tlakaolocholli monechikowah, noihki inon sen tlakotonalli amo ma kinselilikan inon tlanawatiltin
noso Distrito Federal, Weyi tlakaocholistli; kanin tlanawatilchiwah, noso tlen okseki Weyi
Tlanawatiltin tlen okseki Tetlalnanyotl powih tlen ixkoyan México okinsepanchih;
125
c) Inon tlanawatiani itokahkan Procurador General de la República tlen amo kinyekselis inon
wehweyi tlanawatiltin tlen powih México tlalli, noso Tlalnanyokotonalli, noso Distrito Federal, tlen
okseki Weyi Tlanawatiltin tlen okseki Tetlalnanyotl powih tlen ixkoyan México okinsepanchih;
d) Tlanawatilchiwaloyan wan Tlakaocholistli powi itech sen Tlalnanyokotonalli; wan Kanin
tlanawatilchiwah, noso amo noihki ma kinselilikan;
e) Exkan kotonalli tlen tlakah tlapehpenaltih tlen ompa kateh
f) Tlen yikinixmatih weyi tlanawatihkan tlakapehpenalistli Instituto Federal Electoral, tlen
noihki kahkateh nowiampan inin weyi tlalnatli, lren noihki kateh itech tlalnanyoxeloltin wan tlen
tewan moixkomakaskeh san powis tlen tlakahpehpenallli tekitl, wan tlen okinmaktilih inamah tlen
axan kinixpantilia nowiampah.
g) Weyi Tekimakalistli tlen kintlakapowilismaka noihki kiteixkomakas inawak weyi
altepanantli noso tlalnanyoxelolli, noso okseki tlanawatihkeh tlen kinselia ompa Senado de la
República tlen noihki ipan ma tlahtlaksakan tlen inon tlakasepanpowilistli kimalwia itech inin Weyi
Tlanawatilli. Ihkoni noihki tlen tepantlahtowanih ika tlakasepanpowilistli tlen kateh nowianpan
toaltepenanyotl Comisión de Derechos Humanos del Distrito Federal tlen ompa moixkomakaskeh
ompa inawak tlen okachi weyi tlakaolocholli weyi tlanawatilloyan kahki imak.
Amo oksekan kahki teixkomakalistli tlakeh itlah amo kualli kahki noso san nikan tlen machihtok
itech inin Weyi Tlanawatilli.
Nochtin tlanawatiltin ma yeto tlen powih weyi Altepenantli noso Tlalnanxeloltin, achtoh
moteixpantiskeh wan motenextiskeh ipan makuilpowali wan mahtlaktli tonalli, amo satepan noso
ihkuak mopehpenaskeh tekiwahtih, noihki amo welitis moahxitiliskeh okseki tlamantli.
Inon suprema corte de justicia, Kualtis amo kichiwas kinselis telwilistin noso ixkomakalistin tlakeh
kanah chikoeyi tlakah amo impakilis ihkon kichiwaskeh.
III. Itekih noso tetlakewalli tlen itechpowitikah Tribunal Unitario de Circuito noso imak
Procurador General de la República, san kualtis kiixmatis kenamin yetos tlahtoltepalewilistli
126
innawak Jueces de Distrito ihkuak tlanekilistleh tekaltzakuaskeh, wan satepan yeh imak yetos
san se tlahtolli.
Imak wan inewian kualtis kihtos tlakeh kitzinkixtis telwilistli noso mopowas tlen ihkuilitok
itechtlanawatiltzinxelolli tlen I wan II tlen powi itech inin tlanawatiltzintli, ayakmo okseki kichiwas
mochiwas, koxamo san ihkuak san telwilistli, tlakeh amo mochiwas inin Weyi Tlanawatilli
kenamin itech machiohtok wan amo motzinkixtis.
Tlakeh amo mochiwa tlen ihkuilitok itech tlanawatiltzinxelolli tlen I wan II, tlen kipia mochiwas
kenamin tlahtohtok itech ome tlahkuilolkotonalli, kanin powi tlahkuilolxelolli XVI, tlen itech
machihtok tlanawatiltzintli 107 tlen noihki powi itech inin Weyi Tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 106). Inon Poder Judicial de la Federación, itechpowis teyeknohnotzas
ihkuak yetos itlah ixkomakalistli tlen kimomakaskeh ompa ma yeto Tribunales de la Federación
wan Tlalnanxeloltin, noso Distrito Federal , kualtis noihki ihkuak sen Tlalnanxelolli, wan okse,
noso okseki tlen nikan tlalnantli powih, noso Distrito Federal.
Tlanawatiltzintli (Art. 107). Ihkoni kemin tlahtohtok tlanawatiltzintli 103, nochi ixkomakalistli
momelahkachiwas kemin inin Weyi Tlanawatilli machihtok, wan kitentokaskeh inin okseki
tlamantli:
I. Inon owihtilistlanawatiltepalewilistli juicio de amparo nochipa kualli moikxitokatias tlakeh
motetlakewis akin kitlahtlakolmamaltia;
II. Tlakeh onkah teixpantilistli yen kanachi kawitl kitzakuaskeh sen altepetlakatl, amo ipan
tlahtos noso kipalewis, kenamin kiihtowa akin kitilwihtok, noihki amo kualtis nochi
motlahtolpalewis declaración, noso amo ikah kichiwaltis.
Ihkuak ikah motenpalewilis, amo kichiwas ilkawis koxkeh telwilistli amo kualli ihtok, welika
motentokas kenamin tlahtohtok inon Ley reglamentaria itechtlanawatiltzitzintih 103 wan 107 tlen
noihki powih itech Weyi Tlanawatilli.
127
Ihkuak owihtilistlanawatiltepalewilistli itoka juicio de amparo, kintzintoka itlah teaxka kemin tlalli,
atl, sakatl, akawaltih, tlen sentetl ixtlawaktin tlen kinnotzah ejidos teaxka, noso okseki tlalli kanin
powih tlakah wan siwameh, tlen okseki inon tekowahkeh, tlen kipia nochi kualli moyehyekoskeh
tekiwahtih tlen tepantlachiaske, koxkeh kualtis kintzintokaskeh noso amo wan welika okseki
motenpalewiskeh san kan ahachi moyektlaliskeh, motlalamatiskeh, noso kualyotika
moahsikamatiskeh.
Ihkuak ikah chikawak motempalewilis, kemin nikan achatoh tlakpak tlahtohtok, tekiwah noso
tekiwahkeh amo kualtis tetlalkuilis, wan noihki amo kualtis kintlalkuilis inonkeh wehweyi tlalehkeh,
san ihkon moihyokawaskeh, noso kemah kualtis ihkon okachi mochikawiliskeh wan ika
motenpalewiskeh. Tlakeh onkah sen sobreseimiento ihkuak ikah chikawak kinekis monemitis
wan kinehnekis welika tetlalkuilis, wan tlakeh tlalehkeh olochitokeh, maya ihkon ma kinehnexti
itlah amatl amo kualtis tetlalkuilis, noso koxamo kualtis tlakeh inon tlatlahtolli
omoowihkankalakihkeh ihkuak okichihkeh se weyi olocholistli wan ompa omotenextih itlah.
III. Ihkuak motzintokaskeh itlah telwilistin wan motenextiskeh nepa kanin wehweyi
tlanawatihkapantih, tlen itechpowi tekitl, noso okseki owihtilistli, inon tlahtolpalewilistli san kualtis
mochiwas kemin:
a) Ihkuak tekiwahkapan ma tlanawatikan ma ikah kitzakuakan wan melahkayopan amo ikah
itepantlahtoh noihki ma kikakikan, wan ma ya tlahtoltenewa ma kitzinkixtilikan inon tzakualistli,
noso kemin tepantlahtowani okinahsik miek tlamantli kanin amo kualli okichihkeh inon tlawel
tzakualistli, wan kualtis kinetzakis itlahtol inon tepantlahtowani, kanin kitenewas inon tlen amo
kualli kahki ihkuilitok, wan kichiwas oksekkan mopalewis inon tepantlahtowani ma kipalewikan,
tlakeh amo kinekih kikakiskeh kanin achtoh opanok inon telwilistli. Welitis koxamo ayakmo
motenextiskeh nochi inon tlatlamantih ihkuak inon telwilistli achtoh yokinnehnextihkeh inon
tlahtolpalewilistin wan achtoh noihki tlakeh kintlaneltoktia senyelistli, noso tlen kualli nemilistli tlen
itechpowi nochtin tlakah.
128
b) Inon owih telwilistli, ihkuak sapanowa inmak okiski inon tekitl noso ihkuak nochi mochiwas
wan welika mochiwas inon tzakualistli, wan
c) Ihkuak tlakah ompa ma kinowihkalakikan wan amo itlah kitewikiihliah itech inon tekitl;
IV. Kema kualtis mochiwas se Tetlahtolpalewilistli ihkuak, machihtok ipan sen amatl, noso
ilkawis sen telwilistli ihkuak sawel teyolkokohki kahki. Welitis koxamo ayakmo motenextiskeh
nochi inon tlatlamantih ihkuak inon telwilistli achtoh yokinnehnextihkeh inon tlahtolpalewilistin,
noso moteixpantiskeh inawak inon weyi Tlanawatilli, tlen inewian tlanawatis ayakmo okseki ma
motziontoka inon telwilistli;
V. Sen Tetlahtolpalewilistli ihkuak sawel owihti inawak sen telwilistli, wan kanin Tekiwah imak
kahki kisenmanas inon telwilistli, tepantlahtowani kualtis kinextis ihkon otlamochih ihkuak
okitzakkeh ikah, wan tlen kipia motenextis innawak inon okachi Weyi Tekiwahkeh, tlen innewian
noiki kahki, yehwan tlanawatiskeh tlen okseki tekitl mochiwas kanin tlanawatihtokeh, wan
satepan:
a) Kanin melahkayopan tzakualistli mochiwani, wan ma yetokan inon tlanawatihkeh tlen
sawel noihki tlanawatiah nikan nepa, noso ma yetokan yaotlanawatihkeh, ompa itlah mochiwas.
b) Ihkuak monehnekis itlah ma moteixkomaka ipan se amatl, noso ihkuak ikah altepetlakatl
ma kintzintoka wan kinekis kiixmatis kenamin kitlayehyekoliah, wan kenihki kichiwas
motenpalewis inixpan inon weyi tlakaolocholli tekiyektlaliani noso okseki tlakaolocholtin kemin
powis, wan noihki kanin amo kanah kitenkakih, nikan welika kitenpalewiskeh wan kiahxiliskeh
itlamian inon ixkomakalistli.
c) Ihkuak monehnekis itlah ma moteixkomaka inixko altepetlakah, wan ihkuak ma
motzintokakan kanah keski tlanawatilli tlen kiihtowa ma ikah kitzakuakan noso tla powi tlen weyi
altepenanyotl iaxkayo noso itlah kan onkak nemakalistli, ihkon moneki ma yeto se kualli
tekiwahtlahtolistli tlen ma itechpowi se weyi noso amo weyi teowihkayotzintokalistli.
Ihkuak ma yeto sen teowihkayotzintokalistli tlen kiyehyekowa sen tekiwah wan ihkuak ikah
moyehyekolisnekis motenpalewis inawak, noso seki itlal wan ma yeto tlen iaxka, wan
129
d) Ihkuak monehnekis itlah ma moteixkomaka ipan tekiyotl, ihkuak ma motzintoka se
tlahtolmelawalistli tlen okitehtenehkeh ik ompa tekiwahkapan tlen kinnotzah juntas locales noso
okse tekiwahkapan tlen kinohnotzah conciliación y arbitraje, welika noso inon
teowihkayotzintokalistli tlen itekiwahkawan sen Tlahtoltiankayotl;
Inon Weyi Mawisotlanawatihkan itechpowi, noso imak kahki tekichiwas tlen kitekinawatis noihki
weyi teowihkayotzintokalistli wan inon okse melahka yehyekoltemakani wan ihkon kiyehyekos
wan kiixmatis tlen iweyittalis tlen ihkon monehnekis.
VI. Nikan tlen achtoh tlatenewa inin tlanawatilli, noihki tlen itechpowi kanin tlahtohtok itech
tlanawatiltzitzintih ompa machiohtokeh ipan 103 wan 107, ompa motlahtolchikawa wan tenawatia
tlen nepa powih itech Weyi mawisotlanawatilchihkan itech mokitzkis wan ihkon kualtis ika
chikawak tlanawatis wan motlahtolpalewis;
VII. Ihkual yeski sen tetlahtolpalewilistli wan ihkuak sen tekiwah noso weyi tekiwah
kitetzintokilia sen telwilistli, noso achtoh, noso satepan, noso tlakeh noihki okseki tlakah noso
siwameh kintentilana tlen amo itlah kitewikiihliah, yehwan kualtis motempalewiskeh inawak sen
okachi weyi tekiwah, ompa mochikawaskeh wan inon tekiwah kimpalewis wan kiteixkomakas
inixpan tlen tekiwah tlen okintentilanki wan moixkomakaskeh wan mopalewiskeh ika miek
tlamantli, noso ixtlakopinaltin, tlahkuiloltin wan ompa kualtis inon okachi weyi tekiwah kitemakas
itlanawatil koxkeh tlahtlakolehkeh noso amo tlahtlakolehkeh;
VIII. Ihkuak seki Tekiwahkeh inmak owihti sen telwilistli wan amo kahxiliah sen kualli tekitl wan
tlakeh noihki oksekkan motelwiah noso okachi wehweyi tekiwahkeh tlen powih itech sen
Tlalnankotonalli wan tlen inon tekiwah tlanawatia itech sen Tlakaolocholli tekiyektlaliani. Inon
Weyi mawisotlanawatilchihkan kipia tlen kimatis wan kixmatis:
a) Ihkuak oyetok sen tenpalewilistli wan tlakeh sen tetlahtolpalewilistli noso telwilistli amo
kualli wan tlalia sawel teihyowiltilia wan kikuehsowa ika chikawak inin weyi Tlanawatilli, noso
okseki tlanawatiltzitzintih tlen powih itech inin weyi Tlalnanyotl, noso okseki tetlalnan, noso
itlanawatilwan inon Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli itokahkan México, ihkon noihki
chikawak motempalewis ompa itech tlahkuilolxelolli I, itech tlanawatiltzin 89 tlen machiohtok itech
130
inin Weyi Tlanawatilli tlen powi itechtlalnantli itokahkan México, wan tlen okseki tlanawatiltin tlen
inaxkawan okseki weyi tlanawatianimeh, noso tlen tekiwah tlen kahki Tlalnanyolotl tlen kinotzah
Distrito Federal, ompa ahsikamattok tlen telwilistli wan tlen kipia motlaxtlawas;
b) Noihki ihkuak ma motentilanakan itlah telwilistin noso tetlahtolpalewilistin tlen
kintennotzah itech inon tlahkuilolxeloltin II iwan III, tlen itechtlanawatiltzintli 103, wan machiohtok
itech inin Weyi Tlanawatilli tlen powi itechtlalnantli itokahkan México.
Inon tlen itechpowi itekih tlen Weyi mawisotlanawatilchihkan, tlakeh kiweltlahtlanilia noso
kiwelnawatia sen Tlakaolocholli tekiyektlaliani noso sen melahkayehyekowani, san ihkuakon
kualtis kintzintokas seki telwilistin noso noihki kualtis kinnemilis wan kiwalnankilis koxkeh kualtis
motzintokaskeh noso amo.
Tlen achtopan amo kanah machiohtok, noso amo itlah kitenewa, san kixmatiskeh inon
Tlakaolocholtin tekiyektlalianih, wan yehwan tetlahyowilmakaskeh wan amo okse kualtis
mokuehsos;
IX. Nochi tlen kualli intlahtol wan kiteixpantiskeh inon Tlakaolocholli tekiyektlaliani ihkuak
onkah noihki se kualli Tetlahtolpalewilistli, noso tla amo motlahtolpatlah wan tlakeh satepan
kiwalihtoskeh amo onkah tlanawatilyotl itech sen weyi Tlanawatilli noso san Tlanawatilli wan
tlakeh satepan amo onkah ahsikamatilistli, wan tla kiihtoskeh ompa se ome tlahtolli wan tlakeh
motlahtolchikawaskeh itech inon weyi Tlanawatilli kanin mokakitiskeh ompa inawak weyi
tlamawisoltihchihkan tlen kitokayotiah Suprema Corte de Justicia wan noihki kenamin sen weyi
wan kualli teixpantilistli. Ihkuak ihkon ma yeto inon tekitl kualtis kintzintokas wan kitlatemolis weyi
tlamawisoltihchihkan tlen kitokayotiah Suprema Corte de Justicia wan sawel ipan
motlahtolchikawas itech weyi tlanawatilyotl;
X. Itlah telwilistli noso tekitl tlen itechpowi, kualtis ayakmo motekitokaskeh wan mochiwas
tlen kitenewas weyi Tlanawatilli, ikinon mokitzkis itech inon tlahtolli tlen achtoh okiteixkomakak,
satepan, wehweyi tekiwahkeh kiittaskeh koxkeh kualtis motetlaxtlawisliskeh noso san tlen sen
altepetlakatl kinkohkowa ihkuak motlahtlakolmamaltis, ihkon kualtis motzinkixtis sen telwilistli tla
kinkohkowa wan tlake okachi miekeh altepetlakah noihki kinahxilia inon telwilistli.
131
Tla ayakmo mochiwas tekitokalistli, wan tla ipampa okse tekitl tlen tlanawatiah kiihtoskeh ipan
inon sen tzakualistli, ompa kualtis motenpalewiskeh wan kitzinkixtiskeh inon tetlahtolpalewilistli
wan intech yetos noihki sen tetlahtolpalewistli wan ompa kualtis mopalewis ika itomin tlen
kinmaktilis inon tekiwahtin wan monekis ika tetlaxtlawiskeh ompa kanin monehnekis noso tla itlah
okse tlamantli noihki monekis motlaxtlawas, inon kipia tlen kualli moichtakanemilis inon tekitl wan
tla inon okse noihki kitemaka itomin inon tlen achtoh tetlahtolpalewilistli ayakmo motzintokas, wan
inon tomin welika monekis tla onka itlah tlamantli tlen motlaxtlawas;
XI. Kualtis yetos tilketzalistli ipan inon ika tekitokalistli tlen inmak tekiwahtin kahki, wan ihkuak
sen tetlahtolpalewilistli tlen kisenmanaskeh ompa kanin Tlakaolocholli tekiyektlaliani tlen
kinnotzah Tribunal Colegiado de Circuito, wan inon sen weyi tekiwah tlen imak kahki kualtis
kiyehyekos tlen ika mochiwas. Wan tla ihkon kimonekiltis inon akin ipan otlaksakeh kualtis noihki
motelwis wan motlahtolpalewis, wan kitemaktis inon amatl kanin ihkuilitok itelwilis, wan tlen
kitzintoka ninon owihtlatzintokalistli, noihki amatemaktis ompa Teilwiloyan tlen kinotzah Ministerio
Público wan okse itech amanepantli. Itech okseki tekitl, kiteixpantiskeh wan kinyektlaliskeh inon
tekiketzalistli ompa tlahtlakolahxiloyantih noso tlakaolocholli tekiyektlalianintih;
XII. Tla keh san kimpancholkuih inon tlanawatilli tlen machiohtokeh ipan tlanawatiltzintli 16,
tlen machiohtok wan kitentilantok miek owihkankayotl, ok ome tlen powih 19, 20, welika
motzintokaskeh wan moteixpantiskeh inawak inon tekiwahkapan tlen tepantlaksa noso okse Weyi
tekiwah tlen Tlahtlakolahxiliani tlen imak tlen kipia kiyektilis inon telwilistli, noihki kualtis
motenpalewis tlen ompa machiohtok itech inon Tlanawatilxelolli VIII.
Tlakeh inon tekiwah tlen Tetlahtolahxiliani noso inon sen Tlakaolocholli tekiyektlaliani wehka
kahkateh, noso wehka chantih, Weyi tlanawatiltzintli inewian tlanawatis wan kitemos sen tekiwah
tlen imak ahsis inon sen tlahkuilolli tlen ipan amatl machiohtok wan kitenehtok sen
Tetlahtolpalewilistli, yeh inon tekiwah kualtis kitilketzas sen achitzin tekitl, wan noihki mokitzkis
ipan inon tlanawatiltzitzinteh tlen Weyi tlanawatilli ompa machihtokeh;
132
XIII. Ihkuak inon Tlakaolocholtin tlen kinnotzah Tribunales Colegiados de Circuito, amo kualli
ma motlahtoltikan ipanpa sen owihkayotzintokalistli tlen inmak powi, inon Weyi
mawisotlanawatilchihkan, tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia, imak panos inon
tlatzintokalistli, noso imak Melahkayehyekowani tlen kinotzah Procurador de Justicia, noso
Tlakaolocholtin tekiyektlalianih tlen noihki kinnotzah Tribunales, noso nochtin tewan akin ompa
tlen kipiah tlahtoskeh wan intechpowi ihkuak opehki mochihtih inon owihkayotzintokalistli, kualtis
ihkon mochiwas okse telwilistli inawak inon Weyi mawisotlanawatilchihkan, wan ihkuak
monechikoskeh wan motlahtoltiskeh koxkeh kualtis itlah okse tlamantli mochiwas wan kenamin
kiahsikamatih inon Weyi Tlanawatilli.
Ihkuak ompa kanin kahki inon Weyi mawisotlanawatilchihkan tlen kinotzah Suprema Corte de
Justicia, amo kualli ma motlahtoltikan ipanpa sen owihkayotzintokalistli tlen inmak powi, inon
Weyi mawisotlanawatilchihkan, tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia, imak panos inon
tlatzintokalistli, noso imak Melahkayehyekowani tlen kinotzah Procurador de Justicia, noso
Tlakaolocholtin tekiyektlalianih tlen noihki kinnotzah Tribunales, noso nochtin tewan akin ompa
tlen kipiah tlahtoskeh wan intechpowi ihkuak opehki mochihtih inon owihkayotzintokalistli, kualtis
ihkon mochiwas okse telwilistli inawak inon Weyi mawisotlanawatilchihkan, wan ihkuak
monechikoskeh wan motlahtoltiskeh koxkeh kualtis itlah okse tlamantli mochiwas wan kenamin
kiahsikamatih inon Weyi Tlanawatilli wan ihkon mochiwas kenamin kimoihtoltiskeh.
Tlen okkan achtopan omopoh wan tlen intlanawatil wan inahsikamatilis inon tekiwakapantih tlen
kiihtoskeh noso motlahtoltiskeh san tlen kipia mochikawalismakaskeh inawak inon Weyi
Tlanawatilli wan amo kualtis kinxihxikos wan amo kinihtlakos inon tekiwah tlen Tetlahtolahxiliani
kimoihtoltis, wan
XIV. San kualtis oksemi motzintokas sen tekitl ihkuak monemilis inon itlamian sen
tlahkuilolkotonalli II, tlen kahki itech inin Tlanawatiltzintli, kualtis noihki yetos sen tekiketzalistli
noso tzintokalisketzalistli, tlakeh sen Tetlahtolpalewilistli tlami, noso tlakeh sen telwilistli amo
okachi motzintoka, kualtis noihki tlakeh sen telwilistli moteixkomaka wan monohnotza itech inon
Weyi Tlanawatilli. Maski mayeto tekiketzalistli itech sen tlanawatiloyan, welika inewian
kihtohtewas wan kenamin yeski sen tlahtlakoltlaxtlawalistli.
133
XV. Inon Weyi Tekiwah tlen Melahkayehyekowani, kinotzah Procurador General de la
República, noso okse Weyi Tekiwah tlen kinotza Agente del Ministerio Público Federal, san akin,
welitiskeh ompa tlakaktoskeh ipampa inon sen tekitl, kualtis monohnotzaskeh ipan inon
ixkomakalistli, inewian yeski koxkeh kimonekiltis ompa tlakaktos wan amo okseki motenextis
altepepan.
XVI. Tlakeh yomotemakak sen Tetlahtolpalewilistli tlen kinotzah amparo, wan sen tekiwah tlen
imak ahsi inon tekitl wan inewian kinekis oksemi ma mochiwas nochi inon Tetlahtolpalewilistli,
noso noihki san ihkon kinekis ma tlahtlami, noso ma elkawi inon tlahtlakolmamaltilistli, inon Weyi
mawisotlanawatilchihkan tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia, waltlanawatis ma motekiketza
noso kitekikuiliskeh wan kitelwiskeh inawak se weyi tekiwah tlen Tetlahyowilmakani kinotzah
Juez de Distrito tlen imak ahsis. Tlakeh inon tekitl kualtis motilketzas, noso elkawis, noso kualtis
inon Weyi mawisotlanawatilchihkan, tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia, waltlanawatis
ontechias kanah se kawitl noso se keski tonalli wan ma tetlahtlakolahxili, Tlakeh inon tekiwah
amo okualtik okachi inontekitl ihkuak itlamian inon kawitl noso tonaltin, welika inon tekiwah yen
yeh kitekikuiliskeh wan tlaxtlawas.
Ihkuak inon Weyi mawisotlanawatilchihkan, tlen kinotzah Suprema Corte de Justicia okualtiskiaya
kahsis inon tekitlamilistli, noso oksemi ma mochiwas Tetlahtolpalewilistli yeh inewian kitemos
kiyektlalis inon tlatzintokalistli wan tlakeh sawel miekeh kinmayawi noso kintlahtlaksa
altepetlakah, noso oksekimeh, wan tlakeh inon akin tetelwia wan sapanowa miek tomin ompa
awiltis wan poliwis. Inon akin tetelwia welitis kitlahtlanis ma motilketza Tetlahtolpalewilistli, yeh
inewian powis inon tlayehyekolli, wan tlakeh koxamo kualtis kichiwas mochiwas inon tlamantli.
Tlakeh onkah tilketzalistli, noso tlakeh inon tlakatl tlen motenpalewihtok amo mochikawa, inon
tlamantli kualtis melahkayopan kitlamiltis nochi inon tekitl wan inkon machiohtok itech inin Weyi
Tlanawatilli.
XVII. Tlakeh sen Tekiwah tlahtlakolpiani ihkuak amo kichiwa kualli sen tekitl wan kualtiskiaya
okiketzaltiskiaya noso ma amo okachi ma owihti inon tekitl, yeh ikinoh tla tetominmakas inawak
okse Tekiwah, noihki, tlakeh ika kualtis motominpalewis, wan noso amo miek tomin kitemakas,
tlakeh san kipalewisneki inon okse tekiwah, nochin tetlaxtlawaskeh inawak Weyi Tekiwah.
134
XVIII. (Okipohpolohkeh).
Nawi Tlahkuiloltokaitl
Tlen inewian wan intekih inon tekiwahtlakewaltin wan tetlahtoltiankayotl
Tlanawatiltzintli (Art. 108). Nikan itech inin tlanawatiltzintli, motenewas nochi tekitl tlen
intechpowi nochtin inon tekiwahtlakewaltin intekih tlen okinmakakeh wan okintlakehkeh, noso
ihkon noihki powih nochtin tekiwahtlakewaltin inon tlen tlakapehpenalli, nochtin powih tlen
tekipanowah ompa itech weyi tlahpixkeh kanin weyi altepepan powih tlen kinotzah Poder Judicial
Federal, inon tekipanohkeh tlen powih weyi tlahpixkeh kanin weyi altepepan Tlalnanyolotl tlen
kinotzah Distrito Federal, nochtin tlahtoanimeh, tlakewalixtlamatkeh, wan nochi siwatl noso tlakatl
tlen ompa ma tekipano noso tlekewalli ompa itech Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen
kinotzah Congreso de la Unión, noihki ompa kanin Tlakaolocholli weyi tlanawalilkan kahki
Tlalnanyolotl tlen kinotzah Asamblea Legislativa del Distrito Federal, tlen ompa tekitih kanin Weyi
Tlamanawihkan tlen powi weyi olocholkan tlen kitokayotia Administración Pública Federal, noso
ompa Tlalnanyotl tlen kitokayotia Distrito Federal, wan nochtin tlen tekitih noso tetlakewaltin, wan
tetlakewaltekiwahtin tlen itech mokitzkihtokeh tlen san sekkan kinnetechowah inin Weyi
Tlanawatilli, tla itlah tlen powi intekih amo kualli kichiwah melahkayopan moowihkankalakiskeh.
Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli itokahkan México, tlen kinotzah Presidente de la República
Mexicana, ihkuak nochi inon kawilli tlen powi itlanawatil, kualtis noiki motelwis wan
motlahtlakolmamaltis tlakeh totlalnan kikuitlapan kahkayawa, wan tlakeh kichiwa okseki wehweyi
owihtilistli tlen noihki kipihpinatis toweyitlalnan.
Nochtin Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah itech tlalnankotonaltin, Tlanawatilchiwani tlen kateh
tlanawatilchiwaloyantih, tlen tekitih ompa Tlakaolocholtin tekiyektlalianih tlen kinnotzah Tribunales
Superiores de justicia locales, nochtin inonkeh tekiwahkeh tlen tlayakantokeh kualtis
moowihkalaktiskeh tlakeh kiawilmatih inin Weyi tlanawatilli, wan okseki tlanawatiltin tlen nikan
Mexico tlanawatiah, wan noihki tlakeh kimotzinkixtiliah, noso ichtaka kimoixkoyantilia tetomin tlen
powi itech inin Weyi Altepenantli.
135
Inon wehweyi tlanawatiltin tlen powih itech nochtin Tlalnankotonaltin, innewian kinnehnextiskeh
wan kinteixkomakaskeh kemin nikan Tlanawatiltzintli pewa inin tlahtowa, intekipanohkawan, noso
intlakewalwan welika san se tlamantli kinixkomakas wan ika monawatiskeh ompa intlalkotonalkan
noso inaltepeyohkan.
Tlanawatiltzintli (Art. 109). Inon Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen kinotzah
Congreso de la Unión, wan ompa tlanawatilixmachiloyantih tlen kahkateh itech Tlalnankotonaltin,
inmak kahki tlakeh kimonekiliskeh kinchiwaskeh wan ipan mochikawalismakaskeh, ihkuak sen
intlakewal moowihtiliskalakia, noso ika inon Tlanawatilli, kualtis kitelwis, wan kitlaxtlawaltis noso
mochiwaltis ma tetlahtlakoltetlaxtlawaltili wan motekiketzas noso tla moowihtilia wan mochiwas
kemin nikan tlayakapan inin Tlanawatiltzintli tlahtowa:
I. Ika se Weyi owihkayotzintokalistli, sen tekiwah, kualtis motlahyowilismakas tlakeh kipia
itlamamal, inon moikxitokatias kemin ihkuilitok itechtlanawatiltzintli 110, wan tlakeh ihkuak
tekititok ma moowihnetzaki, noso tlakeh san kimpancholkui noso san kinawilmati nochi tlen imak
kahki tlen itekih wan amo kualli kiyekwika, noso amo kualli kiyekchiwa itlanawatiltekih.
Sen tekiwah amo kualtis kiowihkayotzintokiliskeh tlakeh kinsenmana ikuayehyekolisnexiliswan,
noso itlayehyekolwan.
II. Tlakeh sen Tekiwahtlakewalli kiowihkantzintokiihliah wan inon tlen kinotzah comisión de
delitos tlen imak kahki itlah kahxiliah, inon Tekiwahtlakewalli welika kitlahyowilmakaskeh kemin
tlanawatia inon weyi tlanawatilyotl tlen kinotzah legislación penal; wan
III. Inon tepalewihtlanawatilixmatinih motlahyowilismakaskeh, tlakeh ipan intekih noso inmak
amo kualnestok, noso melahkayopan, noso ixnestok wan nimanwik noso intlanawatil tlen impan
kistok amo motekihkiyekchiwah.
Inon kenamin motetlahyowilismakaskeh ixpan Tlanawatilli, sehsen mochihtiaskeh nochtin
ixkomakalistin. Ipanpa sen tlahtlakoltetlaxtlawaltilistli, amo kualtis ika oppan motetlahyowilmakas.
136
Ihkuak sen Tetlakewaltekiwah, noso Tekiwahpalewiani ihkuak nochi inon kawilli tlen powi
itlanawatil san elihki pewa motomintia, noso motlakowia ika tetomin wan ihkuak momati tetomin
kimotzinkixtilia, noso okse altepetlakatl motokayotetlanetiani, wan kimotlakewia, kinawatia ma
ipatka ma motlalkowi, wan san niman kinmiekilia itlalwan nochi tlen iaxkayo mottas kemin teaxka
noso momattok yeh tekiwah, wan satepan amo kualtis kitlatis; nochi inon tlamantih imakak kahki
inon Weyi Tlanawatiltin wan kimoihtoltiskeh kenamin kitetlahyowilmakaskeh inon tekiwah.
Inonkeh Wehweyi Tlanawatiltin, noihki kualtis mimoihtoltiskeh wan kintekixtiliskeh, imak
panoskeh wan satepan kitetlaxtlawiltis inon tlahtlakoltetlaxtlawaltilistli tlen okachi inon
Tekiwahpalewiani noso Tetlakewaltekiwah.
Ikah altepetlakatl, yeh inewian, kualtis tetlatelwilis inawak Weyi Tlanawatilchiwaloyan tlen itech
kahki Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah, tlen kinotzah Cámara de Diputados del
Congreso de la Unión, wan nochi kualli tlapohtias, motlahtolmakas wan kitenextilis tla kimati noso
tla kiahsi sen tekiwah tlen motomintia noso tominichteki kemin nikan tlakpak inin Tlanawatiltzintli
tlahtohtok.
Tlanawatiltzintli (Art. 110). Nochtin Tekiwahtin tlen nikan motenewah, kemin:
Tlanawatilyehyekowani, Tlanawatilchiwani, Tlahtoanimeh, wehweyi tlahtoanimeh, weyi tlahtoani
tlen tlanawatia Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, Melahkayehyekowani, Tlakaolocholtin
kan kimpehpenah tekiwahtin tlen kinotzah Instituto Federal Electoral, tlahkuilowanintih tlen kateh
ompa Tlanawatilchihkan, tlanawatilloyan, tlapehpenaloyan, tekiwahkeh tlen tlanawatiah itech
Weyi Tlalnanyotl, noihki altepetlakah tlen tekiwahkapantlapalewiani, Tlakaolocholtin tlen ahachi
powih nikan Weyi Tlalnanyotl, wan okseki tlen tewan salitokeh tlen wehweyi altepetekititlantih
wan tlen tekaltominnechikowah, nochtin kualtis kinowihtzintokaliswiskeh, tlekeh amo kualli intekih
kitemakah noso san tlaixpahpachowah.
Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah intech intlalnankotonalwan, Tlanawatilchiwanih, Weyi
tlanawatianimeh tlen kateh itech Tlakaolocholtin tekiyektlalianih tlen powih tlalnankotonaltin tlen
kinnotzah Magistrados de los Tribunales Superiores de Justicia Locales, noihki inonkeh
137
tekiwahtin tlen tekitih itech tlanawatiloyantih, kualtis kinowihtzintokaliswiskeh, kemin kiihtowa inin
Tlanawatiltzintli ihkuak chikawak kikohkoskeh Weyi Tlanawatilli, wan tlen inaltepakotonalko tlen
ompa sen Tlanawatilli powi kipahpancholkui, noso tlakeh kimotzinkixtiliah wan tetomin
kimoichtakatlatiliah, noso kitominichtekilia weyi Altepenanyotl, ihkon inin owihtekitl welika
motenextilis wan itlahtlakoltetlaxtlawaltilis inmak panowa inonkeh Tlanawatilixmachiloyantih tlen
satepan yehwan innewian kualtis melahkayehyekolli kichiwaskeh.
Nochtin tetlahyowilistin intechpowi tlatekikuiliskeh, wan nowiankan motlahtoltiskeh ma amo kanah
okseki kitekimakaskeh, amo kanah kitlakewaskeh wan amo kanah tepalewis, noihki amo kanah
okse tekiwah kitlakewas wan ayik okseki Tekiwahtlakewalli yetos.
Inin tetlahyowiliskayotl tlen achtoh motenewa, ihkuak ikah kimoyehyekoltis, tlen kipia achtoh, inon
Tlanawatilchiwanih tlen tlanawatiah itech Weyi Tlanawatilchiwaloyan, innewian kiteixpantiskeh
innawak inonkeh Weyi Tlanawatilyehyekolkan tlen kinnotzah Cámara de Senadores, welika achto
monechikoskeh wan san se intlahtol kimoihtoltiskeh wan satepan, wan ixpan inon tlahtlakolpiani
kiixkomakaskeh kenamin yeski itlahyowiliskayo.
Ihkuak inon tlen Weyi Tlanawatilyehyekolkan ikimatih akini tlahtlakolpiani, niman ihkuakoh ompa
kimpehpenas itlakewalwan, kinolochos wan inmak kikawas inon tekitl wan kintlakewas ma
kiahxilikan kenamin kiyektlalis itetlahyowiliskayo, wan inmak momatis kenamin kitetlaxtlawiltiskeh
wan tlen tetlahyowilistli kimakaskeh, inon Tlakaolocholli, tlakeh exkan omoxeloh wan ome inon
tlakotonalli welika ompa ixpan inon tlahtlakolpiani kikakis kanachi tetlahyowiltlaxtlawas.
Itlahtolwan wan itletlahyowiliswan tlen inonkeh kiihtoskeh ompa Weyi Tlanawatilchiwaloyan, tlen
kinotzah Cámara de Diputados, wan inon Weyi Tlanawatilyehyekolkan tlen kinnotzah Cámara de
Senadores amo ikah kintlahtolpanawis, wan amo kipiah Tetlahtolpalewilistli.
Tlanawatiltzintli (Art. 111). Tlakeh inonkeh tlahtoanimeh, tekiwahtin, wan tlen Weyi
Tlanawatilchiwaloyan, tlen kinnotzah Cámara de Diputados, wan inonkeh Weyi
Tlanawatilyehyekolkan tlen kinnotzah Cámara de Senadores motenewah, kemin:
138
Tlanawatilyehyekowani, Tlanawatilchiwani, Tlahtoanimeh, wehweyi tlahtoanimeh, weyi tlahtoani
tlen tlanawatia Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, Melahkayehyekowani, Tlakaolocholtin
kan kimpehpenah tekiwahtin tlen kinotzah Instituto Federal Electoral, tlahkuilowanintih tlen kateh
ompa Tlanawatilchihkan, tlanawatiloyan, tlapehpenaloyan, tekiwahkeh tlen tlanawatiah itech
Weyi Tlalnanyotl, noihki altepetlakah tlen tekiwahkapantlapalewiani, Tlakaolocholtin tlen ahachi
powih nikan Weyi Tlalnanyotl, wan okseki tlen tewan salitokeh tlen wehweyi altepetekititlantih
moowihkayokalakiah wan kiseliskeh se Tetlahyowilistli, maski noso ayamo tlami inkawil tlen kipia
okitlamiskiaya, inon Weyi Tlanawatilchiwaloyan, ihkuak moolochotekipanoltia kualtis kihtos
koxkeh sen inyolikni kualtis motetlahyowilismakas noso amo.
Tlakeh inon Weyi Tlanawatilchiwaloyan, tlen kinnotzah Cámara de Diputados amo
okitlahtlakolahsik noso amo okitlahtlakolmakak, inon tlatzintokalistli noso telwilistli san ompa
motilketzas, wan satepan ihkuak ayakmo tekiti inon altepetlakatl tlen koxamo tlahtlakolpiani inon
Tlakaolocholli tlen okinekiaya ma mochiwas se achtoh tlatzintokalistli ahachi kitemolis
itlahtlakoltetlaxtlawil, wan ihkon noso satepan kualtis oksemi mochiwaltis ma motlaxtlawa inon
Tetlahyowilistli tlen kitewikilia.
Tlakeh inon Weyi Tlanawatilchiwaloyan, tlen kinnotzah Cámara de Diputados, welika moselia
wan tepalewis ma inon altepetlakatl tlen tlahtlakolpia, Tekiwahkeh tlen imak mokawa inon
tekiyochikawalistli welika kichiwaltiskeh ma kitlaxtlawa san kenamin tlanawatia Weyi Tlanawatilli.
Weyi Tlahtoani tlen powi itechtlalnantli itokahkan México Tlen kinotzah Presidente de la
República, yeh kualtis noihki kitelwiskeh inawak Weyi Tlanawatilyehyekolkan tlen kinotzah
Cámara de Senadores, mochiwas kemin ompa ihkuilitok itech Tlanawatiltzintli 110, noso ihkon
inon Weyi Tlanawatilyehyekolkan tlen kinotzah Cámara de Senadores, kimotekitiskeh wan sawel
kiikxitokaskeh inon owihkayotl tlen okualtiskiaya itechpowi inon Weyi Tlahtoani.
Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah intech intlalnankotonalwan, Tlanawatilchiwanih, Weyi
tlanawatianimeh tlen kateh itech Tlakaolocholtin tekiyektlalianih tlen powih tlalnankotonaltin tlen
kinnotzah Magistrados de los Tribunales Superiores de Justicia de los Estados, noihki inonkeh
139
tekiwahtin tlen tekitih itech tlanawatiloyantih, tlen kinnotzah Tribunales Superiores de Justicia
locales kualtis kinowihtzintokaliswiskeh, kemin kiihtowa inin Tlanawatiltzintli, wan inon
owihtekiyotl moteixpantis ompa tlanawatilixmachiloyan tlen itokahkan Legislaturas Locales, wan
ompa yewan intekih kualtis kitlamiskeh inon tekiyochiwalistli.
Itlahtolwan wan itletlahyowiliswan tlen inonkeh kiihtoskeh ompa Weyi Tlanawatilchiwaloyan, tlen
kinotzah Cámara de Diputados, wan inon Weyi Tlanawatilyehyekolkan tlen kinnotzah Senadores
amo ikah kintlahtolpanawis, wan amo kipiah Tetlahtolpalewilistli.
Ihkuak ikah altepetlakatl, tlen welika tlahtlakolpiani tla ok tekititok kanah Tlanawatiloyan tlen kipia
motekiketzas wan mochias, tlalia omokalaki itech sen owihkankayotl kitlahyowilmakaskeh noso
amo. Tlakeh inon altepetlakatl san kineltoktiah wan amo tlahtlakolpiani, kualtis oksemi mokuapas
kanin tekiti, noso tlakeh melahkayopan tlahtlakolpiani, wan tlakeh omoowihkankalaki ihkuak
otekititoya, welika kikaltzakuaskeh inon altepetlakatl wan amo kiselis Tlanawatiltlapohpolwilistli.
Ihkuak itlah telwilistli ma kichiwa ikah altepetlakatl wan ma kitlahtlakolmaka sen
Tetlakewaltekiwah, amo yeski ixkomakalistli.
Ihkuak motemakas sen tetlahyowiliskakayotl inon tlanawatilli mokitzkis nochi ipan
Tlanawatilihyowilistli, wan tlakeh ikah moowihkalakia noso ma kitominmakakan, noso ma itlah
teihtlakoli noso tlen teaxka, tlen kipia mokalakis kitlaxtlawas, kikuapas tetomin, noso san kech
ipati, kitekuapilis san kan nochi ika ma motlahtlakoltlaxtlawa.
Amo kualtis eyitipan motetlaxtlawaltis se ihyowilistlaxtlawilli tlen ipan kechipati.
Tlanawatiltzintli (Art. 112). Ihkuak se Tekiwahtlakewalli moowihkayokalakia, wan kemin inon
Tlanawatiltzintli 111, kanin ompa pewa kiteixpantilia, wan inon tetlakewalli amo tekititok, amo
monekis kitemakas ixkomakalistli inon Weyi Tlanawatilchiwaloyan tlen kinotzah Cámara de
Diputados.
140
Tlakeh inon Tekiwahtlakewalli oksemi mokuapa wan tekititin kanin otekipanohtoya, noso tla okse
iteki kimakah, kualli monemilis inon inon tlahkuilolkotonaltin tlen kateh itech Tlanawatiltzintli 111,
inonkeh tlen kinextiah kenamin mochiwas ika inon chikawak tetlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 113). Nochi inon Tlanawatiltin tlen kiyeknemiliskeh wan
kintekiyehyekoliskeh inonkeh Tekiwahtlakewaltin, tlen kipia motekichikawaskeh, wan ihkon ma
yeto se kualli ixnestilistli, melahkayotekitl, tekiyehyekolistli, amo ma yeto chichikoittalistli, ma amo
tlatzihkatekitikan tlakewaltin, niman ihkon nochi tonalli yeski tekitl, tlanawatiltekitl, tekimakalistli,
tekiyochiwalistli; tla ikah tlakewalli amo kualli tekichiwa kualtis inon Tlahtoani, noso tekiwah, Weyi
tekiwah imak kahki kualtis tetlahyowilismakas wan kitetlaxtlawiltis inon owihkayotl. Se
altepetlakatl noso tlakewalli maski ma tetlaxtlawa noso ma kitlakawaltikan ipan itekih, welika
kitekiketzaskeh, noso kitekikuiliskeh wan kitokaskeh, tlen kipia tetlaxtewis wan kinyektlalis
inonkeh tlamantih tlen imak oihtlakawikeh ihkual otekititoya, wan mochiwas kemin ompa tlahtowa
sen tlahkuilolkotonalli tlen neskatotihtok inon III itech inon tlanawatiltzintli 109, noso noihki amo
kualtis powis expatipan ipan ewis inon tlenon motetlaxtlawas.
Inon Tlahtoani tlen tlanawatia itech sen Tlalnankotonalli imak kahki tetlaxtlawis, ihkuak
motekiyehyekowa wan amo kualli kisa, welika inewian kitetlaxtlawas, kitekuapilis, noso kitemolis
kenamin tetlayolsewis, noso nochi kiyekchiwas tlen itech Tlanawatilli itech machiohtok.
Tlanawatiltzintli (Art. 114). Ihkuak sen tekiyochiwalistli mopewaltilis ipan sen tekiwahtlakewalli
tlen moowihtzintokalismakas, san kualtis mochiwas inon tekitl ihkuak inon altepetlakatl ok
tekititok, noso tla yekin se xiwitl yekin opanok itekiwahtilis. Ihkuak mopewaltilis se tlatzintokalistli
kualtis mochiwaltis matetlaxtlawi ihkuak ayamo panowa sen xiwitl.
Tla sen Tekiwahpalewiani sawel tetlahyowilmakalischiwa noso moowihkayokalakiani ihkuak
tekititok kualtis motetlahyowilismakas tla amo kualli tekiti, tla kichiwa kualtis ika chikawak
kuehsolistli mochiwaltis ma tetlaxtlawi kemin kiihtowa Weyi Tlanawatilyotl, wan tlen kipia panos
sen kawitl tlen eyi xiwitl mopowas, amo okachi. Amo kualtis elkawis, noso motlamitis inon
141
owihkayotl tlakeh inon Tekiwahtlakewalli ok tekititok, inon tekitl welika tlen kipia motlatoktis itech
tlen neskatotitok inawak sen Tlanawatiltzintli 111, ompa kualli kipohtok.
Weyi Tlanawatilli kualli kitenextiah inon tekiyehyekolistli, wan kualli kineskayotihtok tlakeh kualtis
yeski elkawalistli, noso tlamilistli noso kualtis yeski Tlanawatiltlapohpowalistli, tlalia ihkon, noihki
kualtis moikxitokas inon Tlanawatiltzintli 109, itech itlakuilolkotonal III. Tlake sen owihtekiyotl
elkawi noso motetlamilismaka wan tlakeh sawel tekokohkeh, wan san ik okichihkeh, tla monekis
ma motetlaxtlawilti welika mochiwaltis a amo pano kanah inon eyi xiwitl.
Makuili Tlahkuiloltokaitl
Tlen intechpowih Tlalnankotonaltin wan inon Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal
Tlanawatiltzintli (Art. 115). Nochtin Tlanankotonaltin, tlen san yehwan monawatiah wan kipiah
sehsen Tekitlanawatilyotl, noihki kitokaskeh inon Tlahtoani tlen tlanawatia Weyi altepenantli,
kualtis se kualli pehpenalistli ma yeto ihkon inyaxka nochtin altepetlakah, Tlanawatihkeh amo
tetlalan kahkalakiskeh, amo tepan kahkalakiskeh, san yeh ompa monawatiskeh itech
inaltepetlakotonal, san yehwan motekiyehyekoliskeh ihkuak itlah nesi owihkayotl wan kitokaskeh
ininkeh:
I. Sen Altepetlahtolkan tlen kinotzah Municipio, itekiwah kipehpenah itech sen
tekiwahpehpenalistli, wan inon altepetlakatl tlen tlatlani itoka Tekiwah noso Presidente Municipal,
noihki ompa inwan tekipanos ok ome tekiwahtlakewaltih tlen intoka: Tekiyekixmelawani tlen
kinotzah Regidor, okse Tekiyeknemilisittani tlen kinotzah Síndico, tlalia okachi miekeh
altepetlakah kinpia se altepetl noihki kualtis kanah ome, kanah eyi tlatlamantli inon
tekiwahtlakewaltin mopehpenaskeh. Inin Weyi Tlanawatilli tenawatia ma inon tekiwahkayotl
monawatis san yeh iselti wan amo momakawas noso kelkawas inon kanin powi itech
Tlalnankotonalli.
Inon Altepetlahtoani noso Presidente Municipal, noihki Tekiyekixmelawani tlen kinotzah Regidor
wan okse Tekiyeknemilisittani tlen kinotzah Síndico wan tlen san sekkan tekitih tekiwahkapan
142
wan okinixpehpenke itech tlakapehpenalistli, tlalia kineki san niman oksemi ompa tekitiskeh,
tlanawatiskeh, san tepitzin kinekiskeh moihkuaniskeh amo kualtis, nochtin tlen ihkon tekitih ompa
Altepetlahtolkan tlen kinotzah Palacio Municipal tlen kipia mochiaskeh, wan amo powi oksemi
mokalaliskeh ma kinixpehpenakan, inonkeh altepetlakah tleh san intoka oyetok kemeh san
tepatka, inonkeh kualtis mokalakiskeh ipan inon tlakapehpenalistli, tlakeh otekitikeh ma ya
achitzin ayakmo kichiwas.
Inon Tlanawatilixmatinih tlen kateh tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah Legislatura Local, tlakeh
itech sen nechikolistli exkan omoxelohki, wan satepan motlahtoltiah wan motlanawatilpalewiah,
wan tlen okkan powih inon keski Tlanawatilixmatinih san sekkan mokakih wan kiihtoskeh ma
pohpoliwi se Tekiwahkapan kualtis kichiwas inon intlanawatil, noihki kualtis kikixtiskeh sen
Altepetekiwah maski ayakmo okualtik omopalewih wan welika okahxilihke owihkayotl, welika
kitlaxtlawaltiskeh, tlalia inon tekiwah kinekis mopalewis, kualtis kichiwas wan kintenextis nochi
tlen kitlahtlaniliskeh, Tlanawatilli amo ikah kiyekapanawis.
Tlalia sen Altepetlahtoani noso Presidente Municipal, noihki Tekiyekixmelawani tlen kinotzah
Regidor wan okse Tekiyeknemilisittani tlen kinotzah Síndico inon eyi, ikah motekikawa noso
motekiketza ipatka mokawas tekipanos tlen achtoh ipatka kahki machiohtok itoka, noso
mochiwas kemin kimoihtoltia Weyi Tlanawatilli.
Tlakeh pohpoliwi se Altepetlahtolkan, noso kinkixtiah, noso san yehwan innewian yawih, wan
noihki amo kualtis kalakiskeh impatka inon tepatkayotl okatkah, noihki amo kualtis oksemi yeski
Tlakapehpenalistli, inmak kahki inon Tlanawatilixmatinih tlen kateh tlanawatilixmachiloyan tlen
kinotzah Legislatura Local, kiihtoskeh kintlaliskeh okseki altepetlakah san keski monekiskeh tlen
Altepetitlan powih wan kitlamiskeh inon kawitl tlen okinpolowaya, inon tekiwahkeh tlen achtoh
oyahkeh noso okinkixtihkeh, noso okintokakeh, tlen yankuikeh altepetlanawatianih tlen kinnotzah
Concejo Municipal, inmak mokawas nochi inon tekitl tlen mochiwas ompa Altepetlahtolkan wan
yehwan kinittaskeh noso keski Tekiyeknemilisittanih yotoskeh;
143
II. Nochtin Altepetlahtolkantih san yehwan moyehyekoskeh, san yehwan tetlanawatiltiskeh,
intechpowi yektekitiskeh wan amo kitlahtolpanawiskeh Weyi Tlanawatilli.
Altepetlahtolkantih tlen kinyekanah inon tekiwahkeh wan ompa tlanawatih, inmak kahki wan
intech powi, innewian kiseliskeh, tla ihkon kimoihtoltiskeh wan kiseliskeh inon tetlanawatilli tlen
kiwalihtoskeh inon tekiwahtin tlen kateh Tlanawatilixmachiloyan tlen kinnotzah Legislaturas de los
Estados, wan nochtin inon Tlahtohkantlahpixkeh tlen intoka Policías, yektlanawatiltin,
amatenawatiltin, wan okseki Tlanawatiltin tlen ompa inewian moyekchiwah wan tepalewiah ma
kualli kisa nochi inon tekitl tlen monehneki, wan ika inon kualtis mochikawalismakaskeh wan
kinyektekipanoltiskeh nochi intekipanohkawan, noso tlakewaltin wan noihki inwan kualli
tekipanoskeh nochi altepetlakah.
Tlen melahkayopan moneki ika inon tlen achto nikan mopowa ma yineli mochikawalismaka:
a) Inon tlen kualli sen tekitl moyekchiwas itech Altepetlahtohkan, wan kenamin yetos
tekiyehyekolistli, wan amo moahkopahpanawis, noso mopancholkuis, kualtis yetos sen chikawak
tlahtolli ihkuak noihki yetos tlatlamantli tlayehyekolli, tlen kipia moahsikamatiskeh, wan ompa
kisas se kualli tekitl, welika mokitzkihtos itech se kualli tlayehyekolli, yekittalistli, kakilistli wan
nochi kualli ixnestok tekitl mochiwas.
b) Tlakeh exkan omoxeloh sen olocholtekitl wan ome inon tlakotonalli mohasikamatih,
yehwan kualtis kichiwaskeh tlen inyektlayehyekol, noihki kualtis motekimakaskeh wan ma
moyektlali miek tlamantli, noso tlen intechpowi kahki, maski inon kawitl ma kipanawi tlen kanachi
intekiwahtekih powi ompa yetoskeh:
c) Nochi inon tekiwahnawatilotl tlen motennotzah wan tenawatiah ma kualli moyekchiwakan
tlen ihkon inahsikamatilis okichihkeh, wan tlen ompa motenewah intech inon tlahkuilolkotonaltin
tlen machiohtokeh itech III wan IV tlen neskayotitokeh itech inin Tlanawatiltzintli, wan tlen noihki
kitenextia itech ometipan tlahkuilolkotonalli tlen powi ipan Tlanawatilxelolli VII tlen
itechmachiohtok wan neskayotitok itech Tlanawatiltzintli 116, tlen ihkuilitok itech inin Weyi
Tlanawatilli;
144
d) Tla inon tekiwahtin tlen tekitih wan tlayakantokeh itech sen Altepetlahtolkan tlen kinotzah
Municipio kimonekiltiah se tepalewilistli, tlen kipia kualyotika kitlahtlaniskeh inawak inon Weyi
Tlahtoani tlen tlanawatia Tlalnankotinalli, wan moneki tlakeh exkan omoxeloh sen olocholtekitl
wan ome inon tlakotonalli mohasikamatih, yehwan kualtis kichiwaskeh tlen inyektlayehyekol wan
inon weyi tekiwah kualtis kinpalewis tlekeh yineli wal motlachilia melahkayopan moneki inon
tepalewilistli wan itlah moneki; wan
e) Nochi tlen kualli tenawatilli wan tlen kipia chikawak tenawatilyotl ompa itech inon
Altepetlahtokayotl, wan tlen amo kipia okseki tlen itech monawatiskeh wan amo kipia, welika
sawel ipan motekiyochikawaltiskeh.
Tlanawatilixmatinih tlen kateh tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah Legislatura Local,
kintemaktiskeh seki Tlanawatilchiwayotl ompa Altepetlahtolkan wan tlen ika mopalewiskeh wan
ihkon moahsikamatiskeh miek tlamantli wan kualtis ahachi mopalewiskeh wan kiahsikamatiskeh
tlen inon tlahtohtok itech inon neskayotl e) wan h) tlen achto nikan tlakpak omopohkeh;
III. Altepetlahtolkantih kipiaskeh miek tlamantih tlen ompa ika kualli ika chantiskeh, tlen ika
kualli ika yetoskeh wan noihki intech kahki kinittaskeh altepetlakah, wan impantlachiaskeh ma
nochtin kualli yetokan:
a) Kualli chipahatl, kuitlapiatztli, atekochtli, kiyekiittaskeh inon atl tlen kipitzonelowah ma
kiyektlalikan, noso ma kichipawtokan;
b) Kualli tlawilpan ma kipia itech iohwiwan.
c) Kipias se kualli Tlahsolchapaniloyan, tlahsolpehpanaloyan wan kiittaskeh amo san ma
senmani inon tlahsolli tlen kinsokitilia atl, ohtli wan nochi tlalpan.
d) Weyi Tlanamakaloyanko, tlakowaloyan tlen kinotzah Central de Abastos, kanin miek kualli
tlakualli monamakas noso mokowas.
e) Miktlan tlen kinotzah Panteón.
f) Yolkamiktiloyan noso tlanemitilmiktiloyan, tlen kinotzah rastro.
g) Miek wan kuahkualli ohtli, ahawiltiloyantih, xochimanaloyantih, wan imak kahki
kinyektlalihtos wan kinistlakohtos ma kualli yetokan, amo ma ihtlakawikan;
145
h) Kimpias Tlahtohkantlahpixkeh, tlen nemiskeh wan innewian wan innemak kiittaskeh amo
san ma ixkiskinemikan altepetlakah, wan mokitzkis itech Tlanawatiltzintli 21 tlen kipia inin Weyi
Tlanawatilli, noihki kualtis kipias inonkeh itlakewalwan tlen kinittaskeh ma kualli nemikan nochi
nenkaltih noso kalmimiloltih;wan
i) Tlalia okseki tlamantli monehnekiskeh, welika kitekawiliskeh inonkeh Tlanawatilixmatinih
tlen kahkateh ompa itech tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah Legislatura Local, wan tla ihkon
kimonekiltiskeh wan tla intomin kinahxilis, noso tla intlalpan noihki kualtis kichiwas kichiwaskeh
tlenon monehnekis.
Nochi tlen tekitl tlen kimoiskaltiliskeh wan tlen kipia yetos mochikawalismakatos itech se
Altepetlahtolkan, inon tekitl amo kinkuehsos noso amo kinihtlakolis tlen kualli intlayehyekol,
welika mosalos ika inon weyi Tlalnanyotl intlanawatil wan noihki tlen itech tlalnankotonalli tlen
ompa powi.
Altepetlahtolkanyohtin tlen kinnotzah Municipios, tla inkon kimonekiliskeh, kualtis san sekkan
mopalewiskweh, moolochoskeh, motlahtoltiskeh wan miek tekitl san sekkan wan san niman
kiyekchiwaskeh. Tla ihkon kimonekiliskeh wan san sekkan moolochoskeh tlen kana ome noso eyi
tlatlamantli Tlalnankotonaltin powih, welika monekis ma kinkawilikan ma kichiwakan inon tlen
kimotekitia kichiwaskeh inonkeh tlen tlanawatilixmachiloyantih tlen kinnotzah Legislaturas de los
Estados. Ihkuak sen Altepetlahtolkan tlen kinotzah Municipio kinekis ma kimapalewi inon
Tlalnankotonalli wan satepan kimomakuapiltis, kualtis kichiwas, noso tlakeh noihki kichiwa, inon
Tlalnankotonalli kualtis kitlatlahtis ma kimapalewi noso ma momakuapa inawak inon
Altepetlaltonkan.
Inonkeh altepemasewaltin, moyektekinotzaskeh wan san sekkan moolochoskeh wan tlen
kimonekiltiskeh kualtis kitlahtlaniskeh ma kimpalewikan ompa itech Altepetlahtolkan, wan ihkon
kineskayotihtok inon weyi Tlanawatilli.
IV. Altepetlahtolkanyohtih yehwan kinmokuitlawiliskeh inon tomin tlen kiseliskeh, tlen tetomin
tlaxtlawaskeh tlen altepetlakah tlalehkeh, wan okseki tomin tlen ahachi kinechikoskeh, inon
146
Altepetekiwah kitemos ikah tlen inewian itekih motominmalwis, noso tetomimpiani, wan tlalia
ihkon:
a) Inon tetomin tlen tlaxtlawah altepetlakah tlalehkeh, wan okseki tomin tlen ipan okseki
kitlani, wan tlen kualyotika kimatos inon Tlalnankotonalli, wan tlen okseki altepetlakah
tlaxtlawaskeh tlen inaxka, kualtis powis weyi tlalli, okseki intlal kanin chantih, ihkuak kixelowah,
ihkuak kimoaxkatiah, ihkuak kitepanoltiah, noso tla kualli kiyektlaliah inon tlen yeh yaxka wan
okachi patiowa, noihki okachi tetlaxtlawas ompa Altepetlahtolkan.
Altepetlahtolkanyotin, noso achtoh kualli kimatiskeh nochtin okseki tekiwahkeh tlen ompa powih
kualtis kimotlakewiskeh ma kimpalewi Tlalnankotonalli ma yeh kiseli kanah keski tlaxtlawilli tlen
altepetlakah kichiwaskeh.
b) inon tominxelolistli tlen kichiwaskeh inon Weyi olocholkan tekiwahtominyotl tlen kinotzah
participaciones federales tlen kahki Weyi Altepenanyotl wan kiwaltitlanis wan ahsitin inmak
altepetekiwahtin tlen kahkateh Altepetlahtolkan, wan ihkon xiwxiwtle kimoihtoltiskeh kanachi
tomin kinekiskeh, inonkeh tlen tlanawatilixmachiloyantih tlen kinnotzah Legislaturas de los
Estados.
c) Tlen kitetominselis kemin nepa se tlaxtlawilistli tlen oksemi kikuapiltiah yen tlen inon tlen
tlatemaka wan san kitetlanetia.
Tlanawatiltin tlen weyi olocholkan powih tlen kinnotzah Leyes Federales, amo tlatentzakuiliskeh
wan amo mokalakiskeh tlakeh inon tomintlaxtlawilli noso tominnechikolli kemin tlahtowah itech
inon neskayotl a) wan e), wan ihkon amika san kipahpancholkuis inon wan tlen kipia
tetlaxtlawiskeh tlakeh ihkon powi. Inon Tlanawatiltin tlen tenawatiah Tlalnankotonalyoh tlen
kinnotzah Leyes Estatales tlen kipia kinchiwaltis ma tlaxtlawakan intlalwan, tlen intekih, kanin
tekitih, amo ikah san ihkon yeski, san motomintihtos. San kualtis amo tetlaxtlawaskeh inonkeh
kaltin tlen kateh altepetekitlan, noso tekititlan, tekitiloyan tlen inaxkawan tlen powih kateh imak
Tlalnankotonaltin tlen kinnotzah Estados, noso Weyi olocholkan tlen kitokayotiah federación,
147
Altepetlatohkantih tlen kinnotzah Municipios, kualtis kintlaxtlawaltiskeh yen tlakeh ompa
mokalotihtokeh wan amo tetlakewalwan, noso amo ompa tepalewianih.
Altepetlahtolkanyotin, tlen kinnotzah Municipios, innewian kiihtoskeh wan kinixpantiskeh
tlanawatilixmachiloyantin tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados inon tlen kanachi
kitetlaxtlawaltiskeh nochi akin mokalchiwis, motlalkowis, motlalxelilis, tlen tomin kech ipati
intlalwan, wan inon tlaxtlawilli tlen kichiwaskeh altepetlakah itech inon kinnotzah Tablas de
valores Unitarios, wan ompa kiittaskeh ma amo okachi kinchiwaltiskeh wan tetlaxtlawaltiskeh
nochi altepatlakah tlen tekitih kanin tetlaxtlawaltianih.
Tlanawatilixmachiloyantin tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados, yehwan inmak kahki tla
kiihtoskeh kox kema noso amo kualli tlen kimoyehyekoltiah inon ma mochiwa tetomintlaxtlawilli
tlen temaktilyotl, tetomin yaski tepixkaloyan tlen kimpiah ompa inonkeh Altepetlahtolkanyotin,
noihki, inon Legislaturas, tetominkuetlawiskeh, kinixpixtoskeh ma kualli kipiakan inon tetomin,
wan amo ma kimotzinkixtilikan, noso amo ma kiixpolokan. wan kualtis kiittaskeh kanin okseki ika
inon tetomimpixkalistli tlenon kitlaxtlawaskeh wan noihki kiittaskeh kanin okseki
teteminpixkaskeh.
Nochi inon tomimpixkalistli tlen inmak ahsi Altepetekiwahtin tlen tlanawatia ompa
Altepetlahtolkan, intechpowi kiihtoskeh akin ipan kistos tetominpixkapiani, wan tlen Tlanawatilli
kimoihtoltis mochiwas inon tekitl;
V. Altepetlahtolkanyotih kimoihtoltiskeh, noso achtoh kinteixpantiskeh inixpan inon
Tlanawatilixmachiloyantin tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados, Tlanawatiltin tlen weyi
olocholkan powih tlen kinnotzah Leyes Federales, wan inkon kema kualtis:
a) Kinchiwaskeh, kinyeksekiskeh wan kinyekxeloskeh, tlayekneskayotiskeh nochi inon tlen
powi itlalwan inon Altepetlahtolkan wan ompa tlamanawiliskeh, wan noihki kimpiaskeh okseki
tlayehyekoltin tlan ika okachi kualli tlekualnextiskeh;
148
b) Yetos tekitilistli, yehyekolistli. Kinchiwaskeh wan kinmanawiskeh tlen tlalli tlakualkan, noso
kinyekiittaskeh;
c) Yetos tekichiwalistli, tekiyehyekolistli, wan ika inon mochiwas tekiyektlalilistli nochi
tetlalpan, tetlalan, yetos tlakulanextilistli, inon kualli tekitl mokitzkiltis ipan inon weyi tekichiwalli,
noihki nowiankan yetos tenextilistli tlen inewian kichiwas Altepetlaltohkan;
d) Mochiwas Teyeknawatilistli, yekittalistli, noihki se kualli tlahpialistli itech nochi altepetlalli,
welika monehnekiskeh ma mochiwakan kualli tlachiwaltin, motlachialtiskeh ma amo tetlalan
kahkalakiskeh, tla itlah sen tekitl mochiwas tetlalan inon amo itekih;
e) Mokalakis, motekimakas, wan monemitis ma kualli yeto tlalpialistli (tlalli) nochi ma yeto
tlakualkan, ma nochi altepetlakah kualli yetokan tlalamayehkeh;
f) Nochi altepetlakah, tlalia kimonekiltiskeh, tla kaltepamitl chiwaskeh, nochi kalchiwalistli,
noso okseki tlachiwalli intlalpan, inon tekawilistli, ixkoamatl ihkuilitos kipiaskeh tekowahkeh;
g) Tewan motekitiltis, mokalakis wan monemitis, tetlalkuahtokalistli mochiwas, inon
neskayotilistli tetlalnamikan, wan ipan amatl machiohtos nochi inon tekichiwalli;
h) Tewan tekichiwalismakas, monemitis wan mokalakis, ma kualli yeknemikan kalnenkalniltin
tlen kinnotzah transporte público, tlen tewalikanih wan tewikanih nikan nepa, amo
texihxikolismakakan, noso impanpatika amo ma yeto tekualankamakalistli.
i) Kualtis tewantlapowalistli noso sapantlapowalistli wan ma mochiwa tlamanawilistli, wan
ihkon welitis tetlalkuitlawis, noso kitlaltlahpialis tlen weyi Tlahtoani itechpowi tlen weyi
tlalnannamikoyantli kinotzah Zona Federal.
Tla ihkon motlanekiltis, wan mochiwas nochi inon tlanawatilli kemin machiohtok ipan
Tlanawatiltzintli 27, tlen ihkuilitok itech inin Weyi Tlanawatilli, kualtis mochiwaskeh okseki
Tlanawatiltin tlen okseki tlahtoltin tlen moikxitokaskeh tla okseki tlamanawilistli monehnekiskeh;
VI. Ihkuak ome noso eyi weyialtepemeh sawel niman motlalnamikih, wan nowiankan
techanyoh, wan noso tlakeh ahachi powih ok sehsen, noso tlatlamantli Tlalnankotonalli, wan
sawel noso ihkon okachi momiekiihliah altepetlakah wan techanyoh noihki, inon Weyi olocholkan
tlen kinotzah Federación, Tlanankotonaltin tlen kinnotzah Estados wan Altepetlahtolkantih tlen
kinnotzah Municipios, inonkeh, nochtin san sen tlamantli kimotekitiskeh, san sekkan tekitiskeh,
149
wan amo ikah okachi tlanawatis, noso moyolamachtiskeh wan nochi tekitl ipan mokitzkihtos itech
Weyi Tlanawatilli wan melahkayopan ompa kitenextilia.
VII. Inon Tepantlahpiani tlen kinotzah policía, kiweltlakamatis itlanawatil tlen kiihtos inon
Altepetekiwah, tlen kinotzah Presidente Municipal, tlen machiohtok itech tepantlahpialistli
Tlanawatilli, tlen kinotzah Seguridad Pública del Estado. Inon Tepantlahpiani, noihki kipias se
tlakamatilistli inawak inon Tlahtoani tlen tlanawatia Tlalnankotonalli tlen kinotzah Gobernador,
tlakeh kimotilia onka chikawak wan owih tekitl, noso ixkiskayotl onkah.
Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli itokahkan México tlen kinotzah Presidente de la República
Mexicana, imak yetos nochtin tepantlahpianimeh nowiyankan.
VIII. Inon Tlanawatiltin tlen poweh itech nochtin Tlalnankotonaltin, ompa machiohtos kenamin
yetos tekitekiwahxelolistli, tlen kinotzah Reprentación Proporcional itech nochtin
Altepetekiwaloyantih.
Ihkon kemin neskayotitok itech inon Tlanawatiltzintli 123, tlen machiohtok itech Weyi Tlanawatilli,
wan kanin neskayotitok kenamin tekitiskeh nochtin tepalewianih, noso tlakewaltin wan
kisepanmatiskeh inon tlanawatilixmachiloyantih tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados, wan
Altepetekiwahkapantih tlen kinnotzah Municipios.
IX. Okipohpolohkeh.
X. Okipohpolohkeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 116). Inon chikawak tlanawatilli tlen powi itech Tlalnankotonaltin, exkan
moxehxelos, sen itoka Chikawak tetlanawatilli tlen kinotzah Ejecutivo, okse tlanawatilchiwaloyan,
tlen kinotzah Legislativo wan owihkayopohpolohkan tlen kinotzah Judicial, wan sen Tlahtoani
noso tekiwah amo kualtis imak yetoskeh kana ome tlen noso eyi chikawak tlanawatilyotl tlen
achtok omotenehkeh, wan inon kanin tlanawatilchiwah amo san se Tlahtoani imak amo ihkon
powi yetos.
150
Nochi itlanawatil tlen Chikawak Tlanawatilyotl noihki mochiwas wan moikxitokas itech nochi inon
Tlalnankotonaltin, ihkon intlanawatil inon Weyi Tlanawatilli, wan ahachi mochiwas kemin inin
okseki kateh tzikiotlanawatiltzitzinteh:
I. Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah itech Tlalnankotonaltin, tlen kinnotzah Gobernadores de los
Estados, san powi tlanawatihtoskeh san chikoasen xiwitk, amo okseki kawitl.
Ihkuak yetos tekiwahpehpenalistli wan sen altepetlakatl tlatlanis ma ipan kisto Tlahtoani tlen
tlanawatis Tlalnankotonalli, noso tlen tekitiskeh tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah Legislatura
Local, nochi kualli yekchitos inon tekiyotl wan mokitzkihtos itech tlanawatilli tlen kitekimelawa
tlakapehpenalistli, noso Tlanawatilpehpenalli tlen kinotzah Ley Electoral.
Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah itechTlalnankotonaltin, tlen kinnotzah Gobernadores de los
Estados, tlakeh omopehpenkeh ihkuak ihkon opowik tonalli, noso san totokawik, noso okse
tlamantli, inon altepetlakatl ayakmo oksemi kualtis oksemi tekitis, noso tlalia kinekis ompa yeski
kemin tlakewalli, noso amo tepatka ompa okseki tekitis, amo ihkon powi.
Tla sen Tlahtoani kitlamitia itekinawatilyo wan san niman oksemi kipewaltis okseki kawitl, tlalia
oksemi kineki imak yetos tekinawatilyotl, amo kualli yetos inon tlayehyekolli, noso amo kualtis
inon:
a) Tlahtoani tla tepatka okalak tlanawatia, noso maski ma kipia okse tekichiwalistli itech inon
kawitl, noso maski okse tlamantli oyetoskia itekih;
b) Tlahtoani tlen sa kanah keski kawitl noso kana ome xiwitl inawak itlamiankan inon
tekinawatilyotl, noso altepetlakatl, tlakeh ompa yotekitik itech inon tlanawatilli tlen powi
Tlalnankotonalli, welika amo kualtis mokalakis ma kipehpenakan, satepan koxamo kualtis, noso
san niman amo powis.
Se altepetlakatl kualtis mokalakis yetos Tlahtoani tlen tlanawatis Tlalnankotonalli, noso tlen
kinotzah Gobernador Constitucional, tlalia omotlakatiltih ipan inin weyi Altepenanyotl wan oneski
151
ipan Tlalnankotonalli, ompa powi noso tlakeh ihkuak poliwi kanah makuili xiwitl ihkuak mokalakis
kinekis yetos Tlakapehpenalistli, noihki moneki kipias iyolilis, sempoalli wan mahtlaktli xiwitl noso
kema kualtis kiompias achitzin tlakeh inkon kipia machiohtok ipan Weyi Tlanawatilli tlen
Tlalnankotokalli powih, kinnotzah Constitución Politica de la Entidad Federativa.
II. Sen Tlalnankotonalli amo kualtis kipias miekeh Tlanawatilchiwanih, tlakeh inon
altepetlakameh amo kateh tlahko xikipilli, noso amo panowah inon achi, kimpias chikoasen
Tlanawatilchiwanih, tlakeh panowa inon tlahkoxikipilli altepetlakah, yetoskeh chiknawi
Tlanawatilchiwanih, tlalia panowah inon altepetlakameh tlen poweh itech sen Tlalnankotonalli
okachi sen xikipilli kualtis kimpias mahtlaktli wan se Tlanawatilchiwanih.
Inon Tlanawatilchiwanih tlen tekitiskeh wan tlanawatilchiwaskeh ompa Tlanawatilixmachiloyantih
tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados, inonkeh, amo kualtis oksemi mokalakiskeh ma
kimpehpenakan wan okseki ompa mokawaskeh tlanawatilchihtoskeh. Inonkeh tlen san tepatka
omokalakihkeh wan amo otekitikeh, inonkeh kema kualtis mokalakiskeh ma kimpehpenakan
noso tlake tlayekapan yaskeh, tlalia inonkeh Tlanawatilchiwanih tlen otekitikeh wan
kinehnekiskeh tepatka mokalakiskeh, amo kualtis inon tleyehekolli kichiwaskeh, noso amo
kichiwas tepatka yetoskeh.
Tlanawatilixmachiloyantih tlen powih itech Tlalnankotonaltin tlen kinnotzah legislaturas de los
Estados, ompa kimpiaskeh itech intlalnakotonalwan se kualli tlatzintokalistli, inon yeh, kualli
mokitzkihtos itech nochi Tlanawatiltzitzinteh tlen ompa kintokah wan ika moyeknawatiah,
tlachiaskeh, amameh kinnemiliskeh wan san yehwan monawatiskeh. Inon Olocholli tlen itech
itekih kichiwas se kualli tlatzintolkalistli, noihki kualli tlayektekitis, itech yetos kualli
tekiyekchiwastli, tlanawatilyotl, amo itlah chichikoittalistli kipias, kualli tlakatilyotl motokatias.
Inon altepetlakatl tlen tlayekantos itech olocholli Tlatzintokalistli, kualtis kipehpenaskeh
tlanawatilchiwaskeh ompa Tlanawatilixmachiloyantih tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados,
wan tlakeh tlen exkan omoxelohkeh inon olocholli Tlanawatilchiwaniwan, wan noso ome inon
tlakotonalli omotlahtoltihkeh ma sen altepetlakatl yeh ma tlayekanto, wan ihkon chikome xiwitl
152
tlayekantos, itech inon olocholli Tlatzintokalistli, ihkon monekis akin tlayekantos ma kipia
wehkawiltekitl kanah makuili xiwitl, kualli tlaixmah itetkih kipias, kiixmatis kichiwas kualli
Tlazintokalistli wan melahkayopan tekitl.
III. Tlen chikawak Tlanawatilyotl wan itechpowi Owihkayopohpolohkan, tlen kinotzah Poder
Judicial, inon tlanawatilli inmak mochiwas kemin neskayotitok itech inonkeh Weyi
Tlanawatiltzitzinteh tlen poweh Tlalnankotonaltin.
Weyi Tlanawatilli tlen Tlalnankotonalli powih, kinnotzah Constitución Politica de la Entidad
Federativa, wan okseki Wehweyi Tlanawatiltin melahkayopan tekitl tlen kinotzah Leyes
Orgánicas de los Estados, ompa itech mokitzkiskeh inon Tlakaolocholtin tlen
Tlanawatiltekiyekyekananih tlen kinnotzah Magistrados wan tlen wehweyi tekiwahtin tlen
Tetlahyowilmakanih kinotzah Jueces, wan noihki inonkeh Tlanawatiltzitzinteh itech mokitzkiskeh
tlakeh inon tekipalewihkeh kinekiskeh tetlakewaltin yetoskeh, wan kiittaskeh kenamin kalakiskeh,
kenamin momachtiskeh wan ixtlamachilahsiskeh, wan ompa tepalewiskeh noso tekitiskeh itech
Owihkayopohpolohkan kateh Tlalanakotonaltin, tlen kinotzah Poderes Judiciales de los Estados.
Tlakaolocholtin tlen Tlanawatiltekiyekyekananih tlen kinnotzah Magistrados wan tekiwahtin tlen
Owihkayopohpolohkan kateh Altepepan noso Poderes Judiciales Locales tlen amo poweh
Tlalnankotonalli, welika monekis kipiaskeh inon tlatlamantli tlen kitenewa itech ineskayo inon
Tlanawatiltzintli 95, tlen itlahkuilolkotanalwan I, II, III, IV wan V, tlen machihtok itech inin Weyi
Tlanawatilli. Amo kualtis tekitiskeh inonkeh achitzin tekiwantin tlen achtoh otepalewihkeh wan
tlalia oyetok kemin tlahkuilowani, wan noso tlakeh ompa tetlakewalli opanok itekih kemeh
melahkayehyekowani Procurador de Justicia, noso Tlanawatilchiwani tlen kinotzah Diputado,
wan tlakeh ok otepalewihtoya, wan ayamo sen xiwitl opanoka, inon amo kualtis san niman ompa
tepalewis.
Tlakaolocholtin tlen Tlanawatiltekiyekyekananih tlen kinnotzah Magistrados wan wehweyi
tekiwahtin tlen Tetlahyowilmakanih kinotzah Jueces, kualtis kintekimakaskeh inonkeh
altepetlakah tlen kualli tekitianih, tlen kipiah kualli intlakatilyo, noso tlakeh yokimotlanihkeh ihkuak
153
melahkayopan tekitih, kualtis sawel inmapah tekitih, wan tlakeh kinixmattokeh inonkeh kualli
kiyekchiwah noso tepalewiani intekih ompa kanin Owihkapohpolohkan.
Tlakaolocholtin tlen Tlanawatiltekiyekyekananih tlen kinnotzah Magistrados, ihkuak tekititoskeh
san kanachi kineskayotihtok inon Weyi Tlanawatilli tlen poweh Tlalnankotonalli, kualtis oksemi
ompa tekitiskeh noso tla oksemi tepalewiskeh okintlakapehpenalismakakeh, san kualtis amo
teixpan tekitiskeh, ihkon kemin tlanawatis wan kiteixpantilia inon Weyi Tlanawatilli tlen nochtin
kintekimakani tlen tetlakewaltekiwahtin tlen tekitih wan tepalewiah tlen Tlalankotonalli
itlakewalwan.
Tlakaolocholtin tlen Tlanawatiltekiyekyekananih tlen kinnotzah Magistrados wan wehweyi
tekiwahtin tlen Tetlahyowilmakanih, kiseliskeh sawel kualli tlaxtlawilli, wan amo kimatlamotlaskeh,
wan inon intekitlaxtlawil amo kualtis kitzinkixtiliskeh tlalia ok tekipanohtok noso ayamo tlami
itekimakalis.
VI. Nochi Tlanawatiltin, wan tlen okachi Tlalnankotonaltlanawatiltin tlen kinotzah Leyes de los
Estados, tlen ika monawatiah inon Tlalnankotonaltin tlen kipiah wan motekipalewis ihkuak
monekis mochiwas sen yekmakalistli ipan tekitl tekiwahpehpenalistli, kemin:
a) Ihkuak tekiwahpehpenalistli yetos wan ika motenextiskeh inonkeh Tlahtoanimeh tlen
tlanawatiskeh tlalnankotonaltin, tlen tekitiskeh tlanawatilmachiloyantih tlen itoka legislaturas
locales, tlen tlahtoanimeh Altepetlahtoltiankan tlanawatiskeh nochipa mochiwas ika
tlanawatilpehpenalistli, wan inon tekitl tlen kipia yetos kualnestok, ixnestok, amo ma kipia
teixpahpacholistli, inon tekitl welika mochiwas tla ihkon monehneki, ipan metztli julio tlen sen
achtoh tonalli domingo powi. Tlalia seki Altepekotonaltin motekiwahpehpenaskeh wan amo inon
tonalli wetzi noso kimoiknitia inon tlakapehpenalistli, amo ma motekipachokan, inon tlen achoh
omoihtoh ininkeh amo itech ma motlachilikan.
b) Ipan inon, tekitl tlen mochiwa wan onkah tlakapehpenalistli, inonkeh tlen altepetlakah tlen
tlayekantokeh ipan inon innemak tekitl, yehwan impankistok melahkayotl, kualneskayotl,
154
ixneskayotl, ixkoyannawatilkayotl wan yekneskayotl, noso melahkayopan wan kualyotika ixnestok
tekitl ma mochiwa impanpatika;
c) Inonkeh olocholtekiwahkeh tlen impan chikawak kahki nochi inon tekiwahpehpenalistli
wan inon okseki tekiwahtin tlen inmak kahki kinyektlaliskeh inon tlatlamantih tlen moowihtiliah
inon tlakapehpenalistin tlen intechpoweh, san yehwan monawatiskeh intech inon tekitl wan
kiittaskeh nochi inon tekipehpenalistli kualli ma kisa;
d) Inon tlapehpenaltekitl tlen impan kistok inon tekiwahtin tlen ompa tlayekantokeh kanin
tlahkuilowanih kualtis moyehyekoskeh wan kitekawiliskeh ma inon Weyi Tlakaolocholli
Tlanawatihkan impan powi Tlapehpenalistli tlen kinotzah Instituto Federal Electoral imak ma
mochiwa inon tekiwahpehpenalistli tlen altepeyohkan powis mochiwasnekis;
e) Tlakaolocholtin tlen sentetl intlayehyekol tlen kinotzah partidos políticos, san kualtis
moyektemaskeh, moyekmanaskeh san ika altepetlakah, amo kualtis ompa kahkalakiskeh noso
monetzakiskeh ompa itech inon tlakaolocholtin, noso tla noihki tlakaolocholtin tlen tekipanowanih,
inon kualtiskiaya monetechoskeh tlalia ompa machiotokeh san sekkan. Noihki tlalia kimpiah inon
intlakapehpenalwan tlen okinekiskiaya ma yehwan ma kimpehpenakan wan ma ahsikan ihkuak
yetos tekiwahpehpenalistli, tlalia ihkon kinekiskeh kisepanchiwaskeh sen tekitl ihkon, welika
monekis kiikxitokaskeh inon tlen ihkuilitok itech Tlanawatiltzintli 2, ixkoyantli A, tlanawatilkotonalli
III wan IV tlen kualli machiohtok wan neskayotitok itech inin Weyi Tlanawatilli;
f) Inonkeh Tlanawatianih tlen impan chikawak kahki nochi inon tekiwahpehpenalistli, san
kualtis mopachoskeh inon tekiwahtin ihkuak kintekinotzah noso kintekimakah inon tlakaolocholtin
tlen sentetl intlayehyekol, wan kualli machiohtos inon tekitl tlen kinnawatiskeh;
g) Ma inon tlakaolocholtin tlen sentetl intlayehyekol tlen kinnotzah partidos políticos ma kualli
tetominselikan, tlen altepetlakameh kualtis kinmakaskeh wan nochtin ixnestok makinxehxelilikan,
wan ma ika ixnestok ompa tekitikan, noso ihkon monehnekis wan ihkuak tepankisaskeh
kinyolewaskeh nochtin altepetlakah ma yakan ma tlaixpehpenati ihkuak ahsis tonalli tlen tekiwah
pehpenalischiwaskeh. Tlalia sen tlakaolocholli tlen sentetl itlayehyekol ma wehka kipolo wan tla
ihkon intlanawatil tekiwahkeh inon olocholli ma pohpoliwi, inmak kahki kiittaskeh kanin
mokawaskeh nochi tlamantli tlen iaxka okatkah;
h) Motemos kenamin inon tomin tlen kiseliskeh ma kualli ika tlakowakan, ika tetlaxtlawikan,
noso ika ma kualli tlen achtoh powi inon tekitl tlen moyehyekoskeh inon tlakapehpenalistli, wan
155
tlen itech melahkayopan mochiwas inon nemitilistli ihkuak tepankisah, teyolewah ma impan
tlachiakan inon altepetlakah wan noihki ma kualli momattos kanachi tomin kimaktiliskeh inon
okseki altepetlakah tlen san se intlayehyekol, inon kanachi tominselilistli kichiwaskeh amo ma
kipanawi inon kanachi tomin kimaktilia sen Tlahtoani tlen tlanawatia Altepetlakotonalli ihkuak
mopehpena, wan inon tlen kanachi tomi san mahtlahtipan san inon ahsis tlen nochi tomin
kiawiltia inon Tlahtoani tlen achtoh ihkon inon tomin ika moyehyekowa. Inon tlakaolocholtin tlen
sentetl intlayehyekol, tlen kinnotzah partidos politicos, inon tomin tlen kinmaktiliah moneki ika
inon kualnestok wan ixnestok ma kitlamikan, wan tla amo ihkon mochiwas, monekis ma
kintlahyowitilismakakan wan ma kitenextikan inon tlen kualli tlahtolli;
i) Tlakaolocholtin tlen sentetl intlayehyekol, tlalia kinekiskeh, kualtis moteixpantiskeh ompa
tlahtolxitiniloni, ixtlakopinalxitiniloni olinixkopinaloni, kemin ompa machiohtok itech kokoneh
tlanawatiltin tlen neskayotitok itech tlanawatiltzintli 41, ixkoyanihkuilolili ch, tlen tlahkuilolkotonalli
III, tlen kitenextia inin Weyi Tlanawatilli.
j) Ma kualli yetokan ihkuilitokeh inonkeh tlanawatiltin tlen kitenewah kenamin mochiwas inon
tekitl tlen kinotzah precampaña wan campañas electorales, wan ihkon ma kintetlahyowilmakakan
noso ma kintlaxtlawiltikan tla amo kintlakittah wan amo kinikxitokah. Ihkuak inon campaña
kichiwas sen altepetlakatl noso kinekis yeski Tlahtoani tlen tlanawatis Tlalnankotonalli inon san
kualtis monemitis san nahpoalli wan mahtlaktli tonalli, noso san eyi metztli, amo okachi, ihkuak
moyehyekos sen Tlanawatilchiwani noso sen Altepetlahtolkannawatiani, inonkeh amo kualtis
kipanawiskeh ome metztli noso expoalli tonalli.
k) Ma motechiwaltikan seki tlamantli kanin ompa kualli moyektekitiskeh, kualnestika wan
melahkayopan san se intlayehyekol kitemoskeh inon Weyi tlanawatihkan kanin kahki Weyi
Tlalnannawatihkan Tlakapehpenalistli Instituto Federal Electoral wan inon tlen tekitih wan
tlanawatiah inon tlakapehpenalistli tlen kahkateh tlalnankotonalko, wan yetos se kualli
tzintokalistli wan kualli impan sepan tlachiaskeh ipan tomin tlen kiseliah wan kitemakah inon
Tlakaolocholtin tlen sentetl intlayehyekol, moikxitokas noihki tlen itech machiohtok tlen kahki
itlamiankan inon Tlanawatiltzintli 41, itech itlahkuilolkotonal V, tlen kiteixpantilia itech inin Weyi
Tlanawatilli.
l) Ma motemo se kualli tekiyehyekolistli tlen ompa itech machihtos noso kitenextihtos
kenamin amo kualli omochi sen tekitl ihkuak onkah tekiwahpehpanalistli, wan kualli ihkuilitos
156
kenamin mochiwas, tlen tekitl motzintokas wan kenamin ixnestok, kualnestok noso
melahkayopan itechpowi yeski sen tekitl ihkuak onkah tekiwahpehpenalistli. Noihki ompa kualli
neskayotitos nochi inon tlahtoltin melawakeh noso tlanawatiltin tlen amo moyekapanawiskeh,
amo motlalchikuiskeh, amo mopancholkuiskeh ihkual yetos sen tzintokalistli tlen ipan amatl
machiohtos, noso tlen powis inmak inon tlanawatilchihkeh, wan tla powis kualli mopowaskeh inon
amameh kanin altepetlakah okineskayotihkeh tlan yehwan impakilis okitekiwahtlalisnekiayah,
wan machihtos koxkeh nochi inon tekitl mochiwas noso san kanah keskan.
m) Ma kualli yeto noso ma mochiwa se ixtlamachilistli kanin ihtohtos tleka wan kenamin
tlahtlamis sen tlakapehpenalistli ihkuak motemowa inon tlahtoani tlen tlanawatis tlalnankotonolli
itoka Gobernador, tlanawatilchiwanih inon diputados, altepetlakatl tlen tlatlani itoka Tekiwah noso
Presidente Municipal, Tekiyekixmelawani tlen kinotzah Regidor, okse Tekiyeknemilisittani tlen
kinotzah Síndico, wan noihki ompa ma itech machiohto, tlen kawitl, noso keski tonalli temak
panoskeh inon telwilistin wan san kan ma motenextikan inon akin tlatlanis itech inon
tlakapehpenalistli, wan ixnestok mochihtias inon tekitl wan kualli mokitzkihtos itech se kualli tekitl
tlen inon neltokilistli yekahsis inon tlakapehpenalistli, wan
n) Ma motzintokakan inon owihtilistin wan amo ma motetlaxtlawiltikan akin moowihkalakis
itech inon tekitl kanin mochiwa tekiwahpehpenalistli, noihki inon tetlahyowistlaxtlawilli tlen yehwan
ihkon kinmotlaliliskeh.
IV. Tlalnankotonaltlanawatiltin wan okseki tlanawatiltin tlen kinnotzah Leyes de los Estados,
kualtis kinmanaskeh tlakaolocholtin, kanin motlahtoltiskeh noso moixkomakaskeh tlen itech nochi
tlahkuilolli yetos, wan inonkeh kualtis monawatiskeh wan kitemaktiskeh intlahtol, wan ihkon tlen
kintekimakaskeh ihkuak itlah kualanilistli yetos iwan Weyi tlanawatihkan tlen powi Tekixelolistli
tlen mochiwa Tlalnankotonalli tlen kinotzah Administracion Pública Estatal wan ahachi
ixkoyantlakah, monekis ma kinchihtih teyektlanawatiltin wan ika mosentiliskeh, yetos
yekchiwalistli, ixnestok tekichiwalistli wan kualli tepantlahtohtilistli;
V. Inon sepantekitl tlen kichiwaskeh tepalewianih tlen poweh Tlalnankotonaltin tlen kipia
kiikxitokatiaskeh nochi inon tlanawatilli tlen kinextiah inon Tlanawatilixmachiloyantih tlen
kinnotzah Legislaturas de los Estados, wan inon tlen ompa machiohtok itech Weyi Tlanawatilli
tlen powi itechtlalnantli itokahkan México tlen kinotzah Constitucion Politica de los Estados
157
Unidos Mexicanos wan itzikuewal tlanawatiltzintli 123 wan nochi tlen ompa itech neskayotitok;
wan
VI. Tlalnankotonaltin tlen kinnotzah Estados, wan inon weyi olocholkan tlen kitokayotiah
Federación, kualtis sepantekichiwaskeh wan monawatiskeh, sepantekitiskeh wan kisepanittaskeh
ma kualli mochiwakan tlen melahkayopan intekih wan kualnestok ipan tlachiaskeh nochi tlen
tlamoneki, wan nochi okachi nowiankan ma tlakualnesi noso tla ihkon moneki.
Tlalnankotonaltin inmak kahki wan intechpowi tlalia ihkon kimonekiihliah inwan
motekisepanchiwiliskeh inonkeh Altepetlahtolkanyohtih tlen kinnotzah Municipios tlalia
mokakiskeh wan san sekkan tekitiskeh kemin achtoh wan ahkopa neskayotitok.
Tlanawatiltzintli (Art. 117). Nochtin Tlalnankotonaltin, amo kualtiskeh inixkoyan kichiwaskeh:
I. Sepantilistli, sepanyehyekolistli noso weyi nechikolistli wan okse Tlalnankotonalli, noihki
wan inonkeh Tetlalnantih tlen sawel tominyohkeh.
II. Okipohpolohkeh.
III. Tominchiwalistli, amatomin, wan okseki amatl tlen amo kualtis kinchiwas wan san
itechpowi Weyi tlalnanyotl kinchiwas.
IV. Kitechiwaltis sen tlaxtlawilli ihkuak ikah panos itlalpan noso tla itlah tlamantih kinwikah
wan noihki kimpanoltiah, noso yawih tlamamah, tlawikah, amo ikinon kualtis kintomintlahtlanilis.
V. Amo itechpowi tetomintlahtlanilis ihkual ikah altepetlakatl kalakis noso panos itlalpan,
noihki ihkuak kisas, noso tlalia itlah tlamantli tlen powi itech inin Weyi altepenantli noso okse
tetlalnantlamantli.
VI. Wan kitechiwaltiskeh sen tlaxtlawilli ma kinmakakan wan tlalia inonkeh tlamantih kualtis
powiskeh Weyi altepenantli noso okse tetlalnantlamantli, noso ihkon welika kinehnekis ma
tetlaxtlawi, inonkeh tlamantih kualtis yokintlaxtlahkeh, noso san ihkon opanokeh tetlanamikkan
wan ompa tlaxtlawiloyan kanin tominnechikowah noso ompa motlaxtlawah inonkeh tlamantih tlen
powi itech inin Weyi altepenantli noso okse tetlalnantlamantli, tlaxtlawaloyan tlen okseki
tetlalnantlamantli yawi noso ahsikin tlalnayotl tlen ihkon kinotzah aduana, ompa, noso tla
kinehnekis ma tenextilikan itlah amatl tlen inon tlamantli tlen ik ompa kitepanoltiah.
158
VII. Sen tlanawatilli kanin ihkuilitos sen, ome tlahtolli tlen kitechiwaltis ma itlah motlaxtlawa,
noso ma yeto sen tominmakalistli wan ika ihkon tetomimpixkatoskeh noso tlalia inonkeh tlamantih
powi itech inin Weyi altepenantli noso okse tetlalnantlamantli, tlalia san moyehyekowa kanachi
ipati inon tlakilotl noso tekichiwalli wan san ipan inon kitetlahtlanis inon tlaxtlawilli, kualtis noihki
tlalia seki tlamantih tlen sesekkan okinwalikakeh noso poweh.
VIII. Tewan noso ixkoyan monawatiskeh, wan tetomin kimotlanewiskeh inawak okseki
tetlalnantekiwahtin, inawak oksemi Tlakaolocholtin tetomintlanetianih wan noihki tetlalnampoweh,
noso tlalia ika tetomin tlen oksetetlalnan powi noso oksekkan tlen amo nikan powi Weyi Tlalnantli.
Nochtin Tlalnankotonanaltin Estados wan Altepetlahtolkanyohtih tlen kinnotzah Municipios, amo
kualtis monewianwiskeh, noso san yehwan monawatiskeh wan san ihkon tetomin
kimotlanewiskeh, noihki kualtis okseki Tlakaolocholtin tlen tlatekimakah wan oksemi
Tlakaolocholtin tlen achitzin ixkoyan monawatiah san kualtis kualli ma mopachokan inawak
tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah Legislatura wan inawak mochikawaskeh tlalia ihkon
kinehnekiskeh tekitiskeh wan ihkon kualtis kitenextiliskeh kanachi tomin kimotlanewiah se xiwitl
wan kenamin kitekipanoltiah. Tlen ompa tlayekantokeh innemak wan intekih kiteixpantiskeh wan
kitenextiskeh kenamin ika inon tetomin otekitikeh wan tlenon okichihkeh noso otlayektlalihkeh.
IX. Techiwaltiskeh noso teyolewaskeh wan kintlaxtlawaltiskeh nochtin inon tekowahkeh tlen
intlalan kitokah pisietl, wan inonkeh tlakah tlen kisemana tlen kikowah ika miek wan inon san ok
xiwitl, ayamo itlayekchiwalli wan tla ihkon ikah tekiwah kimonekiltis kinchiwaltis ma tlaxtlawakan
okachi miek tlen nepa ahkopa Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la Unión
ihkon tlanawatia.
Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la Unión, wan Tlanawatilixmachiloyantih
tlen kinnotzah Legislaturas de los Estados, kinchiwasekeh Tlanawatiltin wan tlen ika kualtis ma
tlami inon kokolistli tlen sawel kintlankuitzatlonitia noso tlawanalistli ma tlahtlami.
159
Tlanawatiltzintli (Art. 118). Noihki amo kualtis san yehwan monawatiskeh wan kichiwaskeh sen
tekiwahtekitl, inon imak powi Weyi tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah Congreso de la Unión, tla
ihkon kimonekiltis wan kualtis kitekawilis, mochiwas, tlalia amo, amo kichiwas.
I. Kitechiwaltis sen tlaxtlawilli ihkuak miek etik tlawika, noso sapanowa etik tlatomachiwa
itlah tlamamalli tlen kinotzah tonelaje, tlen ipan etik ome tzontli wan mahtlaktli powali kiloh, noihki
amo inewian kitechiwaltis sen tlaxtlawilli noso itlah okse tlamantli tlen ahsikin noso yawi weyi
atempan akalmaniloyan puerto ompa tlaxtlawiloyan kanin tominnechikowah noso ompa
motlaxtlawah inonkeh tlamantih tlen powi itech inin Weyi altepenantli noso okse
tetlalnantlamantli, noihki ompa tlaxtlawaloyan tlen okseki tetlalnantlamantli yawi noso ahsikin
tlalnayotl tlen kinotzah aduana.
II. Amo kualtis itlalpan kimpias yaoyotlakah wan ompa satekitl wehkikawaskeh, noihki amo
inewian itlalpan kintlatihtos noso kimpias inonkeh yaokalnenkaltih tlen kinnotzah buques de
guerra tlen kinnehneki inon yaoyotlakah.
III. Amo teyaoyononotzaskeh wan amo teyaoyonankiliskeh tlakeh sen weyi tetlalnantli
kinwaltitlani Tetlalnanyaoyatlakah, wan tlalia noso yineli ikachikawak walewah inon
Tetlalnanyaoyatlakah wan totlalpan kahkalaktiwitzeh welika inewian inon yaoyotlakakah tlen
nikan Weyi tlalnantli, kintzakulis, kinixnamikiskeh, amo itlah mochiaskeh. Tlakeh inon ihkon
tlamochiwa san niman kiixpantiliskeh inon Weyi tlahtoani tlen powi itechtlalnantli itokahkan
México Presidente de la República Mexicana.
Tlanawatiltzintli (Art. 119). Wehweyi wan chikawakeh olocholtin tlanawatilchiwaloyantih
Poderes de la Unión, yewan intekih wan sawel intechpowi kinmalwis, noso kintlahpias nochtin
Tlalnankotonaltin tlen itech poweh Tlalnantli, tlakeh ikah kinyaoyononotza noso kinyaoyowiteki.
Wan tlakeh onkah se weyi owihtilisyaoyatl noso chikawak kualanalistli nikan Tlalnantli, welika
powi kinmalwis, noso kintlahpias, wan tlakeh kinyolewa inon Tlanawatilixmachiloyan tlen kinotzah
Legislatura del Estados noso itlahtoani tlen ompa tlanawatia, noso inon kualanilisli ompa intech
tlalnankotonalli powi wan amo mokakih.
160
Nochtin Tlalnankotonaltin iwan Weyi Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, sawel intechpowi
wan inon intekih, san niman kintemaktiskeh tla melahkayopan intlahtlakol, inon tlakah tlen
okichihkeh itlah owihkayotl, tla moneki san niman kinkaltzakuaskeh, wan nochtin inon ixkiskeh
tlen itlah amo kualli okichihkeh kox otlamiktihkeh, otlachtekkeh, wan noihki kinololoskeh,
kinolochoskeh sansekkan nochtin inon tlamantih kinnetechoskeh koxtlachtektli noso okse
tlamantli tlen kinahxiliah wan satepan inwan kintemaktiskeh, wan kualtis motemaktiskeh inmak
inon Tlalnankotonalli tlen kintzintlatokilis wan kinekis ma kinixpantilikan. Nochi wan okseki inon
tekitl mochiwas, mokuetlawis, tlen kipia mokalakiskeh inon tlen tlanawatiah itech
melahkayehyekowaniloyan tlen kinnotzah Procuradurías Generales de Justicia, tlen kimattoskeh
wan kiselihtoskeh inon tlahtolli ompa itech Tlalnankotokaltih. Noihki ika inon tekitl, Nochtin
Tlalnankotonaltin wan Weyi Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito Federal, kualtis san sepan
tekitiskeh, mopalewiskeh inawak inon Weyi Tlahtoani tlen tlanawatilyohkan kahki, kinotzah
Gobierno Federal, wan yeh inewian monawatis inawak inon tlen Weyi Melahkayehyekowaniloyan
powi Weyi Tlalnantli tlen itoka Procuraduría General de la República.
Tla ikah tlakatl kimonekiihliah, noso ihkuak sen altepetlakatl okse tetlalnantekiwah kimonochilia
kiwikasneki tlen kinotzah extradición, itech okse Tetlalnankotlakotonalli tlen itoka Estado
extranjero, inon tekitl kipia tlen kimatis wan kitekawalis tla ihkon monehneki san yen imak
Chikawak tetlanawatiltia tlen kinotzah Ejecutivo Federal wan tewan nochi kimahmatis ompa
owihkayopohpolohkan inon owihtekitl, wan satekitl mokitzkis inawak inin Weyi Tlanawatilli, itech
inon sepantlahtolistli tlen yikimahmatih okseki Tetlalnantih tlen kinnotzah Tratados
Internacionales, tlen achtoh yimomatih wan oksemi Tlanawatiltin tlen itech chikawak kichiwaskeh
wan amo impan yetos tlaksalistli. Ihkuak yetos sen tekitl ihkon, inon tekiwah Tetlahyowilmakani
kinotzah Juez, tlakeh kihtos yetos sen tetlahyowilismakalistli wan monekis motetlaxtlawiltis, inon
akin omoowihkayokalaki kualtis mokaltzakuas expoalli tonalli, amo okachi.
Tlanawatiltzintli (Art. 120). Nochtin inon Tlahtoanimeh tlen tlanawatiah itech Tlalnankotonaltin
kimochiwaltiskeh kinteixpantiskeh nochtin Tlanawatiltin tlen ompa itech itlalnankotonal poweh,
wan kitechiwaltiskeh ma momawisittakan wan ma kinikxitokakan nochtin Tlanawatiltin tlen kateh
itech ini Weyi Tlalnantli.
161
Tlanawatiltzintli (Art. 121). Nochtin tlalnankotonaltih tlen poweh itech inin weyi Tlalnantli
kimatiskeh wan kichiwaskeh nochi tekitl tlen nowiankan altepeyohkan ompa mochiwah, noihki
kimatiskeh inon miek machiyotl tlen monehneki yetos wan neskayotitos, wan inon
owihkayopohpolilistli tlen ahachi kimpihpiah kualtis kinteixpantiskeh nowiankan. Weyi
tlakaolocholli kanin tlanawatilchiwah tlen kinotzah Congreso de la Unión, ika itlanawatilyo kualtis
kinteixpantis kox kanah keski kualtis motlamitiskeh noso pohpoliwiskeh inon tlen mochiwah
nowiankan altepeyohkan, noihki inon machiyotl tlen tlaneskayotia wan okseki tlamantli tlen
owihkayopohpolilistli kitemaka, wan kualtis moixitokaskeh tlen itlahtol wan itlanawatil itech ininkeh
ihkuilolkotonaltin:
I. Sen Tlanawatilli, noso itlanawatilwan tlen iaxka sen Tlalnankotonalli, sen yeh itlalpan
kualtis ompa ika monawatis, amo kualtis okse tetlalnankotonalli ompa ika tlanawatis noso
tetlahyowilismakas, ihkon, okse tetlalan maski nikan ma powi itech inin Weyi Tlalnantli amo
kualtis noso kitechiwaltis ma moikxitokakan itlanawatilwan.
II. Nochi tlamantli tlen teaxka, kaltin, noso tlalli, chantli wan okseki tlen teaxkayotl san kualtis
kintetlanawatiltokaskeh noso kinpalewis inon Tlanawatilli kanin poweh.
III. Sen tlahtlakoltlaxtlawalistli wan sen tetlahyowilistli, tlen sen altepetlakatl welitis kiselis
itech okse tlalnankotonalli tlalia ihkon monekis, ihkuak inon ixkiskiskayotl tlen kitewikilia se
altepetlakatl wehka oyahki, noso omochanihkuanih, wan tla ihkon iselti omopachoh, noso tla
okikitzkihkeh, ihkon kualtis mochiwas kiselis melahkayopan inon tlanawatilyowilistli.
IV. Itlayehyekol noso tlen kimoyehyekoltia inon sen altepetlakatl tlen kichiwa, tlen kipia, tlen
kichiwa ika iyolilis kox monamiktia, mosiwatia, mosiwakawa, iknoti, nochi iamawan tlen itoka,
nochi tlen itechpowi kemin se tlakatl nowian okseki tlalnankotonaltin ihkon kiseliskeh wan kualtis
kimpias nochi tlen itechpowi.
V. Nochi inon teamawan kanin kitenextia tlen ipan kistos sen altepetlakatl wan tlen
kintemakah nochtin tekiwahkeh itech nochtin Tlalnankotonaltin, tlen itech monawatiah wan
poweh itech intlanawatilwan tlen kipia tlen kinseliskeh itech nowiankan okseki tlalnankotonaltin.
162
Tlanawatiltzintli (Art. 122). Kualli omoyehyeko itech tlanawatiltzintli ompoalli wan nawi ipampa
ken mochikawilis tlanawatikayotl tlen powi Distrito Federal, nochi intekiwakawan tlen inmak kahki
Poderes Federales, Ejecutivo, Legislativo iwan Judicial, nochi omomachioti itech inin
tlanawatiltzintli.
Motokayotiah altepetekiwakameh akinmeh kipiah tekiwakayotl itech Distrito Federal, Asamblea
Legislativa, Jefe de Gobierno del Distrito Federal iwan Tribunal Superior de Justicia.
Asamblea Legislativa tlen powi Distrito Federal moyektlalia ika nochi diputados tlen
tlapehpenaltin itech tekitl tekiwapehpenalistli, san melahkayopan machiotokeh itech se kalpolli,
san ken tlanawatia inin Weyi Tlanawatilli iwan okse Tlanawatiltontli tlen kinehneki tekiwakayotl.
Jefe de Gobierno del Distrito Federal imak kahki tekiwakayotl Ejecutivo iwan okseki
tekiwaxehxelolistli tlen monehneki itech nochi entidad iwan tlen kema moneki tlanawatihtos san
se tlakatl noso siwatl tlen mopehpenallos melahkayopan iwan chipawak.
Tribunal Superior de Justicia iwan Consejo de la Judicatura, ika nochi okseki tekiwakayotl tlen
tlanawatia Estatuto de Gobierno, melahkayopan kichiwaskeh intekitzin san kampa kinehnekih
nochtin altepetlakameh tlen powih ompa Distrito Federal.
Nochi tekiwahxehxelolistli iwan okseki tekitl inmak kahki mochiwas intech Poderes de la Unión
iwan okseki tekiwakameh tlen powih ompa Distrito Federal ipampa kenin kihtohtok inin
tlanawatilli:
A. Congreso de la Unión imak kahki:
I. Tlanawatiltlayehyekos ipampa nochi tlen powi Distrito Federal iwan amo mokalakis itech
okseki tekiwakayotl tlen kipia Asamblea Legislativa.
II. Kichiwas iwan kiteittitis Tlanawatilli tlen powi itech Gobierno del Distrito Federal.
III. Tlanawatilchiwas ipampa nochi tetlawikilistli tlen kipa Distrito Federal.
163
IV. Kichiwas iwan kixitinis tlanawatilli kampa melahkayopan iwan kualyotika ma mochiwa
tekiwakayotl tlen powi itech Poderes de la Unión; iwan
V. Nochi okseki tlanawatilistli tlen machiotok itech inin Weyi Tlanawatilli.
B. Imaktzin kahki Presidente de los Estados Unidos Mexicanos:
I. Kintzimpewaltis seki tlanawatiltin iwan kitemaktis imak Congreso de la Unión iwan kampa
tlahtohtos ipampa nochi tlen mochiwa itech Distrito Federal.
II. Motetlahtlanis itech Senado ipampa akin tetlapatillos, tlalia keh moyankuilis Jefe de
Gobierno del Distrito Federal.
III. Itech nochi xiwitl kititlanis itech Congreso de la Unión, tlen achi tomin kualtis motewikilis
tlalia motlaxtlawas tekitl tlen kichiwa Distrito Federal. Tlalia moneki, Gobierno del Distrito Federal
melahkayopan motetlahtlanis inawak Presidente de la República ihkoni ken kiihtowa inin Weyi
Tlanawatilli.
IV. Kiyehyekos kenin mowelkakis Weyi Tlanawatilli ompa kanin tlanawatilxelowah san ken
tlanawatia Congreso de la Unión iwan Congreso del Distrito Federal; iwan
V. Nochi okseki nahnawatilistli tlen kahki itech inin Weyi Tlawatilli, Tlawatilli tlen powi Distrito
Federal iwan okseki tlatlamantili tlanawatilli.
C. Gobierno del Distrito Federal itlanawatil mochikawilihtos ika inin tlayakanaltin.
SE TLAYAKANALLI.- Nochi tlen imak kahki Asamblea Legislativa:
I. Diputados tlen powih Asamblea Legislativa eheyi xiwitl tlapehpenaloskeh ika
tlapehpenallotl kemin nowiapan mochiwa, san teyolika iwan san toseltihtzin se kichiwas iwan san
ken kahki itech Tlanawatilli, inon moneki yetos iwan ihkoni mochiwas tlapehpenallotl, kitemakas
amatlaneltokalotl iwan kitekawilis ma se motilwi ihkuak moneki, ihkoni kihtohtok tlanawatiltzintli
ompoalli wan se, expoalli iwan, nawpoalli wan kaxtolli wan nawi.
II. Tla ikah kineki yetos diputado itech Asamblea noihki moneki motekitlahtlanis kemi se
diputado federal. Nochi mochiwas itech Asamblea Legislativa iwan kiwelkakiskeh akinmeh ompa
164
kateh, nochi mowelkakis san ken kah intech tlanawatiltzitzinmeh ompoalli wan mahtlaktli wan se,
ompoalli wan kaxtolli wan nawi, expoalli wan se, expoalli wan nawi iwan, expoalli wan kaxtolli
wan ome, nawi tlakotontli.
III. Partido político tlen iselti miak otlatlanki itech tekiwapehpenalistli noso kipia ompoalli wan
mahtlaktli por ciento votación ompa Distrito Federal, ok kimakaske okseki Diputados tlen se
kimillia de representación proporcional iwan ika inon melahkayopan kipiaskeh nochi tlanawatillotl.
IV. Itech se xiwitl monechikoskeh ome tonalli iwan ik inon moneki kualli kiyehyekos
kekemanian, kenin moyekmanaskeh iwan tlen tekitl kichihtiaskeh itech intekiwahkayo. Okseki
tenotzalistli kualtis mochiwas itech okseki tonalli tlalia ihkoni nochtin kinekih noso tla ihkoni
kimonekiltia Gobierno del Distrito Federal.
V. Asamblea Legislativa, san ken tlahtohtok Tlanawatilli, kiihtowa kipia inin keski tekitl:
a) Kitemachiltis itlanawatil, kititlanilis Jefe de Gobierno del Distrito Federal iwan yeh
tlanawatis ma moamoxchiwa iwan moxitinis.
b) Tlayehyekos, melahkan motlapowis iwan kihtos kox kualli itech nochi xiwitl tlen achi tomin
kalaki iwan tlen achi kisa ompa Distrito Federal, acho kualli momattos kenin monechikowa tomin
iwan kenin monehneki.
Itech nechikoltominyotl, amo ma yeto miak tomintlawikililistli tlen Congreso de la Unión amo
kitekawilia ma tomintlami Distrito Federal.
Nochi tlayehyekolistli tlen kiihtowa kenin mochiwa tominnechikolistli noso tominkisalistli semihkak
imak kah Gobierno del Distrito Federal. Nochi inon tekitl motemaktia itlamian 30 de noviembre,
tla keh motekiwayankuilia Jefe de Gobierno del Distrito Federal, kualtis motixpantis
tominnehnekilistli ne tonalli 20 de diciembre.
Asamblea Legislativa kichiwas nochi xiwitl se tekitl kanin kihtos kenin monehnekis tomintzin iwan
noihki konmaktilis Jefe de Gobierno del Distrito Federal iwan yeh konmachiotis itech itekio.
165
Monehnekis itech nochi tominpixkan tlen powih Distrito Federal, tlalia itlah amo inamikyo ken tla
kah itech itekiwakayo, kualtis se tlatemos itech tlanawatiltzintli makuilpoalli wan kaxtolli, nawi
tlakotontli iwan inciso c).
c) Kitlatemolis tominpowallotl itech nochi xiwitl ipampatika se tlatzintokayotl tlen powi
Asamblea Legislativa del Distrito Federal, no ihkoni san ken tlahtotok tlanawatiltzintli expoalli wan
mahtlaktli wan nawi, nawi tlakotonyotl.
Tominpowallotl tlen yi oxiwtik motemaktis itech Asamblea Legislativa san ken pewa metztli junio
iwan amo ma pano mahtlaktli tonalli. Amo okachi panos tonalli motemaktis inin tlamatilistli noso
okseki itlah tlamantli kanin mihtotok kenin mokawa tominnechikolistli noso tominxelilistli, kualtis
okse tonalli motemaktis tlalia Tlahtoani tlen powi Distrito Federal kichiwas se amatl kanin kihtotos
tleka ihkoni se mochiwa.
Tlayakantok tekiwa akin tlatzintokah ompa itech Distrito Federal mopehpenallos ika panowa
tlatlahkotipan teachkameh tlen kateh itech Asamblea Legislativa, amo kitekawiliskeh ma pano
chikome xiwitl iwan ma kualli kimatto tlen kichiwas, kenin kichiwas se tlatzintokalistli iwan nochipa
ma yektekipanoto.
d) Kixpehpenas akin tlatekpayotis tla keh amo onka akin yetos Jefe de Gobierno del Distrito
Federal.
e) Kiixpantis seki tlanawatilli ipampa kenin moyektlalis tominnechikokan, tlen tekitl
moyehyekos, kenin mopowas iwan monechikos tomintzin ompa Distrito Federal, iwan akin
tlatzintoka kikawilis ma kipia tekiwakayotl iwan ma tekipano san ken tlanawatillo, iwan ma
kiyehyeko iselti yektekipanos, kenin tekitis iwan kipanos itlah owihkayotl. Ika tekitl
tomintlatzintokalistli moneki sasatepan mochihtias, itech nochi xiwitl, melahkayopan, amo
techichikoittas iwan ma yeto tlalneltokallo.
f) Kitixpantis seki tlanawatilli tlen melahkayopan kichiwas ompa Distrito Federal seki
tekiwapehpenalistli chipawak iwan tlalneltokallo, nochtin tekiwapehpenkeh amo ikah ma
kintlatzakuili, yehwan inselti ma tekiwapehpenakan; ma tlawelkakikan san ken tlanawatia
166
Estatuto de Gobierno, tlen kualli yi kihtotok itech nochi intlanawatil tlen machiotok itech inciso b)
iwan tlamiti itech n) tlen kahki itech tlakotonyotl IV makuilpoalli wan kaxtolli wan se
tlanawatiltzintli, iwan nochi itlah okseki tlahtoltzintli tlen kah itech incisos j) iwan m) ma kiwelkaki
se gobernador, diputados locales iwan ayuntamientos iwan noihki ma kiwelkaki Jefe de
Gobierno, diputados tlen powih Asamblea Legislativa iwan Jefes Delegacionales.
g) Tlanawatilchiwaskeh ipampa Administración Pública local, kenin iselti motlayehyekoltis
iwan tlen tekitl kichihtias.
h) Tlanawatilchiwaskeh ipampa tlakanemilistli iwan akinmeh kateh telpiloyan noso ixkiskeh;
tlanawatilchiwaskeh ma mochiwa tlakaittalistli, ma yeto tlapalewilistli, ma yetokan tepalewikeh,
nochi ma machioto axkayotl iwan tlen tlanamakayotl.
i) Itech tlanawatilli kiihtoskeh ken yeski mawisotl; ken mowikas yektekiwakayotl; tlen
monehneki itech yeknemilistli tlen kitemaka ikah oksekimeh; kenin achto se moyehyekos iwan
ken moyektlaliskeh tlakameh; ken yeski pakilisyotl iwan teipanittalistli; iwan ken moyekmattos
nochi tlamantli.
j) Tlanawatilchiwaskeh itech nochi tekitl tlen moyehyekowa; ken moskaltia se altepetl iwan
ken monehnekiskeh itlalwan; ken momalwis tlen nochi totlayawalpan onka; chanchiwalistli; okseki
wehweyi tepankalchiwalistli; ohtlapolistli, kenin iwan kanin nemiskeh kochimeh; okseki
tlakowalistli iwan tlachiwalistli; iwan kenin melahkayopan monehnekis nochi tlen kipia Distrito
Federal.
k) Kiyekwikas kenin motetlanetis noso motemakas altepetlapalewilistli; tlanawatilchiwas
ipampa teposnenkeh, tlen tlachipawah, tlen tlapaxialoltiah, tlen tekallotiah, tlen tlanamakah, kanin
yolkamiktiah iwan nakanamakah, kan tetokah.
l) Tlanawatilnextiskeh ipampa kenin momiakilis tomintzin, ken momalwis tekitl, kenin
mochikawilis miltekitl; kaltlanamayan; yolkamalwilistli; ilwichiwalistli; ken mochikawilis toltekayotl,
tlakanemilistli iwan mawiltilistli; iwan nochi tlamachtilistli san ken tlahtotok chikome tlakotonyotl,
eyi tlanawatiltzintli.
m) Kitixpantiskeh Ley Orgánica de tribunales tlen inmak kah tetlahtolpalewiskeh ompa
Distrito Federal, kanin kinechikos nochi tlen moneki kichiwaskeh tlen altepetlapalewiah ompa.
167
n) Kitixpantiskeh Ley Orgánica del Tribunal de lo Contencioso Administrativo tlen powi ompa
Distrito Federal.
ñ) Kiteittitis itlanawatiltlayehyekol noso itlah okseki tlamantli tlen monehneki ompa Distrito
Federal, noihki inawak Congreso de la Unión; iwan
o) Nochi okseki tlamantli tlen melahkan kiihtowa inin Tlanawatilli.
OME TLAYAKANALLI. Tlen powi itech Gobierno del Distrito Federal:
I. Kichiwas itekiwakayo, tlen konxikos chikuasen xiwitl, motekiselis ipan makuilli tonalli
metztli diciembre itech xiwitl ihkuak omochi tekiwapehpenalistli, tekiwaselilistli mochiwas san ken
tlahtotok tlanawatilli tlen kiyakana tekiwapehpenalistli.
Akin kineki yetos Jefe de Gobierno del Distrito Federal moneki kitemaktis seki tlamantli tlen
kihtotok Estatuto de Gobierno, moneki: yeski mexikatlakatl tlen nikan otlakatik akin kualyotika ma
kipia inemilis iwan yi ma chantito kanah eyi xiwitl tla oneski itech Distrito Federal iwan ma
chantito makuilli xiwitl tlalia oneski itech oksekan mexikatlalpan; ihkuak mochiwas
tekiwapehpenalistli yi ma kipixto sempoalli wan mahtlaktli xiwitl, iwan tla ayimo konchiwa inon
tekiwakayotl kualtis kichiwas. Chanyotl amo poliwi tlalia okseki tekitl kimaktia Federación.
Tlalia Jefe de Gobierno del Distrito Federal motzinkixtis, Senado kixpehpenas, san ken
itlayehyekol Presidente de la República, okse tepatkayotl akin kontlamis tekiwakayotl. Tla
wehkawitl onkisas, mokawas tekiwakapan akin kipixtok Estatutos de Gobierno. Tlalia yi ik semi
yawi, motekikawa noso itlah okseki mochiwa, Asamblea Legislativa kixpehpenas okse tepatkatl
tlen kitlamis tekiwakawalli. Itekitlamilis Jefe de Gobierno del Distrito Federal kualtis moselis tla
itlah nexkuitilli omochi. Nochi kisalistli moyekwikas san ken tlatowa Estatutos.
II. Jefe de Gobierno del Distrito Federal weyi tekiyo iwan tlanawatilyo:
a) Kiwelkakis iwan kichiwas nochi tlanawatilli tlen mochiwa itech Congreso de la Unión , san
ken itechpowi tlachiwas iwan nochi itlanawatikawan;
168
b) Kixinis, kitemachiltis iwan kichiwas tlen kahki itech tlanawatilli tlen kitemaktia Asamblea
Legislativa, ihkoni kichiwas itech nochi itekiwakayo, mopalewis ika okseki tlanawatilli tlatlamantli.
Noihki kixyehyekos nochi tlanawatilli tlen kiwaltitlanilia Asamblea Legislativa tlen moxinis iwan
amo ma pano kana mahtlaktli tonalli. Tla tlanawatilyehyekolli kineltokah kana tlakameh
diputados, Jefe de Gobierno del Distrito Federal yi kualtis kitemachiltis;
c) Kitemaktis okseki yehyekoltlanawatilli imak Asamblea Legislativa;
d) Kimixpehpenas iwan kualtis kintekikuilis itekiwakawan, inon tlapehpenkayotl iwan
tekikuililistli amo machiotok itech weyi tlanawatilli noso intech okseki tlanawatilli;
e) Melahkayopan tlayakantos kampa moneki tlakapalewilistli san ken tlanawatia Tlanawatilli;
iwan.
f) Kichiwas nochi okseki tlamantli tlen kinawatia inin Weyi tlanawatilli iwan okseki tlanawatilli
tlen onka.
EYI TLAYAKANALLI. Ipampa kenin moyekwikas tekitl itech Administración Pública tlen powi
itech Distrito Federal:
I. Kualli kiyehyekos kenin moyektemakas tekitl itech tlatlamantli tekiwakayotl;
II. Kiyekmanas tlatlamantli tekiwakayotl kanin motemaka itlanawatillo itech tlaxelolyotl
Distrito Federal.
Noihki kualli kiyehyekos kenin kichiwas tekixelolyotl itech Distrito Federal, tlen tekitl kipiaskeh
itech tlatlamantli tekiwakapan, kenin moyekwikas, kenin tekichiwaskeh, iwan kenin kualli
moyekwikaskeh ika Jefe de Gobierno del Distrito Federal.
Nochtin tekiwakameh akinmeh tlayakantokeh moneki ik semihkak yeskeh tlapehpenallokeh san
tlanawatitok tlanawatilli.
NAWI TLAYAKANALLI. Nochi tlen Tribunal Superior de Justicia iwan okseki tekiwakayotl tlen
tlapelewiah intech powi:
169
I. Akin kineki yeski weyi tekiwa itech Tribunal Superior moneki kichiwas iwan tlatemaktis san
ken okseki tekiwakameh tlen tlayakanah itech Suprema Corte de Justicia kintlatlahtlanilia inin
Weyi tlanawatilli; noihki monekis, ma yeto kualli tlamachtillo noso kualli ma tekiwachiwa, tla
teixmatillo ompa Distrito Federal okachi kualli. Tribunal Superior de Justicia moyektlalia ika seki
tekiwakameh tlen kiihtowa tlanawatilli.
Tla keh se tekiwa tekikawallo itech Tribunal Superior de Justicia, Jefe de Gobierno del Distrito
Federal kitemos se patkayotl iwan kitemachiltis imixko Asamblea Legislativa. Nochtin
tekiwakameh kichiwaskeh intekiwakayo san tlantok chikuasen xiwitl iwan kualtis oksemi
moyankuiliskeh tla Asamblea Legislativa ihkoni kineki; tla ihkoni mochiwa, kualtis noihki
kintekikuiliskeh san ken tlahtowa inin Weyi Tlanawatilli itech Título Cuarto.
II. Tekixelolistli, tlamalwilistli iwan welkakilistli tlen itechpowi Tribunal Superior de Justicia
iwan okseki tlatlamantli tekiwakayotl, nochi yeski imak in Consejo de la Judicatura del Distrito
Federal. Consejo de la Judicatura kimpias chikome tlanawatikameh, senmeh yeski Presidente
del Tribunal Superior de Justicia, akin noihki kiyakantos Consejo. Oksekime yeskeh: se
Magistrado, Se Juez de Primera Instancia iwan se Juez de Paz, nochtin san nelihtika
tlapehpenalokeh; senmeh kixpehpenas Jefe de Gobierno del Distrito Federal iwan ok ome
kimixpehpenas Asamblea Legislativa. Nochtin akinmeh yeskeh Consejeros moneki melahkan
kipiaskeh imamawan tlen kintlahtlaniliah akinmeh kinekih yeski tekiwakeh iwan tlantok makuilli
xiwitl konchiwaskeh inon tekitl; sesehsen kimpatlatiaskeh iwan amo kualtis oksemi
moyankuiliskeh.
Consejo kimpehpenas akinmeh yeskeh Jueces de Primera Instancia iwan akinmeh okseki itlah
tekiwakayotl moyehyekowa itech Distrito Federal, nochi ihkoni mochiwa san ken kahki itech
tlanawatilli.
III. Kualli moixyehyekos tlen tekitl kichiwas iwan kenin moyakanas Consejo de la Judicatura,
nochi tekiwakayotl mochiwas ken kiihtowa Weyi Tlanawatilli itech makuilpoalli itlanawatiltzin.
170
IV. Melahkayopan moyehyekos tekitl san ken tlanawatilli kiihtotok iwan ihkoni mochiwaskeh
iwan moyankuilitiaskeh nochtin tekiwakameh, noihki kenin moyekchiwas tepantlachialistli.
V. Tlalia Consejo de la Judicatura iwan okseki tekiwakeh amo kiyekchiwa intekio, nochi
tenotzalistli iwan itlah tlahyowilistli machiotok itech Weyi Tlanawatilli itech makuilpowalli wan se
itlanawatiltzin.
VI. Consejo de la Judicatura kimachiotis tlen achi tomin kinehnekiskeh tribunales de justicia
iwan kimaktis Jefe de Gobierno del Distrito Federal iwan yeh kinepanos ika okseki tominkisalistli
tlen kitemaktis ma kineltokakan itech Asamblea Legislativa.
MAKUILLI TLAYAKANALLI.- Yeski se Tribunal de lo Contencioso Administrativo, tlen ixkoyan
tetlayehyekoltis tla onka itlah kualankayotl ika ikah iwan tekiwakeh tlen powih itech
Administración Pública local del Distrito Federal.
Moyehyekos tlen tlanawatilli iwan tlen tekiyotl okachi monechikos, nochi inon noihki mochiwas
melahkayopan.
D. Ministerio Público tlen powi Distrito Federal moyakanas ika se Procurador General de
Justicia, akin yeski tlapehpenallo san ken machiotok itech Estatuto de Gobierno; inin
tekimakalistli iwan okseki tlanawatilli tlen powi kiihtos tlen tekitl mochiwas, akin imak kahki tekiyotl
iwan ken tlayakanallos.
E. Itech Distrito Federal mochiwas maski amo imak Presidente de los Estados Unidos
Mexicanos, nochi tlen machiotok itech makuilpoalli wan kaxtolli tlanawatiltzintli itlakotonyo
chikome. Tla moixpehpenas noso mopatlas se tekiwa tlen imak kahki kintlanawatis nochi
yaotlakameh iwan okseki topilehkeh mochiwas san ken machiotok itech Estatuto de Gobierno.
F. Cámara de Senadores del Congreso de la Unión, noso tla moneki, yen Comisión
Permanente, kualtis kitekikuilis in Gobierno del Distrito Federal tlalia yeh omowitili iwan amo
kualli inwan moyekwika tekiwakeh tlen powih itech Poderes de la Unión noso oksekimeh tlen
kateh itech Distrito Federal. Tlahtlanilistli mochiwas ihkuak tlahkotipan tlen tlanawatiah itech
Cámara de Senadores noso Comisión permanente ihkoni okiyehyekokeh.
171
G. Moneki melahkayopan moyektlanawatiskeh nochtin tekiwakeh tlen powih itech tlatlamantli
altepemeh iwan inintin ika federación iwan Distrito Federal ihkuak moyehyekowa iwan mochiwa
itlah tekitl kanin motlalnamiktokeh ika Distrito Federal, mochiwas san ken tlamachiotok itech
makuilpoalli wan kaxtolli tlanawatiltzintli, chikuasen tlakotonyotl, inon tlayehkolli kipia tlen kiittas
ika chanchiwalistli; tlachipawalistli; nemilismalwilistli; tlawikalistli; chipawakatl iwan sokiatl;
tlachpanalistli iwan tlahsolnechikolistli iwan tlakamalwilistli, nochi tlatlamantli intekiwakayo ma
moyektlanawatikan iwan ma monenechikokan iwan sepaniankan ma mopalewikan san ken
kinnawatiah.
Tlatlamantli nechikolistli kualtis mochiwas sepaniankan. Keman mochihtok tlatlamantli
nechikolistli moyehyekotias kenin okachi se yektekipanos.
Itech inon miak tlatlamantli nechikolistli, kualtis moyehyekos:
a) Tlayakanalli tlen kiihtotos tlen temak kahki, tlen tekitl kichiwaskeh, nochi moyehyekos san
ken tetech powi iwan amo se tlalpanos ihkuak itlah motlayektlalia noso itlah weyi tekitl mochiwa,
tla itlah tetlanetilistli noso tlanamakalistli mochiwa, nochi itlah kualittalistli moneki mochiwas
kualyotika.
b) Tlayakanalli tlen kimelawas, kinyekwikas nochtin tlen monenechikowah, tlen tekitl
kipiaskeh iwan nochi okseki tlatemaktilistli tlen monehnekis, keski tlakameh iwan tlen achi
tomintzin monehnekis noihki momattos; iwan
c) Nochi itlah okseki tlanawatilistli tlen tlayakanas iwan tlamelawas ma mochiwa tekitl kanin
monehneki, tetlatlanetilistli iwan okseki tekitl tlen moyehyekowa.
H. Itlah amo tekawilistli iwan tlatzakuililli tlen kiihtotok inin Weyi Tlanawatilli ma mochiwa
itech okseki Estados noihki kimoyakanaskeh tekiwakameh tlen powih Distrito Federal.
Chikuasen Tokaitl
Ipampa Tekitl iwan Tepantlachialistli
172
Tlanawatiltzintli (Art. 123). Nochi tlakatl kipia tlen kipias kualli tekitl iwan melahkayopan
tlapalewi; ihkoni mochiwas, san moneki moyehyekos miak iwan tlatlamantli tekitl, ken kiihtowa
tlanawatilli.
Congreso de la Unión, moneki kualyotika moyakanas iwan kichiwas seki tlanawatilli ipampa tekitl,
nochi inon tlayakantos ihkuak:
A. Ika nochi tlen miak tlatlamantli tekipanokeh iwan tlakewalmeh, nochi okseki miak
tekitlakewalistli tlen onka, moneki:
I. Se tlakatl kichiwas itekiyo san kualli chikueyi hora motlantok.
II. Tlalia tekitl mochiwa yowalpan, moneki se tekipanos san chikome hora. Amo motekawilis
ma mochiwa tekitl: kanin kokolistla noso amo tlakualkan, itech yowalpan tekitl amo
kintekipanoltiskeh tlen ok kokonneh.
III. Melahkayopan amo motekawilia se kintekipanoltis tlen ok sapanowa piltonmeh. Akinmeh
yi kipia kaxtolli noso kaxtolli wan se xiwitl, itech se tonalli kualtis tekipanoskeh san kana
chikuasen hora.
IV. Tlalia ikah yi otekipano kana chikuasen tonalli yi kualtis mosewis se tonalli.
V. Ihkuak siwameh ostotitokeh amo kualtis kichiwaskeh itlah tekitl tlen chikawak iwan kualtis
kinkohkokos noso kimihtlakos inkonetzin; melahkayopan mosewitoskeh ihkuak yi kimachiliah
tlakonewiskeh, achto chikuasen semana iwan satepan ok chikuasen semana, maski mosewihtos
noihki kiselihtos ahsitok itlaxtlawil iwan nion amo motekipolos noso kikuiliskeh itlah tlapalewilli.
Ihkuak tlachichitihtos, itech se tonalli kipias ome mosewilistli tlatlahko orahpan kampa kualtis
kinnekuitlawis inkonewan.
VI. Nochi tlaxtlawiltzintli tlen kiseliskeh tekipanokeh kualtis yeski ome tlamantli, tlen san miak
tekitl kichiwah iwan tlen okimomachtikeh san se tekitl kichiwaskeh.
Nochi tlaxtlawiltzintli moneki teotitos iwan ihkoni ahxilis itech miak tlanehnekilistli, ma ahxili itech
tlakowalistli iwan itech nochi nemilisyotl, ma ahxili piltonmeh intlamachtilis. Okseki tlaxtlawilistli
173
tlen kiseliah okseki tekipanokeh tlen okachi omomachtikeh moneki motemakas san ken mochiwa
tekitl noso san ken tlanawatillo.
Nochi tlaxtlawiltzintli moyehyekos ika seki tlakanechikolli kanin yeskeh tekipanokeh
intlayakankawan, tetekowan iwan tekiwakeh, inon tlakanechikolli kualtis mopalewis ika ikah
oksekimeh iwan ihkoni kichiwaskeh okachi se kualli tekitl.
VII. Se tekitl motlaxtlawas san ken mochiwa, amo mottas kox se tlakatl noso se siwatl iwan
amo se kiittas kanin se walewa.
VIII. Itech se tlaxtlawilli amo yeski itlah tekuililli, tzotzokayotl noso tzintlakixtililli.
IX. Nochtin tekipanokeh intechpowi kinmakaskeh sekitzin tlen okichikeh, nochi inon kualtis
mochiwas san ken nikan tlamachiotok:
a) Yeski se Comisión Nacional kampa yeske tekipanokeh intlayakankawan, tetekowan iwan
tekiwakeh, nochtin yehwan kixyehyekoskeh tleno iwan kenin motlaxehxeliliskeh.
b) Comisión Nacional tlatzintokas iwan kitemos tlen monehneki mochiwas iwan se kimatis
ken kahki tomintlanilistli itech nochi altepeyo. Noihki kualli kixyehyekos tlen moneki se kichiwas
itech altepenantli iwan miak tekitl yeski iwan amo tlasohtis tomintzin.
c) Inon Comisión noihki kualtis kichiwas okseki tlayehyekolistli iwan okseki tlatzintokalistli
tlen kitemos se kualli tlaxtlawalistli.
d) Tlanawatilli noihki kiihtowa amo kualtis tetlaxeloltis se empresa tle yekin pewa
tekipanowa, ihkoni mochiwas, tla itech tekitl tlen mochihtok ayimo itlah tlamantli motemaka.
e) Ihkuak kinekih kimatiskeh tlen achi iwan kenin kixexeloskeh itlah tomintzin moneki
motlayehyekoltiskeh tlen machiotok itech Ley del Impuesto sobre la Renta. Tekipanokeh iwan
okseki tlakewaltin kualtis motilwiskeh itech Oficina tlen powi Secretaría de Hacienda y Crédito
Público nochi itlah tlen amo kualyotika mochiwah, ma motilwikan san ken mihtowa itech
tlanawatilli.
f) Tekipanokeh iwan okseki tlakewalmeh intechpowi kitzintokaskeh itlah tominxelolli tlen
kema amo moneki kipiaskeh itlah tekiwakayotl noso weyi tekitl kanin tepalewiah.
174
X. Nochi tlaxtlawilli moneki motemaktis ika tomin chipawak, amo motlaxtlawas ika tlamantli,
ika amatomin noso ika itlah pitzoyotl tlen amitla ipan ipati.
XI. Ihkuak, kanin se tekipanowa noso se tepalewia onka miak tekitl iwan moneki ok tepitzin
se tekipanos, moneki noihki ok tepitzin se kitlaxtlawiskeh. Tla ihkon kahki in tekitl, san eyi
horatipan se tekipanos iwan itech se semana san eyitipan ihkoni se tlapalewis. Piltonmeh tlen
ayimo kitlamiah kaxtolli wan se xiwitl amo kinkawiliskeh ma ihkoni tekipanokan.
XII. Nochi tlatlamantli empresas tlen kitemakah itlah tekitl, ken kiihtowa tlanawatilli, inmak
kahki, kinmakaskeh intekipanokawan kalmeh kuahkualli iwan chipawakeh. Inon tlanawatilistli
mochiwas ika nochi tominnechikolistli tlen yeski ika empresas iwan sepaniankan momiakilis iwan
kualtis mochiwaskeh miak kalmeh tlen kinmakatiaskeh intekipanokawan, noihki monechikos
okseki tomintzin tlen kualtis monehnekis san kemanian.
Moitta sapanowa kualli tla mochiwas se tlanawatilli tlen kiyektlalis se nechikolli kanin yeskeh
tekiwakeh de Gobierno Federal, tekipanokeh iwan tetekowan intepankiskawan, inon nechikolli
kiyekxehxelotias tomin tlen ika mochihtiaskeh kaltzitzinmeh. Tlanawatilli kinyakanas nochtin
tekipanokeh iwan yehwan kitlaxtlawaskeh iwan kimoaxkatiskeh se kalli.
Nochi tlen machiotok itech inin tlakotonyotl, noihki kiihtowa ma mochiwakan seki tlamachtiloyan,
tlapahtiloyan iwan okseki itlah kualneskayotl tlen monehneki kanin chanchiwah tekipanokeh.
Noihki, tla itech se tekipanokapan ompa chantih kana mahtlakpoalli tlakameh, moneki motemos
kana tlahko hectárea tlaltzintla kampa mochiwas se tlanamakoyan, mawiltian iwan itlah okseki
kualneskayotl.
Itech nochi tekipanokapan amo motekawilia, monamakas itlah tlawankayotl noso mochiwas itlah
awiltilistli tlen amo kualli.
175
XIII. Nochi empresas, san tlen tekitl kipiah iwan kitemakah, inmak kahki kimixtlamachtiskeh
iwan semihkak kinmachtitoskeh intekipanokawan. Itech tlanawatilli mixyehyekotias tlen moneki
kichiwaskeh tetekowan iwan tetlakekeh tlalia melahkan mokalakiskeh itech inin tekitl.
XIV. Nochtin tetekimakakeh inmak kahki tlapalewiskeh tla se tekipano mokohkowa noso
kokoliskui itech tekitl tlen kichiwa; tetekowan noso tetlakekeh kipia tlen kitlaxtlawitoskeh
intekipano kokoxki, san ken omotlapowikeh tla keh san nelihtika ixpoliwis noso itlah mochiwas
iwan ayakamo kualtis tekipanos. Inin tepantlachialistli ihkoni mochiwas maski akin
omotepantlahtolti.
XV. Se teteko imak kahki tepantlachias, ihkoni ken kahki tekipanotlan, kanin mihtowa yeski
tlakualkan iwan tlachipawakan, iwan noihki amo se kimotekawilis ma itlah se mochiwas ika itlah
tekipanoloni noso tlamantli tlen monehneki itech tekitl, ihkoni, tla nochi tlayektlalillo iwan
tlakualkan, tekipanokeh ika pakilistli tekipanotoskeh iwan tla ompa tekipanowah siwameh noihki
ma kinmawilkan tlalia ostitokeh. Itech tlanawatilli machiotok tlen monehneki;
XVI. In tekipanohkeh in tekimakakeh kipia tlen sepaniankan moyekwikaskeh iwan
mopalewiskeh ma mochiwa se kualli tekitl, kualtis kichiwaskeh okseki nenechikolistli kampa
okseki tlamantli kimoyehyekoltiskeh.
XVII. Itech tlanawatiltin kiihtowah imixko powi tekipanokeh iwan tetlakekeh, tlalia mochiwas
tekiketzalistli iwan tekikeketzalistli.
XVIII. Se tekiketzalistli melahakayopan ipati ihkuak motemowa ma mochiwa se kualli tekitl, ma
motlani miak tomintzin. Itech nochi altepetekipanokan, tla tekipanokeh kinekih motekitzaskeh,
ipan mahtlatli tonaltika kipia tlen tlanawatiskeh inawak Junta de Concilición y Arbitraje, ipampa
kemanian ayakmo tekipanoskeh. Se tekiketzalistli moihtowa amo kualli ihkuak tlen motekiketzah
mowihtilia ika ikahmeh noso ika itlah teaxkayotl, noso tla onka yaoyotl mowihtiliah ika itlah
tlekiwakayotl iaxka.
XIX. Tekikeketzalistli powi melahayopan tlalia miak tekipanolistli yi omochi iwan moneki se
kipatiowaltis iwan kualtis monamakas, inon moneki tlen kimattos Junta de Conciliación y
Arbitraje.
XX. Mopapatilistli noso itlah owikayotl onka itech tominkayotl ika tekitl, moyakanas iwan
momelawas ika itlahtoltzin Junta de Concialización y Arbitraje, ompa noihki moixpantiske seki
tekipanokeh iwan seki tlanawatihkeh intlayakankawan iwan tekiwakeh.
176
XXI. Tlalia akin tetekimakakeh amo kinekih kiwelkakiskeh tlen motzintoka noso kineltokah
itlahtol Junta, tlami nochi tlakewalyotl iwan imak mokawa kintlaxtlawis nochtin tekipanokeh asitok
eyi metztli, tlalia okseki itlah mochiwah noihki moneki motlaxtlawas. Inin tlanawatilistli amo
mochiwas tla keh okse tlamantli panowa. Tla yen tekipano tlapolowa, ayakmo okachi
kitekimakaskeh.
XXII. Tla se teteko kitekikuilia itekipano iwan amo moneki tleka ihkon kichiwas noso neka
tekipano oksekan motempalewia iwan melahkayopan kineki mopalewis ika tekiketzalistli, kualtis
motekitlamiti iyolika noso kipia tlen kitlaxtlawiskeh asitok eyi metztli. Itech tlanawatilli machiotos
tla se teteko kualtis noso amo kualtis kitlaxtlawaltiskeh. Noihki itechpowi kitlaxtlawis itekipano
asitok eyi metztli, tlalia yeh ayakmo kineki iwan tekipanos noso okiselilti itlah tlahyowilistli, noso
inamik, itahwan, inkonewan noso ikniwan. Teteko amo kualtis kimokuilis inin tlanawatilistli, maski
itlah tlahyowitilistli okichikeh ikahmeh tlen powih ompa ichanecawan.
XXIII. Itlah tomintlapalewilli noso itlah okseki tlaxtlawilli tlen intechpowi tekipanokeh, amo kualtis
kinkuilis ikah okachi tlen amo powi.
XXIV. Tlalia tekipanokeh tetlawikiihliah inawak intekowan, akin inwan mokitzkitokeh,
inchanekawan noso ikahmeh okachi, inon tetlawikiihliah yehwan tekipanokeh iwan amo kualtis se
kintlaxtlawiltis tlen ichanekawan, nion amo kualtis se kintlaxtlawilkuilis tlen amo kitlanih itech se
metztli.
XXV. Nochi tlen mochiwa ihkuak tekipanokeh motekitemowah, amo moneki tlaxtlawaskeh, inon
san kan moneki.
Nochi tekimakalistli mochiwas san tlen achi tekitl onka, iwan nochtin tekitlahtlankeh amo
kinchichikowiskeh, kualtis achto kintekimakaskeh akinmeh okachi tlanekuitlawia inkalihtik.
XXVI. Nochi tekitlakewalistli tlen mochiwa ika se mexikatl iwan se tekimakak tlen powi itech okse
weyi altepetl, moneki mochiwas ixpan se altepetekiwa tlamatini iwan ixko Cónsul de la Nación
kanin tekipano moneki yaski, itech se amatl moihkuilos nochi tlamantli tlen moneki momattos
iwan nochi tlaxtlawas akin tetlakewa.
XXVII. Itlah tekitlakewalistli amo yeski ipati iwan amo moneki mowelkakis, maski kualli ihkuilitok,
ihkuak:
177
a) Monawatis se tekipanolistli sapanowa tekoko iwan tetlahyowiti.
b) Amo moyektlaxtlawa san ken tlanawatillo itech Juntas de Conciliación y Arbitraje.
c) Monawatia se tekipano ma tekipano sapanowa miak.
d) Tekitl motlaxtlawa kan amo tlakualkan kemi awiltipan, tlakuayan noso tlawanayan, iwan
tekipanokeh amo ompa tekipanowah.
e) Tlatechiwaltiah ma se tlakowa san kan kinekih.
f) Amo kitekawiliah ma motemaka tlaxtlawilli, tla se tetlawikilia.
g) Keman tekipano ayakmo kineki kiselis tlaxtlawilli tlalia itlah omochi noso okokoliskuik,
tlalia itlah amo okiyekchi noso ayakmo kitemakasnekih.
h) Nochi itlah okseki tlanawatilistli kanin mihtowa tleka tlami tekitl iwan kenin motemos
okseki tekipanokeh intlapalewilis.
XXVIII. Tlanawatiltin melahka kitowah tlen tlamanyotl itechpowi se senyelistli, tlamantli tlen amika
kualtis kikuilis, amo kualtis se kitzintlakuilis noso se kitekixtilis, iwan kualtis motetliokolis akin
itechpowi.
XXIX. Sapanowa nowian patio Ley del Seguro Social, iwan itech kualli machiotok tla ikah
ayakmo kualtis tekipanos, wewetia, motekipolowa, kokoliskui iwan noso mokohkowa, konepialistli
iwan itlah okseki tepantlachialistli noso tlapalewilistli tlen intechpowi miak tlatlamantli
tekipanokeh, tlaltekipanokeh iwan okseki insenyeliswan.
XXX. Okseki tekitilistli noihki motlasohkamati kemin tlen kichiwah okseki tlakaolocholmeh
ihkuak kualli tekalchiwiliah iwan amo patio kinnamakah.
XXXI. Inmak kahki tekiwakeh tlen powi itech estados ma mochiwa iwan mowelkaki nochi tlen
machiotok intech tlanawatiltin, okseki weyi tlamanyotl inmak kahki wehweyi tekiwakameh,
yehwan intech powi:
a) Tekitl tlen kisa itech industrias iwan okseki tlatemakalistli:
1. Tzotzolli;
2. Tlawilyotl;
178
3. Tlen powi itech cine;
4. Olli;
5. Tzopelik;
6. Minatitlantekitl;
7. Tepostekitl iwan nochi okseki tekitl tlen mochiwa ika tepostli;
8. Hidrocarburos;
9. Petroquímica;
10. Cementera;
11. Tenextekitl;
12. Automotriz iwan okseki itlamanyo iwan tlawilyotl;
13. Química, tlanelolistli iwan pahchiwalistli;
14. Potzyotl iwan amatl;
15. Chiawakyotl tlatlamantli;
16. Tlakualli tlatlamantli, iwan tlen mochiwa iwan motzatzakua tlatlamantli.
17. Tlakonilli tlatlamantli, iwan tlen motzatzakua noso ihkoni monamakas.
18. Ferrocarriles;
19. Kuawtekipanolistli, inin tekitl noihki kitta kuawkixtilistli iwan itlah okseki kuawtlayektlalilistli;
20. Tepalkatekitl, itlachiwaliso tepalkatl patlaktik, petik, xochitik, tepalkakomimeh;
21. Pisietl itekiyo, nochi kampa mochiwa tlachichinalyotl; iwan
22. Nochi tomimpiayan iwan tomintlanetiayan.
b) Empresas:
1. Tlen motlanawatiah imixkoyan iwan tlen kinyakanah tekiwakameh;
2. Tlen san tepitzin kinkawiliah tekipanoskeh iwan inmak kinkawah okseki industrias; iwan
3. Tlen kichiwah tekitl ompa tlalnan itlalpan noso ompa tlakitzkillo, tlen kichiwah tekitl itech
weyiatl noso kampa powi totlalnan.
Noihki inmak tekiwakameh kahki, ma mochiwa nochi tlen tekitl tlanawatillo iwan ma tlami itlah
kualankayotl tlen kualtis yeski itech ome, eyi Entidades Federativas; ma welkakillo itlah senka
179
tlachiwalyotl tlen omoyehyeko itech se, ome, eyi Entidad Federativa; ken tlapalewiskeh
tetekowan itech tlamachtilistli; iwan nochi tlen powi ipampatika ixtlamachilistli iwan ma yetokan
moesotin itlakewalwan, ma yeto tlakualkan iwan tlachipawakan kan tekipanowah, ompa,
tekiwakeh federales iwan estatales moneki tlen welika mopalewiskeh, ihkoni mochiwas san tlen
tlamachiotok itech tlanawatiltin.
B. Tlen imaktzin powi Poderes de la Unión, Gobierno del Distrito Federal iwan
itekipanokawan:
I. Tla tekitl mochiwa tlahka, se tekipanos chikueyi hora iwan tla mochiwa yowak, se
tekipanos san yen chikome hora. Akin okachi tekipanowa, okachi tlaxtlawillo yeski. Tla ikah ok
tepitzin tekipanowa, san ok eyi hora kualtis ontekipanos, amo kualtis okachi tekipanollos;
II. Itech chichikuasen tonalpan tekipanolistli moneki motlatzalankatias se tonalli mosewilistli,
tlaxtlawiltzintli motemakas ahsitika;
III. Nochtin tekipanokeh, itech se xiwitl kipiaskeh mosesewilistli kampa kualli konaxitiskeh
sempoalli tonalli;
IV. Tlaxtlawilli moyehyekos iwan motemaktis kualyotika iwan amo ayik nitemos; Se tlaxtlawilli
amo motekawilis ma tzikitzinti nion ompa Distrito Federal nion itech okseki entidades;
V. Tlaxtlawilli momaktis san ken tekitl, amo yeski tlakaittalistli noso siwaittalistli;
VI. Itlah tlaxtlawalli amo motemakas, motzintemowis noso itlah okseki motekuilis tlalia ihkoni
tlamachiotok itech tlanawatiltin;
VII. Tekipanokeh kintemoskeh ika se melawak tlapehpenalistli kampa kualtis moittas
ixtlamatilistli iwan ma yeto imapan tekitl tlen kinekih. Tekiwakeh kitlaliskeh temachtiloyan
Administración Pública;
VIII. Nochtin tekipanokeh kipiaskeh se motlatlanilistli kanin kiittaskeh kenin motlasohtla iwan
moyekitta innechikawalis. Okachi mochikawkawis akin san yetzin tlanekuitlawia ompa ichantzin;
IX. Tekipanokeh kualtis kinkixtiskeh itech se tekitl tlalia ihkoni moneki iwan san ken
tlamachiotok itech tlanawatilli;
180
Tla tekikuililistli omochi amo melahkan, tekipano kualtis mochikawkawis amo kitekikuilikan noso
ma kitlaxtlawikan, ihkoni ma kipalewikan. Tla kemanian ikah motekipolowa, tekipanokeh tlen
ihkoni mochiwah kualtis oksemi kinmakaskeh intekitzin noso kipia tlen kinmakaskeh se weyi
tlaxtlawilli;
X. Tekipanokeh intechpowi monenechikoskeh iwan sepaniankan mopalewiskeh: Noihki,
kualtiskeh motekiketzaskeh tla melahkayopan kintlahtolpalewia tlanawatilli, san kanin monekis
itech Poderes Públicos, ihkoni mochiwas tlan impan tlaksah iwan kiteipanittah.
XI. Nochi tepantlachialistli mochiwas san ken tlamachiotok itech tlanawatilli:
a) Motlaxtlawas ihkuak ikah omokohko noso omokoko; itlahtlakol kokolistli iwan ipampatika
nanyotl; ipampa tekitlamilistli, sotlawalistli, wewetilistli iwan mikilistli.
b) Tla onka se owitilistli noso kokolistli, amo polillos tekitl.
c) Keman siwameh ostitokeh amo kualtis kichiwaskeh itlah tekitl kanin kualtis mowitiliskeh
noso kualtis itlah mochiwas intlakayo noso inkonetzin; ihkuak momattok mihxikatis, se metztika
achto mosewis iwan ompa ok ome metztika, itlaxtlawil, itekitzin iwan okseki tlapalewilli amo
poliwis. Itech se tonalli ometipan mosewis iwan tlachichitis iwan kintlamakas okseki ikonewan.
Noihki, kipias siwapahtilistli iwan okseki pahtli tlen kichikawilis ma tlachichitito iwan kualtis noihki
oksekan kikonepixtoskeh.
d) Tekipanokeh inchanekawan noihki kipiaskeh tlapahtilistli iwan itlah pahtli, san keman
monekis iwan ken kiihtowa tlanawatilli.
e) Mochiwaskeh seki kalmeh noso kanin kualtis mosewiskeh iwan mochikawiliskeh
tekipanokeh iwan okseki inchanekawan.
f) Kualtis kinmakaskeh tekipanokeh seki kalmeh tlen amo patiokeh, kintlanetiskeh noso
kinnamakiltiskeh, san ken omoyehyeko. Noihki, tekiwakayotl san ken itechpowi, tlapalewis ma
mochiwa se tominolololistli tlen ika mochiwaskeh seki kaltzitzinmeh iwan yolik motlaxtlatiaskeh
iwan san kanin melahkan kimoaxkatiskeh tekipanokeh, inon kalmeh yeskeh kuahkualli iwan
chipawakeh.
181
Tominnechikolistli tlen mochiwas moneki momattos inawak tlayakankeh akinmeh intechpowi,
nochi tominnechikolistli mochiwas iwan nehnekis kualyotika iwan melakayopan.
XII. Itlah owikayotl noso kualankayotl tlen yeski intech tekipanokeh, itech se nechikolistli noso
intech intlayakankawan mixkopantis itech Tribunal de Conciliación y Arbitraje ihkoni ken
motlanawatia.
Nochi owikayotl tlen mochiwa ika Poder Judicial de la Federación iwan itlapalewikawan melakan
moyektlalis ika itlayehyekol Consejo de la Judicatura Federal; tlalia Suprema Corte de Justicia
iwan itekipanokawan itlah kimotoktiah, ihkoni yehwan kipia tlen motlahtolnotzaskeh.
XIII. Yaotlakameh, atlakameh, okseki tekipanokeh, tekiwakeh iwan tekipanokeh tlen powih
Ministerio Público, ixtlamatkeh iwan okseki tlapalewikeh, yehwan moyakanaskeh ika intlanawatil.
Tekiwakeh tlen powih Ministerio Público, okseki tlixmatkeh iwan tepantlachixkeh tlen powih itech
Federación, Distrito Federal, Estados iwan Municipios, kualtis kinkuiliskeh intlanawatilyo iwan
itekio tlalia amo tlawelkakih, noso noihki kualtis kimpatlaskeh tla amo yektlanawatiah. Tla tekiwa
tlen itechpowi tetekikixtis, tepatlas noso kiihtos melahkayopan ompa tlami tekitl, Estado imak
kahki tlaxtlawas nochi tekitl tlen omochi iwan kitemaktis okseki tlapalewilli tlen itechpowi tekipano,
nekan tekipano nohki ayakmo kualtis mokuapas tekipanos, ihkoni mochiwas maski motetlakewis
ma kipalewikan.
Tekiwakeh akinmeh powih ompa tlahtoanipan federal, estatal, Distrito Federal iwan municipal,
inmak kahki kichikawiliskeh tepantlachialistli tlen kinehneki tlakameh tlen tekipanowah itech
Ministerio Público iwan nochi okseki inchanekawan.
Weyi tekiwakayotl kinmakas nochtin tekipanokeh tlen powih itech Ejército, Fuerza Aérea iwan
Armada, ahsitok tlapalewilistli tlen machiotok itech f) tlakotonyotl XI tlen nikan powi, nochi
tlapalewilli iwan kualnenyotl kmotemaktis san ken tlanawatillo.
182
XIII Bis. Kaltomintla iwan okseki tlanawatikapan tlen powih itech Administración Pública Federal
tlen mokitzkitos ika okseki tomimpixkan motlanawatitoskeh ika intekipanokawan san ken mihtowa
nikan.
XIV. Itech tlanawatilli machiotos ipampa akinmeh tekipanowah san ken kiihtowa teteko. Inon
tekipanokeh noihki kipiaskeh miak tlapalewilistli.
Chikome tokaitl
San miak Tlanahnawatilistli
Tlanawatiltzintli (Art. 124). Tlayehyekolli tlen amo kualli machiotok itech inin Weyi Tlanawatilli
iwan powi itech tekiwakeh federales, moyekitta ompa tlen powi itech estados.
Tlanawatiltzintli (Art. 125). Nion akin kualtis kiwikas ome tekitl powallo federal iwan
tekiwapehpenallo, noihki amo kualtis kiwikas se tekiwakayotl tlen powi itech Federación iwan
okse tlen powi itech Estado iwan noihki pehpenallotin; tlen kema kualtis se kionixpehpenas katlie
se konwikas.
Tlanawatiltzintli (Art. 126). Amo kualtis motemakas itlah tlaxtlawilli tlen amo kahki itech
Presupuesto noso amo machiotok itech tlanawatilli.
Tlanawatiltzintli (Art. 127). Presidente de la República, Ministros de la Suprema Corte de
Justicia de la Nación, Diputados y Senadores al Congreso de la Unión, Representantes a la
Asamblea del Distrito Federal iwan ikseki altepetlapalewikeh kiseliskeh se kualli tlaxtlawilli tlen
amo kualtis kikawaskeh ihkuak tlayakantokeh, tekipanotokeh noso tekiwakatih, inon tlaxtlawilli
momattok nochi xiwtika itech Presupuesto de Egresos de la Federación y del Distrito Federal
iwan itech okseki Estados ipampa kenin monehnekis, san ken moneki.
183
Tlanawatiltzintli (Art. 128). Nochi altepetlahtoani, kanin amo yeski chichikoittalistli, kipia tlen
monehtoltis kualyotika ihkuak motekiselis iwan kineltokas ika nochi iyolo Weyi tlanawatilli iwan
okseki tlanawatiltzitzinmeh tlen ompa yolih.
Tlanawatiltzintli (Art. 129). Ihkuak amitla yaoyotl onka, amika tekiwa tlen monotza militar kualtis
itlah kichiwas tlen amo itechpowi, mihtowa kualtis san momamachtihtos. Kiihtowa yeskeh
Comandancias Militares ompa ixkoyampan, kampa wehweyi kalpan iwan kampa tlatlatia
Gobierno de la Unión; kampa yaotlakah mosesewiah, inkalpan noso kanin tlachiwah, noso
kampa motekawilia motlahtlaliskeh.
Tlanawatiltzintli (Art. 130). Itech tlahtolyotl kualli momattok kenin omoxelo tekiwakayotl ika
teoyotl, itech inin tlanawatiltzintli monahnawatia ken yeski yekwikallotl. Teopanyotl iwan okseki
teoyonechikolli moyakanaskeh ika inin tlanawatiltzintli.
Semihkak imak kahki Congreso de la Unión tlanawatilchiwas ipampa teoneltokalistli, teopanyotl
iwan okseki nechikolteoneltokakeh. Se tlanawatilli ixkoyankan omochi iwan tlayakana
melahkayopan, ihkini kahki itlanawatil:
a) Teopanmeh iwan okseki nechikolisteotlaneltokakeh kipiaskeh tlapalewilistli kemi
teotlaneltokakeh ihkuak melahkayopan ihkoni machiotitokeh. Tlanawatilli kiyehyekos iwan
kinyakantias inon tlatlamantli nechikolistli san ken motlanawatia.
b) Tekiwakeh amo kalakiskeh kampa tlatlamantli nechikolteotlaneltolakeh kateh.
c) In mexikah kualtis moteopixkatlaliskeh san kanin kinekih. Mexikah iwan oksekimeh tlen
wehka witzeh, moneki melahkan tlawelkakiskeh.
d) Ken tlahtotok tlanawatilli, teopixkameh amo kualtis tekiwakatiskeh. Kemi altepewan kualtis
tekiwapehpenaskeh, yehwan amo kualtis tlapehpenaloskeh. Akinmeh yi wehkika okikakeh
teopixkayotl, kualtis tlatekiwapehpenaloskeh.
e) Teopixkameh amo sepanolloskeh itech tekiwatlayehyekolotl noso mokalakiskeh ma
kipalewikan kana motekiwatemo. Noihki amo kualtis itech nechikolistla, teoyotlahtolkan iwan nion
184
itech kana teotlahtolxitintlan, amo kualtis mochikawaskeh ixko tlalnan itlanawatil, nion amo ixko
mosihsiniskeh noso kitlawelittaskeh tlalnantzintli ineskayo.
Melahkayopan amo motekawilia mochiwas itlah tlakanechikolistli kampa tokayotitos ika tlahtolli
noso mochtakayakanas ika itlah teoneltokayotl. Itech teopantla amo kualtis mochiwas itlah
nechikoltekiwakayotl.
Tla melahkan se tlahtowa iwan tla mochiwa tlen tetechpowi, mochiwa tlaneltokayotl, ika inon
mowelkaki tlen kiihtowa tlanawatilli.
Teopixkameh, inkohkolwan, inkonewan, imikniwan iwan innamikwan, noihki nochi tlen powi itech
nechikolteotlaneltokayotl kanin yehwan powih, amo kualtis kintlamamaltiskeh noso itlah
kinkatewiliskeh san ken yehwan otetlapalewikeh.
Nochi itla tlakanemilistli tlen mopia, kahki momalwitos inmak tekiwakameh san ken kahki itech
tlanawatilli, ihkoni chikawak iwan ihkoni welkakillo.
Tekiwakeh federales, tlen powih itech estados iwan tlen powih itech municipios nochtin inmak
kahki tlawelkakiskeh kemin nikan mihtowa.
Tlanawatiltzintli (Art. 131). Melakan itechpowi Federación kineskayotis tlanamakaltlamantli tlen
ik oksekan witz noso tlen ik oksekan yawi, noso tlen panowa ik totlalnan, noihki motlanawatiltlalis
iwan semihkak motlatzakuilis, ihkoni kualyotika se yeski, nochi okseki tlamantli kualyotika kipias
ohtokalistli itech mexikatlalnan; ompa, tlahtoanimeh tlen powih Federación amo kualtiskeh
Distrito Federal kikuiliskeh altepetlaxtlawilli, ihkon mopowah itech tlanawatiltzintli 117, tlakotonyotl
VI iwam VII.
Weyi tlahtoani kualtis kikawiliskeh itech Congreso de la Unión ma kitzintlehkolti, ma kitzintemowi
noso ma kipolo itlah tlakpaktlaxtlawalistli tlen moneki itech tawalikalistli iwan tlawikalistli iwan
kenin okseki mochieas; noihki ompa moitta tlen motekawilia ma pano noso amo, tlen kualli iwan
185
tlen amo kualli, ihkoni moyekchiwa tlanamakalistli, mopalewia tomintzin, mochiwa se kualli
tekipanolistli tlen kipalewia tlalnantli. Inewian weyi tlahtoani kontitlanilia Congreso tlen achi
tomintzin moselis iwan tlen achi monehnekis, sepaniankan motlayehyekoltiah ipampa inon tekitl.
Tlanawatiltzintli (Art. 132). Wehweyi kalmeh, yaokalmeh, kaltlachiwalmeh iwan okseki
ixkoyanyotl tlen kipia Gobierno de la Unión iwan ika tlapalewiah noso kinehneki, imak tlahpixtollo
Poderes Federales san ken kihtonwa tlanawatilli tlen kichiwa Congreso de la Unión; nochi okseki
tlamanaxkayotl tlen mahsis itech okseki estados, moneki noihki yeski tlamatillo.
Tlanawatiltzintli (Art. 133). Inin Weyi Tlanawatilli, okseki tlanawatilli tlen walnesi itech Congreso
de la Unión iwan nochi okseki tlanawatilli tlen iwan moyekwika, tlen yi tlachiwal noso yekin
mochiwas iwan Presdiente de la República, ika tlahtolyo Senado, mochiwas se Weyi Tlanawatilli
itech nochi tekiwahkayotl. Tekiwakeh tlen powih itech Estados moyakanaskeh ika Weyi
Tlanawatilli, ihkoni ikxitlantika mochiwaskeh okseki tlanawatiltin, maski amo melahkayopan.
Tlanawatiltzintli (Art. 134). Nochi tomintzin tlen mopixtok itech Federación, estados, municipios,
Distrito Federal iwan tlatlamantli tekiwakayotl tlen intechpowi, ma tekipanokan melahkayopan, ma
yeto chipawkayotl iwan ma yetokan mahxakaltin ihkuak kinehnekih itlah tomintzin.
Tekitl noso tlachiwalistli kampa monehneki tomintzin moneki kualli kimatiskeh tekiwakeh tlen
powih itech Federación, estados iwan Distrito federal iwan ik inon melahkayopan motitlantos
tomintzin kanin nelli monehneki. Inin tlayehyekolli mochikawilia itech tlanawatiltizntli 74,
tlakotonyotl VI iwan tlanawatiltzintli 79.
Itlah axkayotilistli, tlatlanewilli iwan itlah tlakawalli tlatlamantli, okseki miak tlapalewilistli iwan itlah
tetlakewalistli, motemaktis ma mochiwa ipampa se motlatlanilistli kampa tlanotzaltin miak
tekichikeh tlen kixpantiskeh intlayehyekol itech amatl tzaktok tlen kualli tiixpan motlapos iwan
mixpantis ixko Estado nochi nekan tlayehyekolistli tlen kitemowa se kualli iwan amo patio tekitl
iwan nochi okseki yektlachiwalistli.
186
Ihkuak tekitlatlanilistli tlen nikan moyehyekowa amo mochiwa melahkayopan iwan moneki
moyekchiwas, itech tlanawatiltin moyehyekos, moyakanas, mochiwas iwan mihtos tlen tlamantli
monehneki kampa ma ahxili tomin, ma moyekchiwa tekitl, amo ma yeto chichikomakalistli iwan
ma motemakti inawak estado se tekitl chipawak.
Tomintzin tlen kitemaktiah tekiwakeh federales iwan kitekipanoltiah estados, municipios, Distrito
Federal iwan intekiwakayo tlen intechpowih, melahkayopan moyakanaskeh ika inin
tlanawatiltzintli iwan ika tlanawatilkonemeh. Tekitlatokalistli ipampa kenin monehneki tomin,
mochiwas ika miak ixtlamachilistli tlen onka itech entidades federativas iwan ken nikan
monawatia.
Nochtin altepetekipanokeh tlawelkakiskeh ma moyekchiwa tlen machiotok itech Weyi Tlanawatilli,
Nawi Tokaitl ipowallo.
Nochtin tekiwakeh iwan okseki altepetlapalewikeh tlen powih itech Federación, estados,
municipios, noihki Distrito Federal iwan ialtepemayowan, ik semihkak inmak kahki kualyotika
kinehnekiskeh nochi altepeaxkayotl, amo moneki yeski chichikoittalis kampa onka tlatlamantli
tlakanechikolli.
Itlah tlayehyekolxitinilistli tlen motemaka ipampa miak tlamantli, moxitinis ika kualyotika, nochi
chikawak tekiwakayotl, weyi iwan tzikitzin tekiwakayotl iwan san akin itech moyekchiwas
tlananwatilistli iwan tekitl, ihkoni eyi tlamantli tekiwakayotl, moneki kipias mawisotl iwan melawak
tlamatilistli iwan melawak tlayakanalistli. Itech tlatlamantli tlayehyekolxitinilistli amo nestos itlah
tokaitl, tlakopinyotl, tlahtolli noso neskayotl tlen kualtis kixpixtos kana tekiwa inehtolis.
Tlanawatiltin, san ken intechpowi kipiaskeh tlanawatilotl, kipiah nochi chikawalistli ma mochiwa
nochi tlen kualli san ken tlakpak moihtowa, tlalia yeski tlahyowitilli, ma motemaka.
Chikueyi Tokaitl
Weyi Tlanawatilli iyankuilisso
187
Tlanawatiltzintli (Art. 135). Inintzin Weyi Tlanawatilli kualtis okachi moahxitis noso moyekpatlas.
Tlalia moneki moahxitis noso moyekpatlas melawak, moneki Congreso de la Unión ma tlahtokan
panowa tlahkotipan tlanawatilchikeh tlen moestikateh, ma kiyehyekokan tlen ahxitilistli noso tlen
yankuilistli moneki, iwan noihki ma mochikawan itech Estados.
Congreso de la Unión noso yen Comisión Permanente, kipowaskeh keskin Legislaturas impan
tlahtowah ahxitilistli noso yankuilistli iwan keskin amo.
Chiknawi Tokaitl
Weyi Tlanawatilli amo Awiltillo
Tlanawatilli (Art. 136). Inin Weyi Tlanawatilli amo aik kipolos ichikawalis iwan inemilis, maski
kualtis kemanian okualtiskia ikahmeh mokuehsoskeh iwan amo kinekiske tetlakamatiskeh. Tla
keh chikawak mokuehsowah, motzintlalia okse tekiwakayotl tlen amo kineltoka inin Weyi
tlanawatilli, san ken nochi altepetl pewa tlachia, niman mochiwas itlanawatillo, iwan san ken
omotlamachioti iwan omotemachiti, motlahyowitiskeh, akinmeh otlayakankeh iwan tlen
otlapalewikeh noso otlatzintokakeh.
Tlanawatilli Poliwilisso
Se tlanawatiltzintli. Inin Weyi Tlanawatilli nowian moxitinis san nimantzin iwan ika sapanowa
miak mawisotl mixmatis iwan motlakamatis itech nochi Weyi Altepetl; ixkoyan mochiwas
tlanawatillotl tlen powi tekiwapehpenkayotl kan mochiwa Supremos Poderes Federales y de los
Estados, tlen noihki motekiwamatih, inontin pewas intekiwakayo ipan se tonalli metztli Mayo
xowitl 1917, itech inon tonalli momawisomanas Congreso Constitucional iwan
motlanawatiltixpantis in tlakatzintli tlen omotekiwatlanki itech tlapehpenalyotl kanin omotlali akin
yeski Presidente de la República.
188
Ome tlanawatiltzintli. Weyi tlahtoani tlen kiyakana Poder Ejecutivo de la Nación, nimantzin san
ken motixmachtia Weyi Tlanawatilli, tenotzas ma mochiwa tekiwapehpenalistli tlen powi itech
Poderes Federales, inon tekiwapehpenalistli moneki mochiwas kampa yeski ahsitok nechikollo
Congreso, ihkoni, ika yekpowalistli yi momattos akin powi yeski Presidente de la República, ihkon
kema mochiwas tekiwakayotl san ken nikan moihtowa.
Eyi tlanawatiltzintli. Nochi wehweyi tekikiwakayotl mopewaltis iwan ihkin mochiwas, Diputados
iwan Senadores pewa intekiwakayo ipan se tonalli metztli septiembre, iwan Presidente de la
República, pewa itekiwakayo itech Metztli diciembre xiwitl 1916.
Nawi tlanawatiltzintli. Senadores tlen mopehpenalloskeh tlayakapan kawitl iwan kipiah omepan
powalli, san ome xiwitl motekiwatlaliskeh, ihkoni, tlahkotipan Cámara de Senadores kualtis
moyankuilitiaskeh ohome xiwtika.
Makuilli tlanawatiltzintli. Congreso de la Unión kimixpehpenas akinmeh yeskeh Magistrados de
la Suprema Corte de Justicia de la Nación, itech metztli mayo iwan ihkoni inon tekiwakayotl
kualtis pewas itekiyo ipan se tonalli metztli junio.
Itech inin tekiwapehpenalistli amo ipatin tlen kiihtowa nawpoalli wan kaxtolli wan se
tlanawatiltzintli kan motixpantiah ipampa Legislaturas locales okseki tekiwatlapehpenaltin, iwan
tlen yi ixtlapehpenaltin kualtis konchiwaskeh tekiwakayotl ihkon ome xiwitl ken moihtowa itech
nawpoalli wan mahtlaktli wan nawi tlanawatiltzintli.
Chikuasen tlanawatiltzintli. Congreso de la Unión kipias se kawitl tlantok kampa monechikos
tlen pewa ipan kaxtolli tonalli metztli abril xiwitl 1917, kampa noihki moyekmanas Colegio
Electoral, kipowas iwan kixyehyekos ken omochi tekiwapehpenalistli kan omihto akin yeski
Presidente de la República, tla kualli yi omochi tekitl, kintixpantis ley Orgánica de los Tribunales
de Circuito y de Distrito, ley Orgánica de los Tribunales del Distrito Federal y Territorios, ipampa
ihkoni Suprema Corte de Justicia de la Nación kinchiwas amameh tlen ika kimixpantis tlen powih
keh Magistrados de Circuito y Jueces de Distrito, iwan yen Congreso de la Unión kichiwas
189
ipampa tlen tlapehpenallotin Magistrados, Jueces de Primera Instancia del Distrito Federal y
Territorios; noihki kinchiwas okseki tlanawatiltin tlen kualtis konnehnekis Poder Ejecutivo de la
Nación, Magistrados de Circuito iwan Jueces de Distrito, iwan Magistrados iwan Jueces del
Distrito Federal y Territorios, moneki motekiwaseliskeh ihkuak ayimo onasi se tonalli metztli Julio
xiwitl 1917, ihkuakon kema noihki tekiwatlamih akinmeh okintekimakaka tlen ok tlanawatitok kemi
Encargado del Poder Ejecutivo de la Nación.
Chikome tlanawatiltzintli. Sa semi ihkon mochiwas, tlapowalistli tlen kiihtowa ipampa ken
otlahtokeh Senadores mochiwas imak Junta Computadora del Primer Distrito Electoral tlen powi
itech nochi Estado noso Distrito Federal, tlen moyekmanas ma kimpowa amameh tlen ika omochi
tekiwapehpenalistli kan moyankuiliah diputados, keman tlami mochiwa tlapowalli, kinmaktiah
senadores akinmeh motekiseliah, seki amatzitzinmeh tlen melahkayopan kimixpantia.
Chikueyi tlanawatiltzintli. Suprema Corte de Justicia de la Nación, kiittas iwan kiyektlalis nochi
owikayotl tlen powi kan omonek kana itlah tlapalewilli, mochiwas san ken tlanawatillo.
Chiknawi tlanawatiltizintli. Weyi tlahtoani Primer Jefe del Ejército Constitucionalista, Encargado
del Poder Ejecutivo de la Unión, imak kah kitixpantis se tlanawatilli ipampa tekiwapehpenalistli,
inon tlen melakan yi kiyakanas, tekiwapehpenalistli kampa nochtin moyankuiliah tlen powih itech
Poderes de la Unión.
Mahtlaktli tlanawatiltzintli. Akinmeh tepitzin otekiwakatikeh itech Gobierno ika kuesolotl, ixko
tlen melakan powi República, noso otlapalewikeh, otlapachilikeh ika teposmeh, noso
otlapalewikeh otetekimakakeh noso okitemaktikeh tekiwakayotl inmak akinmeh okikuesokeh
Gobierno Constitucionalista, kipia tlen kintlayowitiskeh san ken kah itech tlanawatilli, ihkon
mochiwas tla ayimo keman kintlahyowitiah.
Mahtlaktli wan se tlanawatiltzintli. San ken Congreso de la Unión iwan san ken itech Estados
okseki tlanawatilyektlaliah ipampa tlaltekitl iwan tlachiwaltekitl, nochi tlayehyekolli tlen omotlali
190
itech inin Weyi Tlanawatilli ipampa tlen motlalis itech okseki tlanawatiltin, san niman mowelkakis
itech nochi Tlalnantli.
Mahtlaktli wan ome tlanawatiltzintli. In mexikah akinmeh opowikeh itech Ejército
Constitucionalista, inkonewan iwan insiwawan tlen mokawah, iwan okseki tlakameh tlen
otlapalewikeh ipampa tekiyotl Revolución noso itech Instrucción Pública, kualtis achto
kinmakaskeh itlah tlalkonyotl tlen mihtowa itech ompoalli wan chikome tlanawatiltzintli iwan noihki
kipiaskeh tzintlatemowilistli tlen okseki tlanawatiltin kiyekiihtowah.
Mahtlaktli wan eyi tlanawatiltzintli. Semihkak ilkawi nochi itlah tetlawikililli tlen omokawato
ihkuak omochi kana tekitl, ihkoni mochiwas ken kahki itech Weyi Tlanawatilli, ihkoni yeski inawak
tetekowan, senyelistin iwan okseki ihpa tetlakekeh.
Mahtlaktli wan nawi tlanawatiltzintli. Mopolowa Secretaría de Justicia.
Mahtlaktli wan kaxtolli tlanawatiltzintli. Motemaktia nochi chikawalistli imak tekiwa Encargado
del Poder Ejecutivo de la Unión iwan ma kichiwa se tlanawatilli tlen ika ma kintzintlatokiltikan
nochtin akinmeh okichikeh, otlapalewikeh noso otetlatikeh ihkuak omochi itlah owihkayotl tlen
okichi ma poliwi tekiwakayotl itech metztli febrero xiwitl 1913 iwan okikuesokeh Gobierno
Constitucionalista.
Mahtlaktli wan kaxtolli wan se tlanawatiltzintli. Congreso Constitucional ihkoni ken powi
monechikos melakayopan, itech se tonalli metztli septiembre inin xiwitl, kintixpantis nochi
tlanawatiltin tlen Weyi Tlanawatilli ayimo kipia ihkoni ken moihtowa itech chikuasen tlanawitiltzintli
iwan okachi ipan mochikawas ipan tlen powi tlakanemilistli, iwan tlanawatiltzitzinmeh 30, 32, 33,
35, 36, 38, 107 iwan nochi tlen itech itlamian tlanawatiltzintli 111 tlapowa.
Mahtlaktli wan kaxtolli wan ome tlanawatiltzintli. Teopanmeh iwan okseki axkayotl tlen,
kimelakanotza ome tlakotontli tlen powi itech sempoalli wan chikome tlanawatiltzintli, tlen noihki
tlalnantli iaxkayo, yeski tlanawatillo ihkoni ken machiotok itech tlanawatilli.
191
Mahtlaktli wan kaxtolli wan eyi tlanawatiltzintli. Tlilpoliwi.
Mahtlaktli wan kaxtolli wan nawi tlanawatiltzintli. Tlilpoliwi.
Ihkoni mochiwa itech Salón de Sesiones del Congreso Constituyente en Querétaro, ipan se
tonalli metztli enero, nawtzontli wan kaxtolpoalli wan kaxtolli wan ome xiwitl.- Presidente: Luis
Manuel Rojas, Diputado tlen powi Jalisco.- Primer Vice-Presidente: Gral. de División Cándido
Aguilar, Diputado tlen powi Veracruz.- Segundo Vice-Presidente: Gral. Brigadier Salvador
González Torres, Diputado tlen powi Oaxaca.- Diputado tlen powi Aguascalientes: Daniel
Cervantes.- Diputado tlen powi Baja California: Ignacio Roel.- Diputados tlen powih Coahuila: M.
Aguirre Berlanga, José María Rodríguez, Jorge E. Von Versen, Manuel Cepeda Medrano, José
Rodríguez González (Suplente).- Diputado tlen powi Colima: Francisco ramírez Villareal.-
Diputados tlen powih Chiapas: Enrique Suárez, Lisandro López, Daniel A. Cepeda, Cristóbal Ll. y
Castillo, J. Amilcar Vidal.- Diputado tlen powi Chihuahua: Manuel M. Prieto.- Diputados tlen
powih Distrito Federal: Gral. L. Pesqueira, Lauro López Guerra, Gerzayn Ugarte, Amador
Lozano, Félix F. Palavicini, Carlos Duplán, Rafael L. de los Ríos, Arnulfo Silva, Antonio
Norzagaray, Ciro B. Ceballos, Alfonso Herrera, Román Rosas y Reyes (Suplente), Lic. Francisco
Espinosa (Suplente).- Diputados tlen powih Durando: Silvestre Dorador, Lic. Rafael Espeleta,
Antonio Gutiérrez, Dr. Fernando Gómez Palacio, Alberto Terrones B., Jesús de la Torre.-
Diputados tlen powih Guanajuato: Gral. Lic. Ramón Frausto, Ing. Vicente M. Valtierra, José N.
Macías, David Peñaflor, José Villaseñor, Santiago Manrique, Lic. Hilario Medina, Manuel G.
Aranda, Enrique Colunga, Ing. Ignacio López, Dr. Francisco Díaz Barriga, Nicolás Cano, Tte.
Crnl. Gilberto N. Navarro, Luis Fernández Martínez, Luis M. Alcocer (Suplente), Ing. Carlos
Ramírez Llaca.- Diputados tlen powih Guerrero: Fidel Jiménez, Fidel Guillén, Francisco
Figueroa.- Diputados tlen powih Hidalgo: Antonio Guerrero, Leopoldo Ruiz, Lic. Alberto M.
González, Rafael Vega Sánchez, Alfonso Cravioto, Matías Rodríguez, Ismael Pintado Sánchez,
Lic. Refugio M. Mercado, Alfonso Mayorga.- Diputados tlen powih Jalisco: Marcelino Dávalos,
Federico E. Ibarra, Manuel Dávalos Ornelas, Francisco Martín del Campo, Bruno Moreno,
Gaspar Bolaños B., Juan de Dios Robledo, Ramón Castañeda y Castañeda, Jorge Villaseñor,
192
Gral. Amado Aguirre, José I. Solórzano, Francisco Labastida Izquierdo, Ignacio Ramos Praslow,
José Manzano, Joaquín Aguirre Berlanga, Gral. Brigadier Esteban B. Calderón, Paulino
Machorro y Narváez, Crnl. Sebastián Allende, Jr.- Diputados tlen powih México: Aldegundo
Villaseñor, Fernando Moreno, Enrique O Fárril, Guillermo Ordorica, José J. Reynoso, Antonio
Aguilar, Juan Manuel Giffard, Manuel A. Hernández, Enrique A. Enríquez, Donato Bravo
Izquierdo, Rubén Martí.- Diputados tlen powih Michoacán: José P. Ruíz, Alberto Peralta,
Cayetano Andrade, Uriel Avilés, Gabriel R. Cervera, Onésimo López Couto, Salvador Alcaraz
Romero, Manuel Martínez Solórzano, Martín Castrejón, Lic. Alberto Alvarado, José Alvarez,
Rafael Márquez, José Silva Herrera, Amadeo Betancourt, Francisco J. Múgica, Jesús Romero
Flores.- Diputados tlen powih Morelos: Antonio Garza Zambrano, Alvaro L. Alcázar, José L.
Gómez.- Diputados tlen powih Nuevo León: Manuel Amaya, Nicéforo Zambrano, Luis Ilizaliturri,
Crnl. Ramón Gámez, Reynaldo Garza, Plutarco González, Lorenzo Sepúlveda (Suplente).-
Diputados tlen powih Oaxaca: Juan Sánchez, Leopoldo Payán, Lic. Manuel Herrera, Lic. Porfirio
Sosa, Lic. Celestino Pérez Jr., Crisóforo Rivera Cabrera, Crnl. José F. Gómez, Mayor Luis
Espinosa.- Diputados tlen powih Puebla: Dr. Salvador R. Guzmán, Lic. Rafael P. Cañete, Miguel
Rosales, Gabriel Rojana, Lic. David Pastrana Jaimes, Froylán C. Manjarrez, Tte. Crnl. Antonio de
la Barrera, Mayor José Rivera, Crnl. Epigmenio A. Martínez, Pastor Rouaix, Crnl. de Ings. Luis T.
Navarro, Tte. Crnl. Federico Dinorín, Gral. Gabino Bandera Mata, Crnl. Porfirio del Castillo, Crnl.
Dr. Gilberto de la Fuente, Alfonso Cabrera, José Verástegui.- Diputados tlen powih Querétaro:
Juan N. Frías, Ernesto Perrusquía.- Diputados tlen powih San Luis Potosí: Samuel M. Santos,
Dr. Arturo Méndez, Rafael Martínez Mendoza, Rafael Nieto, Dionisio Zavala, Gregorio A. Tello,
Rafael Curiel, Cosme Dávila (Suplente).- Diputados tlen powih Sinaloa: Pedro R. Zavala, Andrés
Magallón, Carlos M. Ezquerro, Cándido Avilés, Emiliano C. García.- Diputados tlen powih
Sonora: Luis G. Monzón, Ramón Ross.- Diputados tlen powih Tabasco: Lic. Rafael Martínez de
Escobar, Santiago Ocampo, Carmen Sánchez Magallanes.- Diputados tlen powih Tamaulipas:
Crnl. Pedro A. Chapa, Ceferino Fajardo, Fortunato de la Híjar, Emiliano Próspero Nafarrete.-
Diputados tlen powih Territorio de Tepic: Tte. Crnl. Cristóbal Limón, Mayor Marcelino Sedano,
Juan Espinosa Bávara.- Diputados tlen powih Tlaxcala: Antonio Hidalgo, Ascensión Tépal,
Modesto González y Galindo.- Diputados tlen powih Veracruz: Saúl Rodiles, Enrique Meza,
Benito Ramírez G., Eliseo L. Céspedes, Adolfo G. García, Josafat F. Márquez, Alfredo Solares,
193
Alberto Román, Silvestre Aguilar, Angel S. Juarico, Heriberto Jara, Victorio N. Góngora, Carlos L.
Gracidas (Suplente), Marcelo Torres, Juan de Dios Palma, Galdino H. Casados, Fernando A.
Pereyra.- Diputados tlen powih Yucatán: Enrique Recio, Miguel Alonso Romero, Héctor Victoria
A.- Diputados tlen powih Zacatecas: Adolfo Villaseñor, Julián Adame, Jairo R. Dyer, Samuel
Castañón, Andrés L. Arteaga, Antonio Cervantes, Crnl. Juan Aguirre Escobar.- Secretario:
Fernando Lizardi, Diputado tlen powi Guanajuato.- Secretario: Ernesto Meade Fierro, Diputado
tlen powi Coahuila.- Secretario: José M. Truchuelo, Diputado tlen powi Querétaro.- Secretario:
Antonio Ancona Albertos, Diputado tlen powi Yucatán.- Prosecretario: Dr. Jesús López Lira,
Diputado tlen powi Guanajuato.- Prosecretario: Fernando Castaños, Diputado tlen powi
Durango.- Prosecretario: Juan de Dios Bojórquez, Diputado tlen powi Sonora.- Prosecretario:
Flavio A. Bórquez, Diputado tlen powi Sonora.
Monawatia, ma mihkuilo nochi, ma moxitini iwan ma momachilti kemin tlanawatilli itech weyi
altepetl iwan ihkoni nochtin ma kiwelkakikan.
Mochiwa itech Palacio Nacional de la Ciudad de Querétaro, ipan makuilli tonalli metztli febrero
xiwitl 1917.- V. CARRANZA.- Rúbrica.
Al C. Lic. Manuel Aguirre Berlanga, Subsecretario Encargado del Despacho de Gobernación.-
México.
Ika mawisotl nimitzmonawatilia iwan ma kualli moixmati iwan ma mochiwa.
1
GLOSARIO DE TÉRMINOS JURÍDICOS EMPLEADOS EN LA TRADUCCIÓN DE LA
CONSTITUCIÓN POLÍTICA DE LOS ESTADOS UNIDOS MEXICANOS AL NÁHUATL
CENTRAL DE VERACRUZ
NÁHUATL – ESPAÑOL
NIKAN EWA TLAHTOLYEKTILISTLI TLAYEKANKI
A Achi: Poco
Ahsiankan, tlalnamikkan.tlalnamikoyan:
Límite territorial, lindero, colindancia
Ahsilistli. Objetivo
Akalyaotl: Buque de guerra
Altepeestikkayotl: Estado civil
Altepemayomeh: Ranchería, congregación
Altepenantli: Capital
Altepetekiwahkan: Sede de los poderes
Altepetlahtokayotl: Municipalidad
Altepetlahtolkan. Altepetl. Municipio
Altepetlakatl / altepesiwatl. Ciudadano (a)
Altepetlakayotl: Ciudadania
Altepetlapalewilistli. Apoyo, ayuda popular
Amatlahtolxiniani: Periódico
Amatomin: Billete
Amimilolli: Riego de agua
Aminaloh: Acuoso
Aminaloh: Que tiene humedad, es húmeda
Amoxtokaitl. Título de un libro
Axkayotl. Axkatl. Propiedad
C
Chantli: Vivienda, Domicilio
Chapopotl, chiapopotl. Petróleo
Chiapopohtekichiwalli. Petroquímica
Chichikoittalistli.chichikomakalistli:
Discriminación
Chikawak tetlanawatilistli: Poder ejecutivo
Chikawalistli. Desarrollo
Chikawalistli. Fortaleza
Chikoitta. Discriminar
Chiwaltilistomintlaxtlawilli. Sanción
económica
E
Elkawalistli/pancholkuilistli: Omisión
2
I
Ichkatl: Algodón
Ihkuak sen altepetlakatl okse
tetlalnantekiwah kimonochilia,
Ihyowilistomintlaxtlawilli Ihyowilyotl,
Iknelilistli, nekililistli. Provocación
Ixkiskeh. Malos
Ixkisyotl, iknelilistli: Violencia
Ixkomakalistli. Careo, discusión frontal,
debate
Ixkopinkaxiniloni: Televisión
Ixkoyanpowilistli: Identidad
Ixkoyantlakah: Particulares (personas
físicas)
Ixkoyantlakatl: Particular (persona física)
Ixkoyantlapowalyotl: Comunicación privada
Ixpetokkisalistli. Infracción
Ixpetokkisani: Infractor
Ixtlamatilistli: Ciencia, conocimiento, saber
Ixtlamatini: Conocedor, sabedor
Ixtlamatzintokalistli: Investigación científica
K
Kallotia: Alojar
Kalpolli: Barrio, colonia
Kualankayotl: Enojo, coraje
Kualneskayotl: Bien visto, presentable, bien
hecho
Kualtis tlahtlakolpiani: Sospechoso
Kuawtekiyotl: Actividad forestal
Kuehsiwilistli/kualanilistli/kualankayotl:
Coraje
Ley applicable: Tlanawatilyekantli
M
Machiotl: Letra, anotación
Masewalaltepemeh inchikawalis:
Desarrollo de las comunidades indígenas
Mawisotl: Respeto
Melahkayehyekolli: Justicia
Melahkayehyekowani: Procurador de
justicia
Melahkayehyekowaniloyan: Procuraduria
general de la justicia
Melakayopan: Realmente, verdaderamente
Mexikatlalpan: Tierra mexicana
Mexikochanehkayotl. Mexikayotl:
Nacionalidad mexicana
Mexikochanehkeh:Residente de México
Mexikoewani. Mexikatl: Originario de
México
Miak tetlalnan tominpialoyan: Banco
internacional.
Mikpahtli: Estupefaciente
Miltekitl: Trabajo de campo
3
Mixkawi, ixkawih: Reservar
N
Nahnawatilistli: Ordenanza
Namiktli: Pareja
Nechikolistli: Organización
Nechikoltominyotl: Recaudación monetaria
Nekuitlawia, tlamaka. Alimentar.
Neltokayotl, neltokalistli: Creencia
Neltokayotl. - Confiabilidad
Nemilistli: Vida
Nenkalli/ kalmimilolli: Carro, auto, vehículo,
coche
Nepanowa: Encimar
Neskayotilli. Tlaneltokalistli: Prueba
Nexkuitilli: Admiración
Nimantekitl: Diligencia
Nonotza, Iknelia, nekilia, iknekilia:
Provocar, retar
O
Olocholtekichiwalli: Monopolio
Olocholtlayakanki: Junta de gobierno,
consejo general
Olocholtlayekanki: Consejero genera
Olocholtekipanokeh: Grupo de trabajo
Ordenamiento: Tlanawatilli: Ley, Regla
Otztotia: Konetia: Embarazar
Owih: Ser difícil
Owihkayopohpolohkan kateh Altepepan:
Poderes Judiciales Locales
Owihkayopohpolohkan kateh
Tlalanakotonaltin: Poderes Judiciales de
los Estados
Owihkayopohpolohlistli: Poder judicial
Owihkayotl, owitilistli: Dificultad
Owihkayotl: Pena
Owihtiliani. Mowihtiliani: Delincuente
Owihtilis: Juicio jurídico
Owihtilistli: Delito
Owihtilisyaoyotl: Sublevacion
P
Patiyotl: Precio
Patkayotia. - CAMBIAR
Patkayotl: Sustitución
Pisietl: Tabaco
Pisietl: Tabaco
Pitzoyotl: Inmundicia
Powallotl. - Contable
Prescripcion: poliwilistli/tlamilistli (tlen
Kawitl kitolowa).
4
S
Se tonelada: Una tonelada
Sehsepanxelolli: Equidad
Selilistli: Asunción
Semanawaktli: Continente
Senmanalistli: Promoción
Sentetl tlanawatiltin: Disposiciones
generales
Sepanittalistli: Igualdad
Sepanixkiskayotl: Delincuencia organizada
Sepanpalewilistli: Trabajo colaborativo
Sepantlahtolistli tlen yikimahmatih okseki
tetlalnantin: Tratados internacionales
Sepanxelolli: Reparto equitativo
Sepanxelowa: Repartir equitativamente
Sepanxelowani: Persona equitativa
T
Teachkatl: Hermano mayor
Teaxkayotl. Axkayotl: Patrimonio
Teaxkayotl: Propiedad
Techiwaltilistli: Obligación
Teilpiloyan: Cárcel
Teixkomakalistli/ tenpalewilistli. -
Declaracion
Tekichiwalistli, tekimakalistli: Cargos,
comisiones
Tekichiwalistli/tekiyochiwalistli:
Procedimiento
Tekichiwalixpantilistli: Informe de
actividades
Tekichiwalli: Rama de la producción
Tekiketzalistli: Inactividad procesal
Tekinawatilli. Tekitlayektlalili: Trabajo
ordenado
Tekiolocholistli, Tekipalewiloni: Maquina
Tekipanokapan: Centro laboral
Tekipanotlan.tekipanokan: Lugar de
trabajo
Tekitekiwahxehxelolistli/tekitekiwahxehxe
lolli: Representacion proporcional
Tekitemachtilistli: Capacitación
Tekitlan: Área de trabajo
Tekitlanawatiltin: Leyes laborales, reglas,
normas
Tekiwah owihtzintokalistli: Juicio político
Tekiwah/tlahtoani. -Autoridad (sujeto)
Tekiwahkayotl: Autoridad (abstracción)
Tekiwahkeh: Autoridades
Tekiwahnawatilyotl: Gobernabilidad:
Tekiwahpehpenalistli: Elección de
autoridades
Tekiwahpehpenani: Autoridad electoral
Tekiwahtekiyotl: Ejercicio de la autoridad
5
Tekiwahtlahtoltilistli/
tekiwahixkomakalistli: Impugnación
Tekiwahtlakewalli: Servidor público,
empleado, funcionario
Tekiwahtlekewalli: Servidor publico
Tekiwahtzintokayotl: Procuraduría
Tekiwapehpenalli: Cargo de elección
popular
Tekiwaselilistli. -Toma de posesión
Tekiwaxelolistli. -Distribución de funciones
Tekixelolkan tlen mochiwa
Tlalnankotonalkan: Administración Pública
Estatal
Tekixelolkan: Administración pública
Tekixelowani: Administrador público
Tekiyekixmelawani: Regidor
Tekiyekmelawaloyan: Regiduría
Tekiyeknemilisittaloyan: Sindicatura
Tekiyeknemilisittani: Síndico
Tekiyekxehxelolistli: Responsabilidad
administrativa
Tekiyotl, tekichiwayotl: Laboriosidad
Tekiyotl, tekititlan: Empresa
Tekuilistli: Enajenación
Tekutli: Patrón, amo, dueño
Telwi/tilwia. Istlakawia: Denunciar,
demandar
Telwiliskakini: Agente del M.P
Telwilistli: Denuncia formal
Telwilloh: Denunciado, indiciado ante
autoridad
Teilwiloyan: Ministerio Público (espacio
fisico)
Temaktilistli: Extradición
Tenawatilyotl/tetlanawatilyotl: Disposicion
Tenotzalistli: Convocatoria
Teoneltokani Pl. teoneltokaneh: Religioso,
creyente
Teopixki.Teopixkatl: Ministro religioso
Teoti: Rinde, alcanza, es suficiente
Teowihkayotl: Incidente
Teowihtilistli. Tlahtlakolli: Delito
Tepankiski: Representante
Tepantlachialistli: Cuidados, vigilancia
Tepantlahpialistli: Seguridad pública
Tepantlahpixkalistli: Seguridad pública:
Tepantlahpixkani: Policía
Tepantlahpixki, PL. Tepantlahpixkeh:
Policía
Tepantlahpixki/tepantlahpiani: Policia
Tepantlahtolistli: Defensa
Tepantlaksalistli. Agravio, atropello, ofensa
Tepantlahtoani, tepantlahto, tepalewiani,
tlapalewiani: Defenso, abogado.
Tepatkaitl. Substituto, suplente
Tepatkatl: Sustituto
Tepatkayotl: Substitucion, suplencia
Testlakawiloh: Acusado, indiciado
6
Testlakawini, telwini: Acusador,
denunciante
Tetlahtlakolahxiliani: .Juez de distrito
Tetlahtlakolkixtilistli.
Tlahtlakolelkawalistli, Tlanawatil
pohpolwilistli: Indulto
Tetlahtlakoltlaxtlawa. Consignar
Tetlahtlakoltlaxtlawalistli.- Consignación
Tetlahtlanilistli, tlahtlanilistli: Gestión,
solicitud, petición, pedimento:
Tetlahyowilistli. (Seliani): Sanción
Tetlahyowilmakalistli: Sanción
Tetlakah tlen inixpan otlamochih:
Testigos
Tetlalnantekiwahtin: Gobiernos extranjeros
Tetlalnantlakatl/siwatl: Extranjero, persona
de nacionalidad extranjera
Tetlalnantlanamakalli: Artículo, mercancía
extranjera
Tetlalnantominpialoyan: Banca extranjera
Tetlamanmalwia. Asegurar bienes, objetos
o instrumentos
Tetlanantiankistli: Mercado extranjero
Tetlaxtlawaltilistli: Sanción
Tetlayehyekoleh, tenahnawatiani,
tetlahtolmakani: Consejero
Tetokayotlanetiani: Persona interposita
Tetominpixkaitl/tlaxtlawilistli: Ingreso
Tetominpixki: Tesorero
Tetomintemakalistli/tetlaxtlawilistli:
Egreso
Tetomintlanewilistli tlen kichiwa sen
tlalnankotonalli: Empréstito:
Tewikiliani. Tetlawikili: Deudor
Tewikilistli, tetlawikilistli: Deuda
Tlahkuilolkotonalli: Párrafo
Tlahkuilolli: Escrito, texto
Tlahkuiloltokaitl: Título de un escrito
Tlahkuilolxelolli: Capítulo (en un texto)
Tlahkuilolxelolli: Fracción (en Ley escrita)
Tlahkuilowanih tlen kateh itech
tlanawatilchihkan: Secretarios de despacho
Tlahtlakolahxiliani: Juez
Tlahtlakolahxiloyan: Juzgado (espacio
fisico)
Tlahtlakole: Culpable
Tlahtlakolihyowilistli: Castigo, pena,
condena
Tlahtlakolihyowilli: Pena
Tlahtlakolpiani. Tlahtlakolistli.
Tlahtlakole: Indiciado
Tlahtlakoltemolistli: Proceso jurídico
Tlahtlakoltemolistli: Proceso penal
Tlahtlakoltemowa: Juzgar
Tlahtlakoltetlaxtlawaltilistli: Sanción
Tlahtlakoltlaxtlawalistli: Sentencia, a)
obsolutoria: tlen amo ixmachilistli b)
condenatoria: Ihkuak altepetlakatl
motlahtlakolselia.
7
Tlahtlakoltlaxtlawalistli: Sistema
penitenciario
Tlahtlakoltlaxtlawani: Consignado
Tlahtlakoltlaxtlawani: Sentenciado
Tlahtlakoltlaxtlawilkan: Sistema
penitenciario
Tlahtlakoltzintokalistli: Investigación de
culpabilidad
Tlahtoani tlen tlanawatia tlalnankotonalli:
Gobernador
Tlahtoani: Ministro de estado
Tlahtolmelahkayotilistli: Impugnación
Tlahtoltitlaniloni tlaltikpak istlakowaloni:
Satélite
Tlahyowilistli: Pena, sufrimiento
Tlahtolxelolistli: Sección de un texto
Tlahtowani PL. tlahtowaneh: Funcionario
público.
Tlahyowiltekitini.- Esclavo
Tlahyowiltekitl: Trabajo esclavizado
Tlahyowiltekiyotl: Esclavitud
Tlaistlakolistli: Fiscalización
Tlaistlakoloyan: Fiscalía (lugar)
Tlaistlakowa: Fiscalizar
Tlakanemilistli: Convivencia o vida humana
Tlakaolocholli (tin) tlanawatilyehyekowah
(nih): Magistrado(s)
Tlakaolocholli tekiwahpatkani: Conejo
municipal
Tlakaolocholli teotlahtoltokani
/teopantokani: Asociación religiosa
Tlakaolocholli tlamalwiani: Aseguradora
Tlakaolocholli tlen kitemowa teowitilistli:
Comisión de delitos
Tlakaolocholli tlen nochipa tekitlahtowa:
Comisión permanente
Tlakaolocholli tlen sentetl itlayehyekol:
Partido político
Tlakaolocholli tlen teowihkayoyektlaliani:
Tribunal
Tlakaolocholli tlen tepalewiani:
Organización de beneficiencia
Tlakaolocholli: Organización, agrupación,
colectivo
Tlakaolocholli. Pl. tlakaolocholtin:
Sociedad
Tlakaolocholtin tlen kinpalewiah:
Organismos defensores de los trabajadores
Tlakayeknemilistli: Perspectiva de género
Tlakayotl: Sexo
Tlakayotl/siwayotl: Género
Tlakewalixtlamatini: Secretario ejecutivo,
profesional, calificado
Tlakewalli: Ayudante, colaborador,
empleado
Tlakewalli: Servidor, empleado contratado
Tlakohkowalli. Tlamantli: Productos,
mercancías
Tlakotonyotl: Fracción, fragmento
8
Tlakowani. - Comprador
Tlakuililistli. Kixtilistli: Omisión/quitar
Tlalaltepenamikoyantli. Xolalpan: Zona
urbana:
Tlalihtik amanalli: Aguas del subsuelo
Tlalkotonalistli: Zonificación
Tlalkotonalli, tlalkotontli: Pedazo de tierra,
parcela
Tlalli/kalli: Inmueble: Teaxkayotl.
Tlalnankotonalli. Pl. tlalnankotonaltin:
Entidad Federativa
Tlalnankotonaltlanawatiltin. -Leyes de los
Estados
Tlalnanmalwiloyan. -Aduana
Tlalnannamikkan: Frontera
Tlalnannawatikayotl: Gobierno federal.
Tlalnantli. Chantli: Nación, Patria
Tlalnanyolotl tlen kinotzah Distrito
Federal: Distrito Federal
Tlalnanyotl. Chanyotl: Nacionalidad
Tlaltekitini / tlaltekipanowani: Campesino
Tlaltekitlakatl: Ejidatario
Tlaltekiyotl, tlaltekitlan: Ejido
Tlaltekiyotl: Agricultura
Tlaltikpaktominpialoyan: Banco mundial.
Tlamachtiloyan, temachtiloyan: Escuela,
centro escolar
Tlamanawi: Acaparar
Tlanamakaloyan: Casa comercial, tienda
Tlanamakayotl: Comercio
Tlanawatihkan: Institución(es)
Tlanawatihkapan: Dependencias o
instituciones
Tlanawatihkayotl: Gobierno
Tlanawatikayotl: Relativo a la autoridad
Tlanawatilchihkan. Tlanawatilchiwalistli:
Diputación
Tlanawatilchiwaloyan: Poder legislativo
Tlanawatilchiwani. Tlanawatilchi: Diputado
Tlanawatilewaltin: Principios rectores,
bases
Tlanawatilihyowilistli: Sanción penal
Tlanawatilistli: Decreto
Tlanawatilixmachiloyan: Legislatura
Tlanawatilixmatini: Legislador
Tlanawatilixpantilyotl: Resolución judicial
Tlanawatilkan: Jurisdicción
Tlanawatilli tlen kitekimelawa
tlakapehpenalistli: Ley electoral
Tlanawatilli.tlanawatillo: Orden, norma,
regla
Tlanawatilpehpenalli.Tlanawatiltekiwatlap
ehpenalli: Ley electoral
Tlanawatilpoliwilistli: Derogación
Tlanawatilpoliwilistli: Derogado
Tlanawatiltin melahkayopan
tlalnankotonalli tekitl: Leyes Orgánicas de
los Estados
Tlanawatiltzintlalilistli: Sentencia ejecutoria
Tlanawatiltzintli: Artículo (segmento de ley)
9
Tlanawatilyehyekowani: Senador
Tlanawatilyektlaliani: Magistrado
Tlanawatilyotl. Constitucionalidad
Tlanemaktekiyotl: Empresas
Tlanemitilli: Animal doméstico
Tlanemitilpixkayotl: Ganadería
Tlanemitilyotl: Ganadería
Tlapahtiloyan/tepahtiloyan: Centro de
salud, enfermería
Tlapatililli: Intercambio
Tlapehpenallotl: Elegible
Tlapowalyotl: Comunicación
Tlasohti: Escasear
Tlatlamantli tekipankayotl: Valores
culturales
Tlatlamantli tlayehyekolli: Diferentes
pensamientos
Tlatlamantli: Diferente(s)
Tlatlamanyotl: Diferencia
Tlatomachiwalli tlen ipan etik ome tzontli
wan mahtlaktli powalli kiloh: Tonelaje
Tlatzintoka: Perseguir, investigar, seguir
Tlatzintokalisketzalistli. Tekiketzalistli:
Sobreseimiento
Tlatzintokalistli: Investigación, seguimiento
Tlatzintokalistli: Persecución, investigación
Tlatzintokalistli: Seguimiento
Tlawankayotl, tlawanalistli: Embriaguez
Tlawiltetl: Material radiactivo
Tlaxelolyotl: Distributivo
Tlaxtlawilli: Pago
Tlaxtlawilyotl: Ingreso
Tlayakapankisalistli. -DESARROLLO
Tlen exkan xelitok chikawak
tlanawatilyotl: Mandato (los tres poderes)
Tlen nochtin totech powi: Público
Tlen sehsen intech powi: Garantías
individuales
Tlenemaktlayakanki: Empresario
Tleyotl, tliyotl: Electricidad
Tlimekatl: Cable
Tokayonatilistli. Tokayotilistli:
Nombramiento
Tokayonepantli. Machiotl: Lista
Toltekayotl: Arquitectura
Tomin: Moneda
Tominaxkayotl tominpixkalistli,
Tominkayotl: Economía
Tominchiwa: Acuñar moneda
Tominchiwalistli: Emisión de billetes
Tominkisalistli: Egreso financiero
Tominnechikokan: Hacienda recaudadora
Tominololoyan: Hacienda
Tominpalewilistli: Fianza
Tominpialoyan: Banco
Tominpixkaitl tlen powi weyi olocholkan
tlen kinotzah: Recurso federal
Tominpixkaloyan tlen kinotzah: Hacienda
Federal
Tominpixkaloyan: Tesorería
10
Tomintekilistli: Servicio financiero
Tomintemakalistli, kisalistli: Egreso
Tomintemakalistli. -Financiamiento
Tomintemaktilistli, tomintemaktilyotl:
Participación federal
Tomintlachialoyan: CONTRALORÍA GENERAL
Tomintlachixki: Contralor
Tomintlanetilistli: Crédito
Tomintlanilistli: Salario
Tominxehxelolli: Presupuesto
Tominxelolli: Presupuesto en dinero
Tominxochiotilistli: Interés, impuesto
Tominyakapankisalistli: Desarrollo
económico
Tominyekxehxelolistli: Administración de
dinero
Tominyoh, tominpiani: Rico
Topileh: Alguacil, policía
Totlalnanyo. Tochan: Nuestra nacionalidad
Tzintlakixtililli, temowilistli: Descuento
Tzotzokayotl: Avaricia
W
Wei tekixelolkan: Administracion Pública
federal
Welkaki: Obedecer ampliamente
Weyi tlakaolocholli tlanawatilchih:
Congreso
Weyi Tlanawatilchiwaloyan: Cámara de
Diputados, parlamento
Weyi altepepan owihkayopohpolohkan:
Poder judicial federal
Weyi atenpan akalmaniloyan: Puerto(s)
Weyi atlihtikan, weyi amanalli: Zonas
marítimas
Weyi chikawak tekiwahtlanawatilli:
recepto
Weyi mawisotlanawatilchihkan
tekitepantlahtowaneh: Suprema Corte de
Justicia:
Weyi melahkayehyekowaniloyan powi
tlalnanyotl: Procuraduría general de la
republica
Weyi olocholkan tekiwahtominyotl:
Participación Federal
Weyi olocholtekiwahkan tlen kinotzah
Federación: Federación
Weyi temachtiloyan: Institución de
educación superior
Weyi tlahtoani tlen powi itech tlalnantli
Mexico: Presidente de la República
Mexicana
Weyi tlahtowankayotl: Estado
(organización social)
Weyi tlakaolocholli tlen tlanawatilchiwa. -
Congreso de la UNIón
Weyi tlalnannamikoyantli: Zona federal
11
Weyi tlalnannawatihkan
tlakapehpenalistli: Instituto Federal
Electoral
Weyi Tlanawatilli tlen powi itech Tlalnantli
México. - Constitución Política de los
Estados Unidos Mexicanos
Weyi Tlanawatilyehyekolkan. Yektiloyan:
Cámara de Senadores, Senado
Weyi tlanawatilyotl: LegislaCIÓN penal
Weyi tomintlachixki. - Contralor general
X
Xehxelolwehkawitl. Wewekawitl: Periodo
de tiempo
Xelilia, xelowa: Distribuir
Xinia: Esparcir, difundir
Y
Yawolocholli: Guardia nacional
Yawtekilistli: Guerra
Yawtekiwah. - Autoridad militar (sujeto)
Yawtekiwahkayotl: Autoridad militar
(personal moral)
Yawtlakameh inteowihkayoyektlalianeh:
Tribunales militares
Yawtlakaolocholli: Ejército, tropa militar
Yawtlakaolocholli: Tropa, ejército
Yawyotl, yawtewilistli: Guerra
Yekmana: Formar
Yeknawatilistli: Requisito
Yektekitilistli: Industrialización
Yektemalli: Ordenado
Yeski: Estar
Yolikayotl: Salud, (ausencia de
enfermedad)
Yolkamiktiloyan: Rastro, lugar donde se
sacrifican animales